Alkuaan tämä suku on lähtöisin Saksasta.

TAULU 1

Joachim Göde, saksalainen kesti, joka asettui Turkuun ja mainitaan 1601. Osti talon Luostarikadulta n. 1606, kuollut ehkä ennen vuotta 1609.- Puoliso Kaarina Niilontytär eli vielä 1656. Karinin veli oli Mynämäen kirkkoherra Johannes Nicolai Wenno. Karinin 2. puoliso Turun kaupunginvouti Bertil Erikinpoika Raatikainen, joka omaksui nimen Göde perheen asuintalon mukaan 1610-luvulla, joka haudattiin 24.5.1626 Turun tuomiokirkkoon, tästä aviosta lapset Hebla, Henrik, Elin ja 19.3.1617 kirkon etelä puolelle haudattu lapsi. Bertil Erikinpoika tuhlasi perheen omaisuuden ja Joachim Göden jättämä puoti ja omaisuus menivät Bertilin velkojen maksuun.⁴
Karinin vanhemmat Niilo Erikinpoika,  yksi Turun pormestareista.1608-1616 ³, haudattu 17.3.1616 Turun tuomiokirkkoon muurattuun hautaan, ja N.N. Laurintytär haudattu 6.12.1618 Turun tuomiokirkkoon.⁴  

Lapsia:

1. Margareta, taulu 2.

TAULU 2

Markareetta Joachimintytär, eli vielä 1668. Sai tuomion Rymättylän käräjillä väärän huhun levittämisestä Claes Korpin häissä kerrottuaan erään vaimoihmisen maanneen vieraan miehen kanssa. Tuomio oli  9 markkaa sakkoa ja "lyömään itseään suulle, sanomaan valehdelleensa ja menemään takaperin ulos käräjätuvasta". Eräässä vuoden 1644 oikeustapauksessa käsiteltiin Margareetan panttaaman vihreällä smaragdilla varustetun kultasormuksen kohtaloa.⁴ - Puoliso räätäli Akseli Tuomaanpoika. Mainitaan riidan yhteydessä räätäliksi 1630 ², 1650 perintöriidassa sanoi lunastaneesa anoppinsa talonkirjat 1632. Anoppi Karin, Akseli ja Margareetta asuivat Luostarikorttelissa, jossa sijainnut talo paloi 1656, samalla paloi asiapapereita ja Akseli Tuomaanpojan omaisuutta. Palon jälkeen he muuttivat Annikaisten kortteliin, jossa asuivat ainakin 1661,⁴ oli viimeisen kerran henkikirjoilla 1664. Hän peräsi 1668 kirkkoherra Wennon perillisiltä työpalkkojaan, jotka kiistettiin hänelle kuitenkin maksettiin 59 kuparitaalerin sijaan 2 tynnyriä viljaa "kurjan tilan ja köyhyyden" vuoksi. "Turkulaisten talojen pihat koostuivat usein isäntäväen asunnosta ja vuokrattavista asuintiloista. Vuokrattavia tupia saattoi pihassa olla useita. Myös vuokralaisilla oli vastuu huolehtia tulipalovaaran välttämisestä. Axel Skräddaren vaimo Margareta Joachimsdotter Giödh kielsi maaliskuussa 1660 heillä vuokralla asuneen musikantti Jakob Weinin vaimoa lämmittämästä niin kovin heidän asumansa tuvan rikkonaista kakluunia. Weinin vaimo oli sanonut tähän, ettei hän paljon surisi, vaikka koko talo palaisi, sillä hän saisi kyllä pienen lippaansa nopeasti turvaan. Weinin mukaan tällaiset puheet olivat valhetta ja silkkaa ilkeyttä."⁵

 

Lapsia:

1. Anna Maria Akselintytär Giöödh, taulu 3.

TAULU 3

Anna Maria Akselintytär Giöödh, s. 1650. - Puoliso 30.3.1665 Turussa Zacharias Perinpoika Boélius, s. n. 1640-45, yo Turun akatemiassa 26.10.1662, Uudenkaupungiin raatimies 1671-1675 ja kaupungin kirjuri 1668-1675. Tupakka-asiamies 1674-. Uudenkaupungin pormestari 1675-1693. Laivanvarustaja. Valtiopäivämies 1675, 168 ja 1682. Boélius oli pormestarin toimessaan mielivaltainen ja todellinen omaneduntavoittelija. K. n. 1697. Katso Boelius-suku, taulu 2.

Lähteet:

1. Mikonmäki, Timo: Pormestari Zacharias Boeliuksen suku, Suomen sukututkimusseuran vuosikirja 43, Pieksämäki 1993.
2. Bidrag till Åbo stads historia IV, Åbo stads dombok 1626-1632, Carl von Bonsdorff, Helsingfors 1887.
3. Åbo stads historia under sjuttonde seklet. II, Af Carl von Bonsdorff. Andra häftet (Afd. II-IV : Förvaltning, Rättskipning och Borgerskapet) Helsingfors 1892. s. 202.
4. Koskinen Ulla & Nissilä, Virpi: Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500-1600 -lukujen Varsinais-Suomessa, Genos 92 (2021): 66-85.
5. Veli-Pekka Toropainen, Pieniä ja suuria tulipaloja sekä paloherroja ja tavaroiden ”pelastajia” 1600-luvun Turussa. Kalmistopiiri 7.8.2024.

Sivun alkuun

Copyright © Jari ja Juha Sinivaara 2001-6