Turun hiippakunnan papiston sinettejä 1500-1600-luvuilta

Piispat

1. Michael Agricola, s. Pernajassa noin 1507–1510, kävi Viipurin koulua 1510-luvun loppupuolella; Turun piispan kanslian kirjuri1528 ja piispa Martinus Skytten kansleri 1529; vihittiin papiksi 1530-luvun alussa. Ylioppilas Wittenbergissä syksyllä 1536; filosofian maisteri 11.2.1539. Turun tuomiokapitulin kanunki 1539–1554; Turun katedraalikoulun rehtori (koulumestari) 1539, luultavasti myös Turun tuomiokapitulin kirjuri 1539–1548.Turun hiippakunnan piispa touko-kesäkuussa 1554. Kuoli Seivästön kylässä kymmenisen kilometrin päässä Kyrönniemestä Uudenkirkon pitäjässä (Kuolemajärvellä). Agricola haudattiin Viipuriin (todenäköisesti tuomiokirkkoon) 12. huhtikuuta 1557.

2. Paulus Juusten, s.Viipurissa noin 1516, kävi Viipurin koulua, Turun katedraalikouluun 1534, Turun katedraalikoulun apuopettajaja (hypodidascalus) 1537; vihittiin papiksi Turussa 1540; Viipurin koulun vt. rehtori (koulumestari) 1541–1543, ylioppilas Wittenbergissä 1543, Magdeburgissa, Rostockissa ja Köningsbergissä 1546-47, Turun katedraalikoulun rehtori 1548, samalla Turun tuomiokapitulin kirjuri 1548–1554, kanunki ja pappisalttarin prebendaatti 1548–1555.  Viipurin hiippakunnan piispa 1554, Turun hiippakunnan piispa ja Maarian prebendaseurakunnan kirkkoherra 1563. Kuoli Turussa 22.8.1575, haudattiin Turun tuomiokirkkoon pääkuorin alle.

3. Paulus Juusten, kts. edellä.

4. Ericus Erici (Sorolainen), s.n. 1546, Turun koulussa 1563, yliopp. Rostokissa lokakuussa 1573, maisteri 1576, Gävlen koulun rehtori 1578, Turun piispa 1583, samalla Viipurin hiippakunnan administraattori 1583-1618.Vangittuna Turussa 1599-1600, syytteessä Linköpigin valtiopäivillä 1600, jossa vapautettiin pidäteetynä virantoimituksesta vuoteen 1602, uudelleen pidätetty virantoimituksesta 1606, virassa taas 1609. Raamatunsuomennuskomitean jäsen 1602. "Pidätettynä" Upsalassa 1611. Kuoli Turussa huhtikuussa 1625.

5. Isaacus Rothovius,  s. Angelstad, Växjön hiippakunassa, Smålannissa 1572. Kävi Växjön 1582 ja Kalmarin koulua 1588 sekä Linköpingin katedraalikoulua 1591. Ylioppilas Uppsalassa 1595, Wittenbergissä 1600; respondentti 1601; filosofian maisteri 1602. Kaarle-herttuan hovisaarnaaja 1602–1603; Nyköpingin läntisen seurakunnan kirkkoherra 1603, Turun hiippakunnan piispa 1627, Maarian kirkkoherra 1627–1630; valtiopäivillä 1633, 1634 ja 1636. Turun akatemian ensimmäinen varakansleri vuodesta 1640. Kuoli Turussa 1652, haudattiin Turun tuomiokirkkoon.

6. Isaacus Rothovius, kts. edellä.

7. Johannes Elai Terserus, s. Leksandissa, Taalainmaalla 1605, ylioppilas Uppsalan yliopistossa 1628; opiskeli useissa ulkomaisissa yliopistoissa, vihittiin papiksi Västeråsissa 1631 Leksandin komministeriksi Västeråsin lukion kreikan kielen lehtori 1632, teologian lehtori ja rehtori sekä Skeriken prebendaseurakunnan kirkkoherra 1639. Turun akatemian 3. teologian professori 1640 ja samalla Naantalin-Raision prebendaseurakunnan kirkkoherra ja Turun tuomiokapitulin jäsen, Naantalin kirkkoherra 1641, Turun akatemian rehtori 1645–1646; Uppsalan yliopiston 2. teologian professori 1647; teologian tohtori Turun akatemiassa 1648. Professorina Uppsalan yliopistossa Vaksalan prebendaseurakunnan kirkkoherra 1648; yliopiston rehtori 1651–1652. Turun hiippakunnan piispa 1658 ja samalla Turun akatemian varakansleri, vihittiin piispan virkaan Uppsalan tuomiokirkossa 1659 ja astui virkaansa Turussa kesällä 1659; prebendaseurakuntiensa Maarian kirkkoherra 1658–1659, Sauvon kirkkoherra 1659–1661 ja Paraisten kirkkoherra 1661–1665. Tukholman Riddarholmin kirkkoherra 1665, samalla Bromman kirkkoherra 1666; Tukholman Klaran kirkkoherra 1668, astui virkaan 1669 säilyttäen myös Bromman kirkkoherranviran; Linköpingin hiippakunnan piispa 1671, valtiopäivillä 1640, 1647, 1650, 1660, 1672 ja 1675. Kuoli 1678.

8. Johannes Gezelius vanhempi, 1649, s. 3.2.1615 Romfartunassa Västmanland, Ylioppilas Uppsalan yliopistossa 1632, Tarton yliopistossa 1638; filosofian maisteri 1641; teologian tohtori Uppsalan yliopistosta 1661. Tarton yliopiston kreikan ja itämaisten kielten professori 1642 - 1649; teologian ylimääräinen professori 1643 - 1649; Liivinmaan ylikonsistorin jäsen 1645 - 1649; Västeråsin lukion teologian lehtori 1649; Stora Skedvin kirkkoherra 1650 - 1660; Liivinmaan superintendentti, Tarton yliopiston varakansleri 1660 - 1664; Riian ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra 1661 - 1664; Turun piispa 1664, Turun akatemian varakansleri 1664. Kuoli 20.1.1690 Turussa.

9. Johannes Gezelius vanhempi, 1682, kts. edellä.

11. Johannes Gezelius nuorempi, 1681-1714, s. Tartossa 1647, ylioppilas Uppsalassa 1661, Riiassa 1663, (Vestmannus) Turussa 1665; respondentti Turussa 1667; ylioppilas Uppsalassa 1667–1670; respondentti 1669, 1670 ja 1675; teologian lisensiaatti 1675; promovoitiin Turun akatemiassa teologian tohtoriksi 1676. Turun akatemian ylimääräinen teologian professori 1675; vihittiin papiksi 1676, Turun tuomiokapitulin jäsen 1675–1681; Turun akatemian 2. teologian professori 1679 ja samalla Maarian prebendaseurakunnan kirkkoherra, akatemian rehtori 1680–1681, preeses 1676 ja 1681. Turun hiippakunnan piispa 1690, samalla Turun akatemian varakansleri, vihittiin piispaksi Uppsalassa 18.8.1690; Sauvon ohella Paraisten prebendaseurakunnan kirkkoherra 1700-1711, määrättiin hoitamaan myös Viipurin hiippakunnan piispan virkaa 1712, valtiopäivämies 1678, 1693, 1697, 1710 ja 1713–1714, kuoli Täbyssä Tukholman lähellä 10.4.1718, haudattiin Tukholman Suurkirkkoon 20.6.1618, siirrettiin myöhemmin Turun tuomiokirkkoon. 

12. Johannes Gezelius nuorempi, 1683, kts. edellä.

Tuomiorovasti

14. Petrus Melartopoeus, 1605, ylioppila Rostockissa 1573 ja Wittebergissä 1576, Strängnäsin koulun teologian lehtori 1587, rehtori 1593, Turun tuomiorovasti 1594-1604. Kaarinan sijaiskirkkoherra 1603 ja luultavasti 1605, Mariestadin superintedentti 1605, hoiti piispan virkaa1599-1602, kuoli 28.4.1610.

Kirkkoherrat

Akaa

15. Johannes Stephani, 1602, Turun tuomiokirkon suomalaisen seurakunnan kappalainen (choralis), mainitaan 1576 ja 1578; Akaan kirkkoherra ainakin jo 1579, mainitaan kirkkoherrana vielä 1603. Kuoli ilmeisesti 1603 Akaassa.

16. Georgi Sigfridi, 1613,  Akaan kirkkoherra 1603, mainitaan kirkkoherrana vielä 1613.

Espoo

18. Bartholdus S. Zachaeus, 1616, kenttäsaarnaajana ratsuväessä 1606, 1607; Tammisaaren kirkkoherra 1609; Espoon kirkkoherra 1616. Kuoli luultavasti 1619.

19. Martinus Johannis Brennerus, 1634, ylioppilas (Nilandensis Finno) Uppsalassa 25.11.1628. Brennerus suoritti isänsä omistaman Espoon Pakankylän (Backby) ratsutilan puolesta ratsupalvelusta ja palveli sotilaspappina (komppaniansaarnaajanana) eversti Wittenbergin ratsuväkirykmentissä 1636–1646. Hän osallistui rykmenttinsä mukana kolmikymmenvuotisen sodan sotatoimiin Saksassa. Espoon kappalainen 1648; Espoon kirkkoherra 1650, valtiopäivämies 1660. Kuoli Espoo (ennen 30.5.) 1684.

Eura

20. Johannes Jacobi Wenne, 1571, Rauman kirkkoherra ainakin jo 1544; Euran kirkkoherra 1557-72. Kuoli luutavast 1572.

21. Martinus Johannis Wenne, 1574, Euran kirkkoherran apulainen 1568, kirkkoherra 1572, oli virassa vielä 1577. Kuoli Eurassa noin 1577.

22. Laurentius Johannis Wenne, 1578, Euran Köyliön kappalainen ainakin jo 1568 ja vielä 1572; Euran kirkkoherra 1577-87. Kuoli luutavasti Eurassa 1587.

23. Matthias Martini Canna, 1610, Euran kappalainen ainakin jo 1558, Euran kirkkoherra 1602–1615. Kuoli ilmeisesti 1617.

24. Matthias Nicolai Bjur, 1591, Hovilipuston saarnaaja 1582; Turun linnansaarnaaja 1583; Euran kirkkoherra keväällä 1589, Viipurin hiippakunnan Lammin kirkkoherra 1602 (mainitaan astuneen virkaan vasta 1605); Hollolan rovastikunnan rovasti 1602–1642.

25. Michael Johannis Brunckalensis, 1618, Pöytyän kappalainen 1593,  Euran kirkkoherra 1615. Kuoli Eurassa luultavasti 1629.

26. Joachimus Melchioris, 1633, ylioppilas Uppsalassa 1612. Euran kirkkoherra 1631. Kuoli Eurassa 1633.

27. Michael Martini Mymmaeus, 1634,  kotoisin ilmeisestiMynämäeltä. Ulvilan kirkkoherran sijainen(?) 1611, kappalainen ainakin jo 1615; Euran kirkkoherra 1634. Kuoli Eurassa 1639.

28. Sigfridus Matthiae Borg, Porin kappalainen jo 1625; Euran kirkkoherra 1640-64. Kuoli 1664.

Eurajoki

29. Bartholdus Sigfridi, 1572, Eurajoen kirkkoherra 1557-78. Kuoli Eurajoella 1578.

30. Bartholdud Sigfridi, 1573, kts. edellä.

31. Matthias Erici, 1587, Turun kappalainen 1559-65, Liedon kirkkoherra 1568, Eurajoen kirkkoherra 1580-87, kuoli 1587.

32. Andreas Henrici Rautherus,  1602, Rauman kappalainen ja pedagogion koulumestari 5.6.1578; Eurajoen kirkkoherra 1588-1602. Kuoli Eurajoella 1602.

33. Michael Henrici, 1614, Eurajoen kirkkoherra 1602-1635, kuoli 1635.

34. Johannes Matthiae Wojolanus, 1656, Rauman kappalainen ja pedagogion koulumestari (rehtori) 1628; Eurajoen kirkkoherra 1635, kuoli Eurajoella 1659.

Finström  

35. Henricus Andreae, 1557, Finströmin kirkkoherra 1548-61, kuoli 1561.

36. Johannes Petri, 1571, Finströmin kirkkoherra 1563-79.

37. Petrus Laurentii, 1614, Finströmin kirkkoherra 1593-1615. Kuoli luultavasti 1615.

38. Ericus Andreae Härkä, 1616, Getan kappalainen 1607, Finströmin kirkkoherra 1615-19

39. Petrus Bergeri Finströmensis, 1626, Finströmin kirkkoherra 1623-51, valtiopäivämies 1638. Kuoli 1651.

Föglö

40. Olaus O(lai), 1554, Föglön kirkkoherra 1548-55.

41. Jonas Olaui C., 1583, Föglön kirkkoherra 1581-1601.

42. Jonas Olaui C., 1584, kts. edellä.

43. Ericus Laurentii Bång, 1615, Föglön kirkkoherra 1603-16. Kuoli luultavasti 1616.

44. Olaus Sigfridi, 1625, Kökarin kappalainen 1614, Föglön kirkkoherra 1617-40. Kuoli 1640.

Hailuoto

45. Thomas Laurentii, 1598, Hailuodon kirkkoherra 1587-1603.

46. Ericus Henrici Frosterus, 1609, vihitty papiksi 1573 määrättiin Kalajoen kappalaiseksi, Hailuodon kirkkoherra 1604-1615, kuoli luultavasti 1615.

Lähteet:

1. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554-1809, 1. vihko, Helsinki 1963. - Yrjö Blomstedt, Eero Matinolli.
2. Väänänen, Kyösti: Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721 -verkkojulkaisu. Studia Biographica 9. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011– (viitattu 15.12.2019).
3. Matinolli, Eero: Turun tuomiokapitulin matrikkeli, 1976.
   

Copyright © Juha Sinivaara 2019