Etusivulle |
Muokattu 25.10.2024
|
Suvun
ensimmäinen tunnettu jäsen oli Bengt Jönsinpoika, josta polveutuu eräs
Suomen vanhimpia vielä eläviä aatelissukuja. Hänen saamassa
rälssikirjeessä 12.11.1476, kuvataan vaakunakilpi, joka ensimmäisiä
kertoja Suomessa annetaan periytyväksi, "leijonanpää kieli ulkona
sinisellä kentällä, ja kaksi lippua kypärässä ja lumpeenlehti
kummassakin lipussa". Suvun nimi tulee tästä vaakunan sinisestä
kentästä (blått Fields).6 Mutta ainakin 1500-luvun puolivälistä 1600-luvun alkupuolelle suku
kuitenkin käytti vaakunassaan liljaa ja sarvea. 1634 pari suvun jäsentä sai alkuperäisen
vaakunakilven uudelleen vahvistetuksi,1 ja 1638 suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneen
kirjoihin ja jolloin suku sai nimensä Blåfield.1, 6 Jully Ramsay piti Maskun kihlakunnantuomaria Jöns Bengtinpoikaa Bent Jönsinpojan isänä, mutta sille ei ole löytynyt lähteistä varmistusta.
Jöns Bengtsson Maskun kihlakunnantuomari jo
27.6.1437.3 Sinettitodistaja Turussa 1442.4 Istui
maaoikeutta siellä. Ei enää 1446.
Poika:
Bengt Jönsinpoika, taulu 2.
Bengt Jönsinpoika, asemies; porvari Turussa; valtiohoitaja Sten Sturen aateloima 12.11.1476 5; lahjoitti 1479 vaimonsa kanssa Poutun tilan Nousiaisten pitäjässä Naantalin luostarille saaden kivitalon Turusta. - Puoliso Beata Erikintytär, vanhemmat asemies Erik Abjörninpoika ja Margit Jönsintytär Tavast (Katso Tavast-suku, taulu 8). 2
Poika:
Michel Bengtinpoika, Sauvon Liesniemen herra; asemies 1514; mainitaan 1530, mutta oli kuolleena 1536. - Puoliso (2.) Brita (Beata?), hänen ensimmäisessä aviossaan; laamanni Olof Erikinpojan (Katso Stålarm-suku, taulu 2) sisarentytär; eli vielä 1570; 2. puoliso kirjuri Per Mattsinpoika, jolta hän sai huomenlahjana Kaarinan pitäjästä Kosken tilan, ja joka omisti Sauvon Martbölen 1565-68.
Lapset:
Anna Michelintytär. - Puoliso 1546 Gustaf Nilsinpoika (Katso Stiernkors, nuorempi suku, taulu 2), jolta Anna sai huomenlahjana Taivassalon Vuoren; puolisoiden jälkeen suoritettiin perinnönjako 12.8.1588.
Lähteet:
Copyright © Juha Sinivaara 2001-2019