Rälssimiesten sinettejä

Muokattu 12.11.2008

Lehdet 28-30

325. Sijmo(n) Thomesso(n), Kappelirannan herra, istui Juhana herttuan porvarinoikeudessa 5.12.1556. Katso Ruuth sivu 299. (T. H. 23; 44 v.).

326. Moens Nielson, Viipurin linnan käskynhaltia, 7.11.1549 . (5021; 12 v.).

327. Pedher Arvidsson, Jumalan pitäjän kirkkoherra, 1597. (2817; 78.).

328. Bertiil Hanss(on), Vihdin kirkkoherra, 1552. (T. H. 23; 38.).

329. Finske P(er) Larsson, Tarkisten herra, 1577. (6507; 14 v.).

330. Bencht Clemettsonn, ratsumies Axell Kurjen lipullisessa, 31.12.1592. (3473; 111.).

331. Hans Strålmann, kapteeni, 9.5.1622. (6790; 46.).

332. Reinherdt Kap, neljänneksenmestari Jesper Madsonin lipullisessa, 24.6.1605. (4375; 84.).

333. Caspar Gruninger (Gröning), Karbyn herra 1589. Hänen vaimonsa Kaarina Pietarintytär omisti 1595 Hahkialan ja Hauhialan Lammin pitäjässä. (3451; 127.).

334. Clas Larsson, [Glad ?], ylivahtimestari Käkisalmen linnassa, 18.3.1615. (5958; 70.).

335. Johannes Petri, Raision kirkkoherra, 1634. (Åbo 1:s R. B. 1635; 95.).

336. Anders Hendrichsson, vouti Pohjamnaan eteläisessä voutikunnassa, 25.9.1615. (4901; 120.).

337. Peer Erijcksån, Pohjankylän herra, 5.3.1570. (T. S.).

338. Her Annders Teyt, Pernajan kirkkoherra, 1576. Katso Ruuth sivu296 ja 321. (3364; 30 o. 84.).

339. Simo(n) Henrichsson, Turussa 7.5.1557. (85; 81.).

340. Tuntematon [Paavali Juusteen?], allekirjoittajana Räntämäen kymmenyskunnassa, (1212; 34.).

341. Ingemar Tårstensson, neljänneksenmestari 1611. Kirjoitti itseänsä Pyhtään Hendersbyn herraksi. Hänellä näkyy olleen veli Brönjel Torstensson, joka niinikään mainitaan Hendersbyssä 1604. (6749; 135.).

342. Johannes Syllenius, Mikkelin kirkkoherra, 1630-luvulla. (L. S.).

343. Carll Larsson, Viipurin linnan päällikkö, 24.9.1600. (5788; 54.).

344. a) Carll Larsson, Viipurin linnan päällikkö, 24.9.1601.(5790; 49.); b) Carll Kröpelin, Viipurin linnan päällikkö, 14.7.1601. Katso Ruuth sivu 325. (3554; 22.).

345. Josephus Matthei, Kangasalan kirkkoherra, 1635. (R. B. för Öfre Sat. 1635; 77 v.).

346. Jörenn Gressånn, 24.9.1583. (3403; 24.).

347. Måns Sigffridss(on), Harvarön herra, 30.9.1576. Fogelhufvud-sukua, joka näht. oli perinyt vaakunansa vanhalta Djekn-suvulta. V. Kaarina Knuutintytär, Kuuut Henrikinpojan Kalmusnäsin herran tytär, joka ennen oli naitu Mikko Matinpojalle Suurkylässä. Heidän lapllensa: Eerik Maunuup., Ispoisten herra, + 1658, (v. Anna Hartvigintytär), Juho Maununp. Kalmusnäsin herra (v. Valpuri), sekä tyttäret Anna ja Brita. (1300; 17 v.).

348. Petter Herzigh, Hollolan ja Hattulan kihlakuntien vouti, 20.5.1612. Eräs Jons Hertug oli 1556 kirkkoherra Jämsässä. Peter Hertzick eli Hertugh oli kunink. Majt:n rakennusmestari 1590. Ehkä oli hän Pietari Hertzigin isä. Pietari Herrzig oli nainut Skolastika Bertilintyttären Huggutin. Hän kutsutaan "jalosukuiseksi" eräässä hovioikeuden kirjeessä v:lta 1626. Omisti Heinlahden tilan Pyhtäällä. Hänen poikansa: Johan Persson Hertz, ratsumies 1620-luvulla. (4414; 57.).

349. Jörgen Hålsth, Kastelholman käskynhaltia, 27.11.1605. (2837; 78 o. 92.).

350. Morten Jöransson Grabbe, lainlukia, 1603. (L. S.).

351. Suen Päderson, neljänneksenmestari Eskierdt Lindersonin lipullisessa, 22.6.1603. (6696; 105.).

352. Hindrich Philippussonn, ent. vouti Savonlinnan läänissä, 7.7.1591. (129; 135 v.).

353. Hindrich Hinderss, rahastonhoitaja, 19.11.1605. (3519; 103.).

354. Axell Mårthensson, Äyräpään knaapien ratsumestari 1616. (6017; 42 v.).

355. Lars Jörenssonn Påsa, sotaväen päällikkö Savossa, 5.1.1610. Katso Ruuth sivu 300. (L. S.).

356. Jörenn Jörensson [Posa], katselmuskirjuri, 20.7.1611. Katso Ruuth sivu 300. (6749; 125 v.).

357. Jörenn Jörenssonn Påsa, Käkisalmen linnan käskynhaltija, 24.6.1616. Katso Ruuth sivu 300. (5958; 65.).

358. Jörenn Jörensson Påsa, oleskeli talviajan Vehkalahdella, 29.1.1641. Katso Ruuth sivu 300. (6129; 502.).

359. Thomas Olssonn, Tenholan herra, ratsumestari, 5.2.1610. (6746; 56.).

360. Hans Matzon, [Riiassa], 12.5.1622. (184; 368.).

Lähteet:

Historiallinen arkisto XI, Suomen rälssimiesten sineteistä lopulla 1500-lukua ja alussa 1600-lukua. J.W. Ruuth. Helsingfors 1891.