Muokattu 12.11.2008

Nessebarin bysantin ja keskiajan kivikirkkot

Paikallisen legendan mukaan Nessebariin on rakennettu 41 tai 42 kirkkoa, mutta nykykäsityksen mukaan oikea määrä on 23, joista meidän päiviimme on säilynyt keskiajalla (9.- 16. vuosisadalla) vain 8 kirkkoa. Bysantin aikaisia kirkkoja 5.-6. vuosisadalta on säilynyt kaksi. Kirkkojen rakennusaikoihin on syytä suhtautua varauksin, sillä ajoitukset vaihtelevat lähteestä riippuen paljonkin.

Bysantin kirkot

Pyhän Sofian basilika (Vanha Arkkipiispan kirkko), (St. Sophia, Old Metropolitan Church, Old Bishopric): Rakennettu 5.-6. vuosisadalla. Yksi Nessebarin vaikuttavimmista antiikin rakennuksista. Vanhan puupiirroksen mukaan kirkko oli todella hyvin säilynyt, ja siitä voi saada kuvan alkuperäisestä ulkoasusta. Kirkko on 25 m pitkä ja 25 m leveä. Keskilaiva on kaksi kertaa suurempi kuin sivulaivat ja on jaettu massiivisilla pilareilla holveiksi. Kirkko on tehty kivestä ja tiilestä. Raunioitunut. Kuvia

"Neitsyt Eleousan "Basilika (The Basilica "Virgin Eleousa", tunnetaan myös "Meri Basilikana"): Rakennettu 5.-6. vuosisadalla. Basilikan rauniot sijaitsevat saaren pohjoisrannalla ja eroosio on kuluttanut pohjoisen sivulaivan mereen. Kirkko on rekennettu kolmessa vaiheessa, vain ensimmäinen kuuluu Byzantin varhaiseen kauteen. Kirkosta on tehty muutamia löytöjä kuten marmorisirpaleita ja särkyneissä tiilissä olevat ristit ja Justianuksen nimi. Kuvia

Keskiaikaiset kirkot

Pyhän Johannes Kastajan kirkko (Sveti Ivan Krustitel, St. John the Baptist ): Rakennettu 9.-11. vuosisadalla. Muurattu kivestä. Kuudesta yhtenäisestä kivilohkareesta on tehty sadevesikanavat. Nämä elementit on koristeltu valepilarein (-holvein). Kirkko on kolmilaivainen, jonka holvit on ristiholvattu ja neljä tiilimuurattua pilaria kannattelee koko holvistoa. Etelämuurin lounaispilarin takana on säilynyt lahjoittajan fresko 14. vuosisadalta. Pohjoismuurin fresko on 16.-17. vuosisadalta. Edustaa muutoskautta basilikasta ristikupoliin (ristikirkoksi). Toimii nykyään taidegalleriana. Kuvia

Pyhän Tapanin kirkko (Sveti Stefan, St. Stephen): Basilika, New Metropolitan Church, New Bishopric. Rakennettu 10.-11. vuosisadalla. Kirkko on kivilohkareista ja tiilestä rakennettu kolmilaivaiseksi basilikaksi, jossa keskilaiva on sivulaivoja korkeampi. Tämä historiallinen monumentti on omistettu Pyhälle Äidille, ja siinä on seinämaalauksia 16.-17- vuosisadalta. Lahjoittaja oli Nessebarin piispa ja entinen Mustanmeren arkkipiispa Christopher. Siinä on yli tuhat kuvaa maalattu 258 sommitelmaan. Pyhän Tapanin kirkon maalaukset ovat hyvin realistisia ja merkittävimpien monumettien joukossa Bulgarian taideperinnössä. Kolmasosa kirkosta on maalattu 18. vuosisadalla. "Viimeisen tuomion päivä" kuvaa tyypillistä aikansa ikonia. Kirkossa on säilynyt ikonostasi 16. vuosisadalta ja piispanistuin 18. vuosisadalta. Kuvia

Pyhän Paraskevan kirkko (St. Paraskeva): Rakennettu 13-14. (16.) vuosisadalla yksilaivaiseksi kirkoksi. Sisämitta on 15 m pitkä ja 6 m leveä. Kirkko sijaitsee Nessebarin pohjoisosassa ja se on kuuluisa rikkaasta julkisivukoristelustaan. Kirkko on rakennettu valkoisista kivi- ja tiilikerroksista (kolme tiiltä yksi kivi), päättyen holveihin, koristeltuna vihrein lasitetuin keramiikkapalasin. Kuvia

Pyhien Arkkienkelten Gaprielin ja Mikaelin kirkko (Sveti Arhangeli Mihail I Gavrail, St. Archangels Michael and Gabriel): Rakennettu 13.- 14. vuosisadalla. Ristikirkko. Raunioitunut, vain seinät ovat pystyssä ja oviaukot ja ikkunat suljettu rautakalterein. Kuvia

Pyhän Kristus Kaikkivaltiaan kirkko (St. Crist Pantokrator): Rakennettu 13.-14. vuosisadalla. Aivan vanhankaupungin keskellä sijaitseva ristikirkko on yksi parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kirkoista koko Bulgariassa. Muurien maalaukset ovat huomattavia keskiaikaisia uskonnollisessa arkkitehtuurissa, mutta nyt voimme nähdä niistä vain osia. Kuvia

Pyhän Ivan Aliturgetosin kirkko (Sveti Ivan Neosvoteni, St. Aliturgetos): Rakennettu 14. vuosisadalla. Raunioitunut. Tämä suuri ristiholvattu kirkko kuuluu Bulgarian koulukuntaan. Julkisivun loistava koristelu on tästä paras osoitus. Kirkon nimestä Pyhittämätön, Siunaamaton "Aliturgetos", on kaksikin tarinaa. Toisen mukaan kirkon valmistuttua olisi sen rakennusmestari pudonnut kirkon katolta ja kuollut ja oli katsottu että kirkkoa kohtasi kirous ja näin kirkkoa ei voitu siunata. Toisen tarinan mukaan Savoyn 6. jaarlin Amejen ritarit polttivat kirkon katon ennenkuin kirkossa oli pidetty minkäänlaista uskonnollista seremoniaa. Suuri maanjäristys tuhosi osin rakennuksen vuonna 1913, tästä huolimatta se on arvokas monumentti. Arkkitehtuurinen moninaisuus ja elementtien koristeellisuus on yhteensovitettu mahtavalla tavalla - holvit, syvennykset, konsolit ja veistokselliset mosaiikit ja kivikoristelut. Kuvia

Pyhän Theodorin kirkko (St. Todor): Yksilaivainen. Rakennettu 13.-14. vuosisadalla. Vain pohjoinen ja läntinen julkisivu on säilynyt, muut muurit ja katto on myöhemmältä ajalta. Ikonostasi on 17. vuosisadalta. Kirkko on arkkitehtuurinen esimerkki "toisen Bulgarian valtion" ajalta. Nykyisin (kesä 2004) taidekauppa. Kuvia

Pyhän Vapahtajan kirkko (Sveti Spas, St. Spas): Rakennettu 1609, 11.7 m pitkä ja 5.7 m leveä kirkko kuorineen. Fasadien keramiikka koristelussa on monia eri aiheisia värikkäitä kuvateoksia. Muurien sisäseinät ovat freskojen peitossa. Etelämuurissa frescot on järjestetty kohtauksittain: "Kristuksen kaste", "Kristuksen kirkastus", "Lasaruksen ylösnousemus", "Jerusalemiin tulo" ja "Jalkojen pesu". Näiden kohtauksien alla on Pyhimysten freskoja luonnollisessa koossa. Pohjoisseinällä on kohtaukset, "Ylösnousemus", "Uskomaton kirja", "Pyhän Hengen saapuminen", "Taivaaseenastuminen", "Syntymä", "Pyhä Joakim" ja "Pyhä Anton". Byzantin prinsessa Mataissa Kantakousin Paleologuen hautakiveä säilytettiin pitkään kirkossa, mutta nyt se on arkeologisessa museossa. Kuvia


Copyright © Juha Sinivaara 2004-5