Muokattu 02.12.2020

Suku on lähtöisin Porin maaseurakunnan Kokemäensaaren eli Kyläsaaren (Inderö) kylästä. Suvun kantaisänä voitanee pitää Olavi (Laurinpoikaa), joka omisti Kokemäen­saaren ja Harjunpään ratsutilat. Suvun kotitalo, Kokemäensaaren ratsu- ja verotila oli suvun hallussa jo 1500-luvun alkupuoliskolla, maininta tästä löytyy vanhimmasta maakirjasta vuodelta 1540. Tästä suvun kantaisästä on polveutunut sellaisia Porin seudulta lähtöisin olevia sukuja kuin Indrenius, Indren, Indrelius, Indrell, Indreaeus ja Inberg.1 Kokemäensaaren tila oli ratsutilana vuodesta 1618. Tila käsitti alkuaan kokonaisen mattaalin ja sen oli ylläpidettävä "Corporal opå sin hestar" eli korpraali kahdella hevosella. Vuonna 1621 siitä mainitaan "Ryttare profoss" eli "profossrenki, piiskuri ratsun kera" ja myöhemmin vain tavallinen ratsumies. Vuoden 1697 manttaali luettelossa mainitaan ensimmäisen kerran tilojen nimet. Tilan nimenä on tällöin Tannila, mutta muutamaa vuotta myöhemmin Tommola ja sitten muutaman vuoden kuluttua Tommila, joka vaihtui Kleemola eli Tommila.2 Olisiko nimi Tommila tullut Tuomas Mikonpojalta ja olisiko Tuomaan nimi ollutkin Tommi? Näin Kleemola olisi tullut Klemetti Jaakonpojalta. Näiden kahden isännän jälkeen seuraavassa sukupolvessa tilan nimit näet vaihtuivat.

TAULU 1

Olavi (Laurinpoika), mainitaan maakirjoissa 1540 - 1552 Kokemäen ja Harjunpään ratsutilojen omistajana. Karjavarallisuus 1540:  2 hevosta, 3 härkää, 11 lehmää, 6 nuorta karjaa, 20 lammasta, nautayksikköluku oli 21.5. Hänellä oli ainakin yksi poika.

Poika:

  1. Heikki, taulu 2.

TAULU 2

Heikki Olavinpoika, Kokemäensaaren ja Harjunpään ratsutilojen omistaja, mainitaan veroluetteloissa 1548 - 1594, lautamiehenä Heikki Olavinpoika Inderö laamanninkäräjillä 5.3.1557 mutta nähtävästi myös jo 1551, kev kesäkäräjillä 18.8.1557, kevätkäräjillä 27.6.1562, etsikkokäräjillä 8.8.1564, Heikki Olavinpoika Ytteröö (p.o. Inderöö) syyskäräjillä 24.11.1564, Heikki Olavinpoika Inderö laamanninkäräjillä 15.2.1565.  laamanninoikeuden lautamies ainakin 1565,  Ala-Satakunnan syyskäräjillä 24.10.1550 Heikki Olavinpoika Inderööstä toimi katselmusmiehenä Preiviiki ja Vähärauma. Kevätkäräjillä 22.5.1553 Heikki Olavinpoikaa sakotettiin vahingonteosta Kustaa Fincken kalavesillä (= saman kylän lampuodeille erotetuilla vesillä). Laamanninkäräjillä 9.3.1566 Heikki Olavinpoika Inderöötä syytettiin, kahden Porin porvarin Heikki Nurkan sian taposta, syyskäräjillä 21.11.1567 Heikki Olavinpoikaa syytettiin (Inderöö) kyytivuoron laiminlyönnistä, kuten myös syyskäräjillä 16.11.1570 laiminlyönyt kyytivuoron ja vastuunpakoilusta. Kymmenysluetteloissa 1548 talo maksoi veroa ruis ¼ ja ohra ½ pannia (= 15 kappaa), lehmänvoiveroa 7, vuonna 1557 ruis 1 ja ohra 1½ pannia (= 50 kappaa) ja vuonna 1558 ruis 1 ja ohra 1 panni (= 40 kappaa).4 Hopeaveroluettelossa 1571 Inderöön Heikki Olavinpojan omaisuus : kuparia 2 leiviskää, 2 tammaa=16 mk, 7 lehmää, 26 lammasta, 2 härkää, 7 vuohta, 4 sikaa, 11 nuortakarjaa, omaisuuden arvoa 216:-,  hopeaveron määrä 23 mk, 4 äyriä ja penninkiä, nautayksikköluku oli 21.75.5

Lapsia:

  1. Lauri , taulu 3.
  2. Pentti, Harjunpään ratsutilan omistaja veroluette­loissa 1595 - 1610 -luvulla.

TAULU 31

Lauri (Lasse) Heikinpoika Suursormi (Storfinger), Kokemäensaaren ratsutilanomistaja asiakirjoissa 1593 - 1629, laamanninoikeuden lautamies, oli kuolleenna jo 26.8.1629. Nimi Storfinger esiintyy 1629 Turun ja Porin läänin ratsutilallisten luettelossa ilmeisesti sukunimenä, joka on lähinnä katsottava sotilasnimeksi, se periytyi ainakin hänen pojalleen Heikille.

Lapsia:

  1. Mikko, taulu 4.
  2. Heikki Suursormi (Storfinger), Porin raatimies, k. 1648 lapsettomana. Kotoisin Kokemäensaaresta ja esiintyy asiakirjoissa Inderö- sekä myös Storfinger-nimisenä. Main. jo 1614, Raatimies 1624-1646, kuollut lapsettomana 1648.  - Puoliso Margareta Söyringintytär, eli leskenä 1649. 2
  3. Margareta, haudattu 8.2.1679. - Puoliso jo 1634 jalosukuinen Klaus Yrjänänpoika Prytz, Kokemäensaaren rälssitilan omistaja. Main.1614-49. Isä luultavasti ratsumies Y. Prytz, joka omisti rälssitiloja Ahlaisissa. Klaus Prytzin pojaksi mainitaan pappismies Porin kappalainen, sittemmin Karkun kirkkoherra Yrjänä Pryts2, jolle ja tämän vaimolle Gunilla Antintyttärelle Margaretan veli Heikki testamenttasi omaisuutensa mistä ei lain mukaan voinut testamentilla määrätä, veljenpoika Tuomas Mikonpoika suvaantui tästä ja vuonna 1652 oikeudessa kirkkoherra ja Tuomas sopivt asian ja Tuomas, vejensä ja sisarensa kanssa saivat yht. 150 kupari taalaria hyvityksenä.
  4. Anna, haudattu 10.4.1681? - Puoliso Petrus Svenonius Notenbergius, Porin trivialikoulun kollega.
  5. Olavi?, riiteli KO. 10.3.1651 veljenpoikansa Tuomas Mikonpojan kanssa kalastuksesta.

TAULU 41

Mikko Laurinpoika, lautamies, ilmeisesti talollinen Porin msrk:n Vähä-Raumalla 1572, tila oli vähän väliä autioksi merkitty ainakin vuosina 1578-1589 ja 1609, 1612, 1613 sekä 1619-1623, ylöskantomiehenä 1614-n.1620, oli kuolleena jo 1621. - Puoliso Maalina (Magdalena),  mahdollisesti k.n. 1610.

Lapsia:

  1. Tuomas, taulu 5.
  2. Heikki, Porin porvari 19.9.1632, lampuotina Kokemäensaaren säterissä kuitenkin vielä 1636, haudattu 21.3.1680. - Puoliso Kaarina Juhanantytär, eli leskenä 1680. Käyttivät aluksi nimeä Kokemsar sittemmin Merihärkä, joka oli ilmeisesti talonnimi.
    Poika Eerikki Heikinpoika, k. syks. 1702 ollessaan matkalla Tukholmaan. P:o 1) 1666 Brita Niilontytär, k. 1680. P:o 2) 1681 Anna Eerikintytär Kokemäensaaresta. Eli 1700. Poika Simo Bernelius, ylioppilas 1696, pedagogion kolleega 1712.2
  3. Kaarina.

TAULU 5

Tuomas Mikonpoika, s. noin 1585, lautamies ja Kokemäensaaren ratsu- ja verotilan omistaja jo 1628 isoisänsä jälkeen,  teki testamentin 28.9.1660, vuoden 1667 manttaaliluettelossa mainitaan "uthgammal och siukligh", haudattu 16.2.1673. - Puoliso todennäköisesti jo 1625 Pirkko (Brita) Matintytär, joka haudattu 4.12.1670. V. 1621 oli Porin saarenvartija Markku Matinpoika hoivaillut kokemäensaarelaisen Tuomas Mikonpoika Tommilan kättä, jonka paha lähimmäinen oli lyönyt irtipoikki; vaati sitten hoitopalkkoja. Mutta potilaan mielestä lääkärin pätevyydessä olisi ollut parantamisen varaa; hän oli antanut jo puoskarinpalkkoja 9 markkaa rahaa ja pitänyt Markkua leivässä ja olvissa 6 viikkoa, ”eikä hän tehnyt häntä yhtään sen paremmaksi eikä myöskään voinut näyttää toteen taitoaan, että voisi parantaa Tuomaan.” Eikä Markku saanut lisäpalkkoja.3  V. 1620 Kyläsaaren Tuomas Mikonpoika Tommila valitti, että Hannu Ragvaldinpoika Ram oli ottanut hänen härkänsä ja aikoi ottaa loputkin hänen omaisuuttaan sillä varjolla, että Ramin hevoset 13 vuotta aikaisemmin olivat tulleet Kyläsaaren pellolle, jolloin kyläläiset olivat ottaneet ne kiinni ja ajaneet kylästä, jonka jälkeen Ram oli vielä käyttänyt hevosia ratsuina ja työshevosina. Käräjillä kolme kyläsaarelaista isäntää lupautui 12 miehen valalle, "etteivät olleet satuttaneet vihankättään Hannu Ragvaldinpojan hevosiin” ja 1623 yksi näistä, Tuomas Mikonpoika Tommila taas vannoi itse kahdentenatoista, ettei ollut aiheuttanut Hannu Ragvaldinpojan kahden hevosen kuolemaa. Mihinkään toimenpiteisiin ei näytä johtaneen se, että Ram oli ottanut härät ja siten oikeuden omiin käsiinsä.3   Vuoden 1635 karjaluettelossa näkyy talossa olleen 1 tammahevonen, 4 härkää, 1 mullu, 1 sonni, 11 lehmää, 5 hiehoa, 6 vahaa ja 6 nuorta lammasta, 1 vanha pukki ja 1 sika, kylvössä Tuomas Mikonpojalla vuonna 1633 oli 14 tynnyriä rukiita ja 25 1/5 tynnyriä ohraa.1 

Lapsia:

  1. Matti, taulu 6.
  2. Sigfrid Sippola, Porin porvari, s. noin 1628. Porvari Porissa 4.12.1654. Elossa 1667 ja kuollut 1669. - Puoliso Elisabet Matintytär, leskenä 1701, haudattu 9.5.1708. 2
  3. Marketta, mainitaan ensimmäisen kerran 1644 ja vielä 1652, s. noin 1631.
  4. Agneta, mainitaan ensikerran 1645, s. noin 1632 ja haudattu  18.3.1688, hänellä oli avioton lapsi jalosukuisen vänrikki Carl Marsvinin kanssa. - Puoliso ilmeisesti 1662 Porin porvari, leskimies Simuna Antinpoika. Kotoisin Tammelasta. Porvarioikeudet 18.8.1651, haudattu 4.2.1694. Puoliso 1 jo 1656 Liisa Antintytär,  k. n. 1661-62.2
  5. Heikki Silta, Porin porvari ja vararaatimies, s. noin 1640 Kokemäensaaressa, missä asui vielä 1670-luvulla. ja kuollut 1707. - Puoliso 1. 6.3.1667 Agnis Pertuntytär, eli 1698. Isä 3/4 manttaalin Savon talon isäntä Pomarkussa Pärttyli Laurinpoika. - 2. puoliso 7.9.1700 Margareta Sigfridintytär, eli leskenä. Lapset omaksuivat isän synnyinseudun mukaan muodostetun nimen Indrenius.2
  6. Simuna, Söörmarkun kartanon omistaja, k. 1719. - Puoliso 2.4.1679 Valpuri Antintytär, k. 25.4.1712.
  7. Lauri, kuolleena jo 1665, mainitaan vain 1656 manttaaliluettelossa.
  8. Pirkko. - Puoliso 1.1.1668 Jaakko Erkinpoika Euran Laihian talosta, k. 22.2.1717.
  9. Valpuri, s. noin 1642 ja k. 9.12.1677. - Puoliso Porin porvari Hannu Arvidinpoika.

TAULU 6

Matti Tuomaanpoika, s. noin 1626, Matti oli vuonna 1656 otettu sotamieheksi tällä välin jo kuolleen Lauri veljensä sijasta "ja pantu arestiin toisten sotamiesten joukkoon", koska Lauri ei ollut paikalla, Matti oli omakohtaisesti jo edellisenä vuonna kirjoitettu sotamieheksi, mutta pestannut tilalleen toisen, Porilaisen Tuomas Liikasen, Matti "för faderns onyttiga munns skull" oli tullut ratsumieheksi kirjoitetuksi ja siinä ominaisuudessa ehkä kuollut. - Puoliso Agata Pietarintytär "Kyläsaaren noita" elossa vielä 1707.1

Lapsia:

  1. Pirkko, taulu 7.
  2. Marketta, kuoli miehensä puolelta kovia koettuaa, haudattu 4.4.1703. - Puoliso 24.2.1691 Porin porvari Grels Yrjänänpoika Lastikka, (Isä porvari Yrjänä Pärttylinp.) Mainitaan 1703 entisenä porvarina ja silloisena eversti Stackelbergin rykmentissä palvelevana profossina, piiskurina. - Lassander-suvun kantavanhemmat.1 Perheen lapset kasvatettiin Kokemäensaarella, holhoojiksi määrättiin 20.07.1703 Lastikan langot Klemetti Jaakonpoika ja Juhana Mikonpoika.
  3. N.N. Matintytär. - Puoliso ilmeisesti Marketan kohdalla mainittu Juhana Mikonpoika.

TAULU 7

Pirkko Matintytär, s. noin 1656 ja k. 17.10.1737. - Puoliso 30.9.1677 Klemetti Jaakonpoika Mouhijärven Koivuniemeltä, s. noin 1639, k. 1.1.1716, Tommilan ratsutilan omistajat. Isä Jaakko Jönsinpoika Noukka. Katso Inberg-suku, taulu 3.

Lähteet:

  1. Selinheimo Vilho, Indrenius, Indrén, Indrelius, Indrell ja Indraeus. Sukujen alkuperä ja alkuvaiheet. SSV julk. 18 (1934).
  2. Porin kaupungin porvareita ja kauppiaita 1600-1880. (Suomen sukututkimusseura)
  3. K. Virkkala, A. Kopisto, E. Lehtinen: Suur-Ulvilan historia I, Pori 1967.
  4. Seppo Suvanto, Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571, Ulvila, sivu 1596, 2001.
  5. Suomen hopeaveroluettelot 1571, IV Satakunta, toim. Mauno Jokipii, Turku 1953.
Lisätietoja:

Nautayksikkö
- täysikasvuinen hevonen: vastaa 2 ny
- nuori hevonen tai varsa: vastaa 1/2 ny
- sonni, härkä tai lehmä: vastaa 1 ny
- mulli, hieho tai vasikka: vastaa 1/2 ny
- lammas: vastaa 1/8 ny
- vuohi: vastaa 1/12 ny
- sika: vastaa 1/3 ny
Lähde: J. H. Vennola: Pohjois-Suomen maalaisvarallisuus 16:lla ja 17:llä vuosisadalla, Helsinki 1901.

Sivun alkuun


Copyright © Jari ja Juha Sinivaara 2001-20