Muokattu 16.03.2023


Nykyisen Sastamalan ent. Suodenniemen, Koivuniemen kylän arvellaan saaneen nimensä koivikkoisesta, alavasta ja savikkoisesta rantatasanteesta, jolle se on muodostunut Koivuniemen kylän alueella on ollut asutustoimintaa jo kivikauden aikana. Kylä on yksi Suodenniemen seitsemästä myöhäiskeskiaikaisesta kylästä eli se lienee perustettu 1300–1500-lukujen välisenä aikana. Koivuniemen kylässä oli vuosina 1540-1559 neljä taloa, ne olivat Husari, Huona, Heikkilä eli Pukka ja Noukka. samoin vuonna 1571, jolloin kannettiin ns. hopeavero Älvsborgin lunnaiksi. Myöhemmin taloluku vakiintui kolmeksi Huonan hävitessä. Noukan asujana oli vuosina 1540-1548 Juho (Jöns) Noukka. Hänet mainitaan maakirjoissa vuosina 1540-1542 (Jöns ?) ja Jöns Noukan nimellä 1544, 1546, 1552-1556, 1559, 1562, 1564-1571 sekä kymmenysluetteloissa 1558, 1561 ja 1564-69. Veroa hän maksoi 1540: ½ äyriä, 1544: 1½. Karjaa Juholla oli 1540: 1 hevonen, 2 lehmää, 1 nuorta karjaa, 4 lammasta, 5 nautayksikköä. Kymmenysveroluettelossa 1558 ohra 1/6, 1559 ruis 1/6 ja ohra 1/6 pannia. Lehmänvoivero 1558: 5½ naulaa.9, 12

Käräjillä Juho Noukka nähtiin sekä kantajana ja vastaajana: Vuonna 1554 kevätkäräjillä sakotettiin Heinoon Mikko Harraa lyönnistä, josta Juho oli saanut verihaavan tai mustelman. Kevätkäräjillä 1558 Juho Noukka oli kyytivuoron laiminlyönnistä, kesäkäräjillä 1558 Tuomas Huona Koivuniemeltä poltti pilalle Juho Noukan kattilan, kesäkäräjillä 1560 käsiteltiin Juhon vastuupakoilua ja Koivuniemen Juhoa Tuomas Huonan lyömisestä, syyskäräjillä 1563 käsiteltiin taas Juhon kyytivuoron laiminlyöntiä, ja talvikäräjillä 1564 Tuomas Huonaa Juhon lyömisestä, josta niin ikään oli tullut mustelma tai verihaava, syyskäräjillä 1566 Esko Juhonpoika Koivuniemen Heikkilästä sai 40 markan sakon, koska oli vallannut Juho Noukalta yhden tangon osuuden kylän peltovainioista, talvikäräjille 1569 Juho Noukkaa syytettiin, koska ei ollut vienyt veroheiniä Liuksialaan.9

Vuosina 1569-1570 kymmenysluettelossa mainitaan Heikki Noukka, josta ei ole varmuutta oliko hän Juhon poika vai ei. Kesäkäräjillä 1567 sakotettiin Koivuniemen Heikkiä kyytivuoron laiminlyönnistä ja kesäkäräjillä 1568 sakotettiin Heikki Juhonpoikaa Koivuniemestä ja naapuritalon Heikkilän Esko Juhonpoikaa tappelusta. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa esiintyy Noukan isäntänä Tuomas Olavinpoika, kuka hän oli ei käy selville. Luettelon mukaan talossa oli kuparia  5 mk arvosta, 1 tamma=10 mk, 3 lehmää, 3 lammasta, 3 vuohta, 4 nuortakarjaa, talon hopeaveromäärä oli 5 mk ja 5,5 äyriä.9, 10 Talon nautayksikköluku oli 7.375.

Noukan isäntien selvittäminen on hankalaa,* koska ensimmäinen isäntä Juho Noukka mainitaan maakirjoissa 1540-1584 ja muissa verokirjoissa 1561-1578, mutta vuosien 1585-1588 maakirjoissa on Juho Heikinpoika sekä 1592, 1597, 1600 ja 1604 ja vuosina 1589-90 Juho Tuomaanpoika. Vuosina 1572-1625 maakirjoissa Tuomas Noukka ja tilikirjoissa 1579-1621, Tuomas Olavinpoikana 1600, 1606, ja 1608, Tuomas Juhonpoikana 1602. Vuosina 1604-1606 Noukan isäntänä on Juho.

Koivuniemen neljännen talon, Huonan, asujana on Tuomas Laurinpoika. Lopulta hänen talonsa yhdistettiin ilmeisesti Noukkaan, ehkä juuri 1608. Vuosina 1626-1639 mainitsevat maakirjat Noukan asujaksi Juho Noukan. Tässä jää epäselväksi kuka oli ensimmäisessä taulussa mainitun Juho Noukan isä. Ja vielä kun Koivuniemen lautamiehenä toimi vuosina 1624-1631 Juho Matinpoika (Jönns Mattsson i Koivuniemi) ja kun tämän niminen henkilöä löytyy Koivuniemen Noukalta vain maakirjasta 1630. Näin jää epäselväksi oliko Noukan Juho Tuomaanpoika, Heikinpoika, vaiko ehkä Matinpoika. 3, 12  Koivuniemen kartta. 

* Maakirjoissa verovelvollisien eli isäntien nimet eivät ole täysin luotettavia, sillä perillisille siirtynyt tila jäi usein edesmenneen isännän nimiin. Tämä tieto jähmettyi yleensä samaan muotoon vuosikausiksi, kun isännän nimi kopioitiin uuteen maakirjaan edellisestä. Kruunun veronkannon kannalta ei ollut tärkeää merkitä talon sen hetkistä isäntää maakirjaan. Veronvelvollisen tai talon tunnistamiseen riitti useimmiten vanhentunutkin merkintä isännästä. Näinpä maakirjojen antamaan tietoon talon isännästä on suhtauduttava kriittisesti. (Arkistojen Portti, Kansallisarkisto)


TAULU 1 1,3

Juho, Jussi (Jöns) Noukka, s.n. 1570, asui verokirjan mukaan Noukkaa 1626-1635 (ehkä jo aikaisemminkin 1604-), k. 1639 ja oli hautapaikan kalleuden (13 mk) perusteella äveriäs mies. Vuoden 1630 ruodutusluettelossa Karkun ruodun 17 ruodutettujen joukossa Juho Noukka mainitaan isäntänä ja hänellä poika Jaakko Juhonpoika. - Puoliso Malin Pertuntytär, mahdollisesti kotoisin naapuritalosta Heikkilästä. 

Poika:

  1. Perttu Juhonpoika, mainitaan Noukalla 1635, halvaantunut.
  2. Jaakko Juhonpoika, Noukan asujana 1637-1675, taulu 2.
  3. Pirkko Juhontytär, mainitaan Noukalla 1639-1643.

TAULU 2

Jaakko Juhonpoika Noukka, s.n. 1597, Noukan isäntänä 1637-1675, myös pitkäaikainen lautamies. Haudattu 18.01.1685, "88 vuotiaana". - Puoliso I 1635-1639 Kerttu Matintytär. - Puoliso II Kaisa, 1642-1674.1, 3 Ainakin vuosina 1646-1795, mahdollisesti Turun paloon asti (1827), Noukka oli maakirjoissa "Akademie Bönder" tai "Akademie Hemman" eli vastaperustettu (1640) Turun Akatemia sai talon verot. Akatemialle läänitettiin 8. heinäkuuta 1644 satojen maatilojen verot ja erinäisten pitäjien kymmenykset. Turun palon jälkeen Yliopiston siirryttyä Helsinkiin akatemian verotusoikeus tiloihin päättyi vähitellen.

Lapsia:

  1. Matti, mainitaan Noukalla 1651-1652.
  2. Heikki, mainitaan Noukalla 1660.
  3. Esko, mainitaan Noukalla 1660-1704, oli Noukan isäntä 1676-1703. 
  4. Markus, mainitaan Noukalla 1663-1681.
  5. Agnis, mainitaan Noukalla 1663-1665.
  6. Klemetti, mainitaan Noukalla 1667-1674, taulu 3.
  7. Antti, mainitaan Noukalla 1669-1674.
  8. Maria, mainitaan Noukalla 1673-1674.
  9. Markareetta, mainitaan Noukalla 1674.
  10. Liisa, mainitaan Noukalla 1674.


TAULU 3

Klemetti Jaakonpoika, s. noin 1639 Mouhijärven Koivuniemellä. Porin msrk:n Inderön (Kyläsaaren) kylässä sijainneen Tommilan ratsutilan isäntä avioliittonsa kautta, k. 1.1.1716 Porin msrk.ssa. - Puoliso 30.9.1677 Porin msrk:ssa Pirkko (Brita) Matintytär, s. noin 1656 ja k. 17.10.1737 Porin msrk:ssa. Vanhemmat Matti Tuomaanpoika ja Agata Pietarintytär, katso Olavi Laurinpojan suku, taulu 7. 2
Syyskuun 28. 1660 oli Pirkko (Brita) Matintyttären isoisä Tuomas Mikonpoika tehnyt testamentin poikiensa Heikin ja Simunan hyväksi, joiden hänen kuolemansa jälkeen piti saada ”besitta deras fäderneärfda hemman” omistaa esi-isäinsä kotitalo. Nämä jo pitivät testamenttia lainvoimaisena, olihan siitä jo kahdesti käyty käräjäoikeudessa ja kerran laamanninoikeudessa. Tuomas oli jo isänsä eläessä hallinnut (1667-1675) Kokemäensaaren ratsutilaa ja Simuna sen aputiloja. Vanhimman veljen jo kuolleen Matti Tuomaanpojan leski Agata Pietarintytär "kanssaperillistensä" kanssa aloittivat oikeustoimet testamenttia vastaan. Oikeus asettui yksimielisesti heidän puolelleen 4.7.1674. Tuomion perustelut olivat, koska kyseessä oli isiltä peritty kiinteä omaisuus ja Matti Tuomaanpoika oli Tuomas Mikonpojan vanhin poika, eikä tätä voitu syyttää, että oli ”för fadernas onyttiga munns skull” isänsä löyhäpuheisuuden vuoksi tullut ratsumieheksi kirjatuksi. Matti oli ilmeisesti kuollut ratsupalveluksessa, mutta oli jo aiemmin tilaa viljellyt. Matilta oli jäänyt lapsia ja heistä vanhin Pirkko Matintytär, joka avioitui Mouhijärven Koivuniemeltä tulleen Klemetti Jaakonpojan kanssa, oli lähin lunastamaan ”samma Inderöö Ryttare och Skatte hemman”.2    30.3.1699 paloivat kaikki Kokemäensaaren kuusi taloa korpraali Johan Spoofin rusthollin Mattilan saunasta alkaneesta tulesta: Mattila ja sen aputila Rieskala, Tuomas Savon talo, Klemetti Jaakonpojan talo, Brakarin rustholli sekä Piili. Pitäjässä oli tehty päätös olla pyytämättä paloapua muilta ja olla myös sitä muille antamatta. Niinpä Kokemäensaaren suurpalo jouduttiin kestämään omin voimin eli maksamaan 5 taalaria 12 äyriä talolta.

Lapsia: (syntyneet Porin msrk:ssa)

  1. Maria, s. 24.2.1684, k. 29.11.1761 Porin mrsk:ssa.
  2. Heikki, s. 16.1.1687, taulu 4.
  3. Matti, s. 11.2.1690, k. 16.7. 1751 Porin msrk:ssa, naimattomana ja lapsettomana.
  4. Yrjö, s. 15.2.1693.
  5. Aune, s. 26.12.1695.
  6. Riitta, s. 14.9.1698. - Puoliso 29.1.1721 Porin msrk:ssa Martti Matinpoika Porista.

TAULU 4

Heikki Klemetinpoika, Tommilan rusthollin omistaja isänsä jälkeen, s. 16.1.1687 Porin msrk:ssa, k. 1.1.1760 Porin msrk:ssa. - Puoliso 15.10.1711 Porin msrk:ssa Riitta Heikinytär, s. 8.10.1686, k. 12.4.1763 Porin msrk:ssa.

Lapsia: (syntyneet Porin msrk:ssa)

  1. Riitta, s. 1.10.1712, k. 7.8.1717 Porin msrk:ssa.
  2. Maria, s. 1.2.1714, k. 7.8.1717 Porin msrk:ssa.
  3. Juho, s. 24.12.1715, taulu 5.
  4. Kaisa, s. 16.11.1717.
  5. Matti, s. 5.3.1720, k. 13.5.1720 Porin msrk:ssa.
  6. Eeva, s. 20.6.1721, k. 2.12.1721 Porin msrk:ssa.
  7. Valpuri, s. 5.1.1723.
  8. Anna, s. 1.12.1725.
  9. Heikki, s. 19.3.1728, k. 14.4.1728 Porin msrk:ssa.
  10. Kustaa, s. 12.4.1729, k. 28.5.1729 Porin msrk:ssa.
  11. Liisa, s. 1730, k. 21.12.1730 Porin msrk:ssa.

TAULU 5

Juho Heikinpoika, Tommilan rusthollin omistaja isänsä jälkeen, s. 24.12.1715 Porin msrk:ssa, k. 16.1.1795 siellä. - Puoliso 15.12.1734 Porin msrk:ssa Maria Laurintytär, s. 24.1.1714 Laitilassa, k. 12.12.1787 Porin msrk:ssa. Vanhemmat Lauri Petterinpoika ja Kaarina Erkintytär.

Lapsia: (syntyneet ja kuolleet Porin msrk:ssa)

  1. Antti, s. 21.10.1735, taulu 6.
  2. Juho, s. 24.3.1737, k. 13.2.1798 naimattomana.
  3. Kaisa.
  4. Riitta, s. 24.1.1741, k. 25.12.1818.
  5. Maria, s. 16.1.1745, k. 21.3.1745.
  6. Maria, s. 25.6.1746, hukkui 19.12.1771, naimaton.
  7. N.N., s. 31.11.1749, k. 10.12.1749.
  8. Liisa, s. 6.2.1751, k. 24.2.1751.
  9. Heikki, s. 14.4.1752, k. 28.5.1752.
  10. Helena, s. 3.4.1755, k. 10.4.1755.

TAULU 6

Antti Juhonpoika, Kleemolan eli Tommilan rusthollin omistaja isänsä jälkeen, s. 21.10.1735 Porin msrk:ssa, k. 7.11.1809 siellä. - Puoliso 12.12.1758 Porin msrk:ssa Maria Jaakontytär, s. 7.8.1737 ja k. 27.6.1794 Porin msrk:ssa. Vanhemmat Jaakko Simonpoika ja Anna Erkintytär. Kleemolan tilalla oli 1 torppa vuonna 1775. Vuonna 1794 Kleemola jakautui kahteen osaan. Toinen osa jäi isä Antille 2/3 manttaalia, joka osti tilan verotilaksi 20.08.1794 hintaan 11 riikintaaleria ja 22 killinkiä ja toista Kleemolaa 1/3 manttaalia isännöi Iisakki Juhonpoika Lauren.

Lapsia: (syntyneet Porin msrk:ssa)

  1. Juho, s. 19.11.1759, k. 29.7.1762 Porin msrk:ssa.
  2. Kustaa, s. 17.10.1761, taulu 7.
  3. Heikki, s. 23.1.1764, k. 27.3.1768 Porin msrk:ssa.
  4. Juho Indberg, s. 28.4.1766, k. 17.2.1828. Puoliso I 23.1.1794 Porin msrk:ssa Kaisa Matintytär, s. 21.10.1769, k. 8.4.1809 Porin msrk:ssa. - Puoliso II Maija Juhontytär, s. 25.1.1779 Porin msrk:ssa.
  5. Iisakki, s. 23.8.1768, k. 10.2.1769 Porin msrk:ssa.
  6. Matti, s. 23.8.1768, k. 7.9.1768 Porin msrk:ssa.
  7. Justiina, s. 21.7.1770. - Puoliso 1.9.1790 Porin msrk:ssa Anders Johaninpoika.
  8. Jaakko, s. 12.7.1773. - Puoliso I 7.5.1795 Porissa Maria Sten, s. 19.10.1770 Porissa ja k. siellä 13.1.1803. Vanhemmat Porin porvari Anders Sten ja Anna Malberg. - II puoliso Porin msrk:ssa 9.7.1805 Anna Antntytär, s. 4.10.1769 Porin msrk:ssa, k. 7.2.1846 Porissa.
  9. Iisakki, s. 6.2.1776, k. 16.10.1777 Porin msrk:ssa.
  10. Pekka, s. 24.4.1778, k. 7.2.1852 Porin msrk:ssa, kirkon kuudennusmies. - Puoliso 10.5.1803 Porin msrk:ssa Riitta Antintytär, s. 12.9.1785, k. 17.10.1859 Porin msrk:ssa. Vanhemmat talollinen Antti Antinpoika (Riutta) ja Riitta Simontytär.

TAULU 7

Kustaa Antinpoika, Kleemolan eli Tommila rusthollin omistaja, s. 17.10.1761 Porin msrk:ssa ja k. 20.3. 1792 siellä. - Puoliso 8.5.1781 Porin msrk:ssa Margaretha Boelia, s. 13.9.1755 Hinnerjoella, k. 23.4. 1823 Porin msrk:ssa. Vanhemmat Hinnerjoen kappalainen Wilhelm Boelius ja Catharina Mellenius. Katso Boelius-suku, taulu 3. - Margarethan 2. puoliso 7.5.1793 Kustaa Tuomaanpoika Strömberg, s. 10.2.1768, k. 29.8.1821. Kleemolan 1/3 osan isäntänä Kustaa Stömberg vuoteen 1821.

Lapsia: (syntyneet Porin msrk:ssa)

  1. Maria Lovisa, s. 13.1.1782.
  2. Kaisa Justina, s. 29.11.1784, k. 22.07.1785 Porin msrk:ssa.
  3. Kustaa Reinhold, s. 28.7.1786, taulu 8.
  4. Fredrika Wilhelmina, s. 30.9.1789, k. 23.9.1790 Porin msrk:ssa.
  5. Juho Fredrik Strömberg, lasimestarinoppipoika, s. 23.01.1792, k. 29.05.1810 Porissa.
HUOM: Maria Lovisalle on syntyneiden luetteloon merkitty vanhemmiksi kirkon kuudennusmies ja rusthollari Samuel Boelius ja Brita Sten. Kaisa Justina kuollut ilm. 1785, mutta kuolleiden luetteloon merkitty kuolleeksi Maria Lovisa.
Juho Fredrikin kuolintieto 10.11.1792 Porin msrk:n kuolleittenluettelosssa ja rippikirjassa, mutta oli ylipyyhitty rippikirjassa 1789-1794, oli kuitenkin elossa vielä vuosien 1803-1808 rippikirjassa ja kaupungin rippikirjassa 1809-1814 mainitaan kuolleen 1810.

TAULU 8

Kustaa Reinhold Inberg, s. 28.7.1786 Porin msrk:ssa. Kleemolan rusthollin 1/3 osan omistaja vuoteen 1823, jolloin osti Ahlaisten Kellahden rusthollin Adam Kustaa Weissman von Weissensteinin velkojilta Suomen Waiheistus- ja Depositiopankin järjestämässä huutokaupassa 1824 omistaen sen kuolemaansa asti, k. 28.8.1836 Ahlaisissa. - Puoliso I 20.2.1809 Porin msrk:ssa Johanna Norrlund, s. 22.12.1787 ja k. 10.7.1809 Porin msrk:ssa. Vanhemmat talollinen Fredrik Norrlund ja Anna Hjerp. - II puoliso 1811 Liisa Mikontytär, s. 16.10.1791 ja k. 1.5.1817 Porin msrk:ssa. - III puoliso Ulvilassa 16.6.1818 Anna Kreeta Simontytär, s. 8.12.1793 Ulvilassa ja k. 8.9.1856 Ahlaisissa. Vanhemmat Sippolan Simo Pehrinpoika ja Maria Henrikintytär. Katso Trumetare-suku, taulu 11. - Annan II puoliso 4.11.1838 Johan Rosnell, s. 13.2.1802, k. 20.6.1844 Ahlaisten Kellahdella. Perukirjasta 27.1.1837 näkyy rusthollari Kustaa Reinholdin Kellahden rusthollissa jälkeen oli jäänyt 5 hevosta, 2 varsaa, 14 lehmää, 3 mullia, 8 hiehoa, 8 vasikkaa, 40 lammasta, 10 karitsaa ja kaksi emakoa. Rusthollin ratasmylly; Mylly sijaitsi vanhalla paikalla Säterin myllyn alapuolella. Se oli palanut vuonna 1839. Anna Kreeta Rosnell pystytti sen uudelleen 1845. Koska Kellahden tilat olivat siihen saakka käyttäneet myllyä yhdessä, G.A. Avellan olisi halunnut osuuden uuteenkin myllyyn. Leskirouva Rosnell ilmoitti suostuvansa pyyntöön, mikäli Avellan luovuttaisi osuuden omasta myllystään. Itse myllyrakennus oli 12x9 kyynärän suuruinen ja siinä oli yksi kahden kyynärän läpimittainen kivipari. Vesirattaan halkaisija oli 5 1/2 kyynärää. Myllyyn johti 12 kyynärän pituinen ränni. Hirsistä rakennetun padon pituus oli 33 kyynärää, korkeus 2 kyynärää. Myllyn yhteydessä oli tamppilaitos ryynien valmistamista varten. Sen arvioitiin tuottavan vuodessa 8 tn ryynejä. Myllyn veroksi määrättiin 4 3/4 kappaa viljaa, tamppilaitoksen 2 kappaa.11

Lapsia:

  1. /1. Kustaa Reinhold, s. 17.6.1809 ja k. 2.7.1809 Porin msrk:ssa.
  2. /2. Kreetta Liisa, s. 17.11.1812 ja k. 27.5.1814 Porin msrk:ssa.
  3. /2. Maria Wilhelmina, s. 15.3.1817 ja k. 30.6.1817 Porin msrk:ssa.
  4. /3. Kustaa Reinhold, s. 19.11.1819 ja k. 4.2.1820 Porin msrk:ssa
  5. /3. Maria Elisabet, s. 19.3.1821 Porin msrk:ssa.
  6. /3. Anna Kreetta s. 24.2.1823 Porin msrk:ssa. - Puoliso I 10.10.1843 Ahlaisissa Kustaa Adolf Johansson Kuusi. - Puoliso II Noormarkussa Karl Fredrik Matinpoika Nylund.
  7. /3. Johanna Fredrika, s. 3.4.1825 ja k. 27.7.1825 Ahlaisissa.
  8. /3. Iivar Reinhold, s. 22.8.1826 ja k. 18.7.1835 Ahlaisissa.
  9. /3. Sigfred Johan, s. 14.2.1829 Ahlaisissa, sai Kellahden rusthollin haltuunsa äidiltään n. 1855, kartanon nykyinen päärakennus on Sigfridin rakennuttama, se valmistui vuonna 1864, ja pian tämän jälkeen Sigfrid teki vararikon ja rustsholli myyttin pakkohuutokaupalla 1868 maakauppias Juhana Norrgårdille. "Perimätiedon mukaan huutokauppatilaisuuteen saapui runsaasti väkeä. Erityistä huomiota kansan keskuudessa herätti ruojusaappaat jalassa kuljeskeleva, tuohikonttia kantava maalaismies. Kun hän innostui huutamaan tilaa, paikalla olleet suhtautuivat epäillen hänen mahdollisuuksiinsa, eivät lähteneet korottamaan hintaa mutta joutuivt hämmästyksekseen huomaamaan että maakauppias Juho Norrgårdiksi paljastunut mies otti kontistaan ostamiseen tarvittavat rahat ja sai Rusthollin nimiinsä." K. 11.4.1873 Ahlaisissa. - Puoliso Maria Josefina Mikontytär Nakkilasta.
  10. /3. Maria Amalia, s. 1.12.1831, muutti Poriin 1848.
  11. /3. Kaarle Kustaa, s. 4.5.1833 Ahlaisissa, taulu 9.

TAULU 9

Kaarle Kustaa Inberg, s. 4.5.1833 Ahlaisissa. Osti appivanhemmiltaan Toukarin rusthollin osan 4.12.1854, myi tilan 1858 Juho Fredrik Esaiaanpojalle ja osti samana vuonna Lyttylän kartanon 22 000 hopearuplalla. Syyskuun 2 p. 1853  laivasto-kapteeni Fredrik Frans Wallenstråle oli ostanut Lyttylän perinnöksi. Hän muutti kuitenkin pian senjälkeen Ruotsiin ja kuoli siellä v. 1857. Wallenstråhlen kuoleman jälkeen, vuonna 1858 suoritetussa perunkirjoituksessa Lyttylän kartanon karja käsitti 3 hevosta, 33 lehmää, 2 sonnia, 4 härkää, 11 hiehoa, 8 vasikkaa, 49 lammasta, 6 sikaa ja 9 kanaa. Pesän jäämistö arvioitiin 17497 ruplan 44 kopeekan arvoiseksi. Samana vuonna myivät hänen poikansa luutnantti Paavo Emil Wallenstråle ja tyttärensä kamarineuvoksetar Martta Charlotta Stuart Lyttylän rustitilallisenpoika Kaarle Kustaa Inbergille 22 000 hopearuplasta. Kaarle Kustaan aika Lyttylässä jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä hänen aikanaan tila velkaantui pahoin johtuen ainakin osittain samoihin aikoihin osuneista peräkkäisistä katovuosista, viimeisistä suurista nälkävuosista vuosina 1865-1868. Kartano myyttiin pakkohuutokaupalla joulukuussa 1869 68.000 markasta entiselle nimismiehelle, kuvernementin sihteeri Pehr Birkmanille. Heti seuraavana vuonna joutui pakkohuutokaupattavaksi myös Carl Inbergin veljen isännöimä Kellahden Rustholli, veljesten kotitila. Pakkohuutokaupan jälkeen Inbergit asuivat jonkin aikaa ainakin Etvikissä. Heidän kanssaan asui myös Maria Inbergin veli Johan Gustaf Nordström vaimonsa Amanda Hendellin kanssa. Lyttylässä heille syntyi poika Johan Oskar (1872). Myös Maria Inbergin äiti Miina ja sisar Amanda (Amalia) Sofia Nordström asuivat Lyttylässä ja Amanda synnytti täällä aviottoman tyttärensä Bertha Sofian (1873), joka kuoli melko pian syntymänsä jälkeen. Äiti ja Amalia -tytär muuttivat Lyttylästä 1873 Toukarin Granqvistille. Vuonna 1873 Carl Gustav Inberg muutti perheineen Tuorsniemeen, jossa entinen kartanonomistaja sitten toimi jonkin aikaa Friisin tilan pehtoorina.7 Inbergit muuttivat 1873 ensin kirjanpitäjä Karl Grönholmin sittemmin kauppias Emil Juseliuksen omistamassa Tuorsniemen  kartanoon, jota myös kutsuttiin Pappilaksi ja jossa Kaarle Kustaa henkikirjan mukaan  toimi inspehtoorina vuoteen 1878, mutta rippikirjassa merkitty Östegårdin tilalle, joka oli samojen omistama kuin Pappilakin. Inbergit asuivat Tuorsniemessä 1884 asti jolloin muuttivat Porin Aittaluodon Isosantaan. Kaarle Kustaa muutti vaimonsa kanssa Aittaluodon Isosannasta Hämeenkyröön 4.2.1899, jossa he toimivat leipureina, k. 1.3.1901 Hämeenkyrön Kyröskoskella, jossa perukirjoitus suoritettiin 11.3.1901. - Puoliso 25.6.1855 Porin msrk:ssa Maria Kristiina Nordström, s. 21.12.1835 Porin msrk:ssa ja asuinpaikka kuollessaan Hämeenkyrön Kyröskoski, k. syöpään Porissa 19.11.1907 ja haudattu sinne 24.11.1907. Vanhemmat Kaarle Norström ja Maria Kristina Kellsted. Katso Norström-suku, taulu 3. Lyttylä
                                                                                                                                                                               4
Karl Gustafin nimikirjoitus Suuressa adressissa.    Maria Inbergin nimikirjoitus Suuressa adressissa

Lapsia:

  1. Hilda Maria, s. 10.5.1856 Porin msrk:n Toukarissa, k. 17.05.1935 Karinainen Karinaisten kylän Ali-Simolan Rauhalassa taulu 10.
  2. Kaarlo Oskari, s. 23.9.1857 Porin msrk:n Toukarissa. Muutti 20.3.1873 Tampereelle, 2. kaupunginosa, kauppa-apulainen. Liittyi 27.5.1878 Suomen kaartiin (Henkivartiokaartin 3. suomalaisen tarkk'ampuja pataljoonan 4. komppania, tarkka-ampuja No 17). Erosi omasta pyynnöstä  13.10.1879, sai eläkkeen. Muutokirja Kaartin seurakunnasta Ruovedelle 4.2.1881. Muutti Helsingistä Ruovedelle 01.04.1882, josta Kälviälle 18.01.1885 Pappilankylän Vasuun. Muutti Helsinkiin 27.07.1895.
  3. Kustaa Emil, s. 19.2.1859 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 17.7.1859 Porin msrk:n Lyttylässä.
  4. Kustaa Emil, s. 5.9.1860, taulu 13.
  5. Onni Arvid, s. 11.3.1863 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 30.12.1882 Pietarissa. Oli kuollessaan naimaton ja lapseton. Porin msrk:n kuolleiden kirjassa maininta: kuollut Pietarissa.
  6. Aina Ilo Sofia, s. 18.1.1865 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 12.08.1893 Tyrvännön Uskilassa, taulu 19.
  7. Helmi Adimar, apulaisnimismies, s. 21.06.1867 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 26.07.1931 Vammalassa, taulu 21.
  8. Knut Theodor, s. 06.01.1870 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 08.05.1873 Porin msrk Lyttylässä.
  9. Hugo Hjalmar, s. 05.03.1872 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 20.07.1879 Porin msrk Tuorsniemellä
  10. Bertta Emilia, s. 13.04.1874 Porin msrk:n Tuorsniemessä. Asui Porin msrk:ssa Lyttylän Rusthollissa, josta muutti 1876 Tuorsniemeen Östergårdin tilalle, sieltä Isosannan luotoon ja edelleen Aittaluotoon. Muutti 30.4.1896 Porin msrk:sta Hämeenlinnaan naimattomana ja lapsettomana (josta häntä ei löydy).
  11. Ilma Maria Inberg, s. 05.08.1881 Pori msrk:ssa, k. 05.05.1884 Pori msrk:ssa.

TAULU 10

Hilda Maria Kaarlontytär Inberg, s. 10.05.1856 Porin msrk:n Toukarissa, k. 17.05.1935 Karinainen Karinaisten kylän Ali-Simolan Rauhalassa. Muutti Porista 27.9.1878 Isoonkyröön, Orismalan kylään no. 4, Orisbergin kartano ja ruukki. Haudattu Karinaisiin 26.5.1935. - Puoliso 13.10.1878 Isokyrössä Lars Andersinpoika Andersson, vouti, meijeristi, s. 01.07.1852 Filmsissä Ruotsissa, k. 16.08.1910 Jämsässä.Vanhemmat verotalonpoika Anders Larsson ja Cathrina Helena Giljam Andersbosta. Muutti Ruotsista 27.9.1878 Isoonkyröön, Orismalan kylän no. 4:ään, Orisbergin kartano ja ruukki. Ilmoittivat muuttavansa Isostakyröstä Poriin, muuttokirja 23.10.1878 . Pysähtyivät kuitenkin Pirttikylään (Pörtom) Bergan kylään paikallisen voudin luo. Täällä Lars mainitaan entisenä voutina. He tulivat 4.8.1879 Pirttikylästä. Poriin, jossa asuivat II kaupunginosassa, tontti 1/2 58, Katariinankadun ja Nikolainkadun kulmatontilla, nykyisen Katariinankadun ja Valtakadun kulmassa meijerin kohdalla, vastapäätä lyseota. Larsin ammatti meijeristi. Lars saanut yksin muuttokirjan Karjaalle 3.11.1879. Puolisot muuttivat kuitenkin yhdessä 11.11.1879 Pohjan Pitäjän Fiskarsiin, jossa toimi rättärinä, renkivoutina, Pohjan pitäjästä 12.3.1882 Tyrväntöön, pehtori Ruotsin alamainen, ja edelleen 30.10.1893 Hauholle, arrentaattori. Muuttivat Tampereelle 27.10. 1900, kauppias, ja Tampereelta muuttivat v. 3.12.1902 Jämsään Niemolan kylään, Hopsun lukupiiriin, Murto (Kaukola)-nimiseen taloon, myöhemmin asuivat Kauhkialan kylässä Nikkilän talossa. Lars mainitaan vuokraajana. Miehen kuoleman jälkeen perhe muutti 12.12.1911 Jyväskylään ja josta vaimo yksin 8.12.1919 Karinaisiin, Karinaisten kylä, Ali-Simola, Rauhala, täällä maininta leskirouva, tilallinen.- 2. puoliso 07.03.1920 Alpertti Murto, tilallinen, s. 11.09.1857 Yläneellä, k. 09.12.1933 Karinaisissa. Kotoisin Karinaisten kylän Tuomolasta.
Lapsia:

  1. Helena Maria Larsintytär Andersson, s. 07.08.1883 Tyrvännössä, k. 08.01.1955 Karinainen, taulu 11.
  2. Lauri Arvid Larsinpoika Andersson, s. 19.08.1892 Tyrvännössä. Muutti naimattomana 8.12.1919 Upsalaan Ruotsiin.
  3. Kustaa Adolf Larsinpoika Anttio ent. Andersson, s. 19.04.1893 Tyrvännössä, taulu 12.

TAULU 11

Helena Maria Larsintytär Andersson, s. 07.08.1883 Tyrvännössä, hieroja, k. 08.01.1955 Karinaisissa. Muutti naimattomana 17.1.1917 Helsinkiin, ja sieltä 25.5.1918 Sumiaisiin. Hankasalmelta Karinaisiin 20.9.1934.

Lapset: isä Kaarle Kustaa Bergman Laukaasta.

  1. Johan Henrik Bergman ent. Andersson, s. 06.12.1916 Helsingissä, k. 14.9.1940. Helsingin RO 1.2.1941 julistanut kuolleeksi sodassa kadonneena henkilönä ja määrännyt kuolinpäiväksi 14.9.1940. Suinattu Karinaisten sankarihautaan.
  2. Lauri Antero (Lasse) Bergman, kuollut Turussa. Lasse asui Turussa (töissä Laivatelakalla, kuollut syöpään). Lapsia: Kari, Jorma ja Harri.
  3. Knut Armas Bergman, s. 20.12.1924, kuollut Padasjoella. Avioitui Sirkka-Liisa Aaltosen kanssa Karinaisissa.
    Lapset:
    Raija-Anneli Bergman s. 28.07.1950, jolla tytär Saana Amanda Viertomanner, s. 08.11.1982.
    Kimmo Tapani Bergman s. 07.12.1951, jolla poika Leo Felix Bergman.
    Seija Tellervo Holm (ent. Bergman ) s.10.12.1954.

TAULU 12

Kustaa Adolf Larsinpoika Anttio ent. Andersson, s. 19.04.1893 Tyrvännössä, kansakoulunopettaja. Muutti naimattomana 18.10.1916 Jyväskylästä Koski Tl:ään, k 1969. - Puoliso 22.07.1917 Marttilassa Helmi Siviä Mäkelä, s. 02.07.1894 Parainen, k. 1963. Perhe muutti Koski TL:stä Luopioisiin 29.12.1928, Kustaa Adolf ei löydy sieltä.

Lapsia:

  1. Lauri Kalevi Andersson, s. 21.07.1918 Koski Tl:ssä, k. 23.06.1921 Koski Tl:ssä.
  2. Pentti Ilmari Andersson, s. 29.05.1920 Koski Tl:ssä.
  3. Keijo Alpo Andersson, s. 14.08.1921 Koski Tl:ssä.
  4. Mikko Antero Andersson, s. 11.08.1924 Koski Tl:ssä.
  5. Kirsti Elina Anttio, s. 13.02.1926 Turussa, k. 2002. Taulu 25.
  6. Maija Liisa Andersson, s. 27.07.1929 Marttilassa.
  7. Touko Tapio Andersson, s. 18.06.1933 Loimaalla.

TAULU 13

Kustaa Emil Inberg,  s. 5.9.1860 Porin msrk:ssa, valaja, k. keuhkotautiin 9.11.1907 Porissa. - Puoliso 11.2.1888 Porin msrk:ssa Flora Sofia Fagerdahl, s. 10.5.1864 Porin msrk:ssa, leipuri, k. 21.11.1921 Porissa. Vanhemmat Johan Fredrik Fagerdahl ja Amanda Maria Eklund. Katso Fagerdahl-suku, taulu 5.
Kustaa Emil eli vanhempien kanssa  Aittaluodon Isosannassa (1884-1898),  1899 vanhemmat muuttivat Hämeenkyröön ja Kustaa perheineen muutti kaupunkiin, jossa asuivat ensin kuudennessa kaupunginosassa tontilla 110, osoitteessa Ekinkatu 34, 4.:ssä kaupungiosassa tontilla Etelä Esplanadin ja Mikonkadun kulmassa 143, osoitteessa Mikonkatu 13 (1900-1901), 5.ssä kaupunginosassa tontilla 305 Tähtikadun ja Trolinkadun kulmassa, osoitteessa Tähtikatu 20 (1902-1905) ja Vähä Uusikadun ja Vähä Linnakadun kulmassa tontilla 224, osoitteessa Vähä Uusikatu 13 (1906) ja taas Tähtikatu 20 (1908), Troilinkatu 14 (1909-) Tähtikatu 20 (1910-11). Emil Artturi muutti Helsinkiin. Edith asui Valhberginkatu 15, Flora Sofia Alli Alinan ja Yrjö Oskarin kanssa Armfeltinkatu 8 ja Tyyne Maria Itä-Poikkikatu 4 sekä Armas Arvid Tandefeltinkatu 22. (1913), Vuosina 1914-16 Flora Sofian kanssa Tähtikatu 20:ssä asuivat Edith, Armas Arvid ja Alli ja Yrjö. Samoin Tähtikatu 20:ssä vuonna 1917-18 Flora Sofian kanssa elivät Tyyne Maria, Armas Arvid ja Yrjö Oskar, sekä Edith ja Vihtori Huhtala asuivat samassa osoitteessa vuomnna 1917. Alli Aliina muutti Helsinkiin 1917.
                                                                                                         4
Gustaf Emilin nimikirjoitus Suuressa adresissa 1899

Lapsia:

  1. Edith Ilma Sofia Inberg, s. 14.05.1888 Porin msrk:ssa, k. 01.08.1953 Porissa, taulu 14.
  2. Emil Artturi Sinivaara ent. Inberg, peltiseppä, s. 18.09.1890 Porin msrk:ssa, k. 27.02.1939 Helsinki, taulu 15.
  3. Armas Arvid Inberg, s. 27.08.1892 Porin msrk:ssa, k. 15.09.1894 Porissa.
  4. Tyyne Maria Irjasalo /e. Inberg, sairaanhoitaja, s. 10.08.1894 Porissa, k. 13.07.1950 Nurmijärvellä Nummenpää Kiljavannummen parantolassa. Sukunimenmuutos 14.10.1936. Toimi sairaanhoitajana Nummenpään kylässä Kiljavannummen parantolassa 1948-50. Haudattu Poriin.
  5. Armas Arvid Inberg, työmies, s. 12.11.1896 Porissa, taulu 16.
  6. Alli Aliina Inberg, s. 15.12.1898 Porissa, taulu 17.
  7. Yrjö Oskar Inberg, muonamies, s. 02.09.1901 Porissa, taulu 18.
  8. Lyyli Inkeri Inberg, s. 12.05.1904 Porissa, k. 04.04.1907 Porissa.
  9. Lauri Leo Inberg, s. 31.12.1905 Porissa, k. 15.11.1906 Porissa.

TAULU 14

Edith Ilma Sofia Kustaantytär Inberg, s. 14.05.1888 Porin msrk:ssa, k. 01.08.1953 Porissa.

Lapsi:

  1. Leo Emil Inberg, s. 23.04.1912 Pori, k. 15.08.1914 Pori.

Puoliso 23.12.1916 Väinö Vihtori Huhtala, työmies, s. 05.01.1894 Porissa, k. 21.02.1962 Porissa.
Muuttivat 6.7.1917 Ulvilan Teojoelle.

Lapsia:

  1. Väinö Emil Huhtala, s. 29.03.1916 Ulvilassa, k. 25.05.1991 Kanadassa. - Puoliso 12.10.1940 Porissa Johanna Josefina Josefsson, s. 19.10.1918 Ahlaisissa. Muuttaneet Kanadaan.
  2. Toivo Vihtori Huhtala, s. 04.06.1917 Ulvilassa, k. 12.06.1928 Ulvila. Haudattu 17.6.1928 Ulvilaan.
  3. Laila Lahja Helena Huhtala, s. 23.04.1923 Ulvilan Toejoella. - Puoliso 12.10.1940 Porissa Viljo Alarik Salonen, sähköasentaja, s. 01.05.1918 Mynämäellä. Siirtyivät Ulvilasta 1.1.1942 aluejaossa Poriin, josta 9.10.1942 Turkuun. Turusta 24.2.1944 Kihniöön, josta takaisin 2.3.1945. Avioero 26.11.1946 Porin RO:n päätöksellä, Laila määrättiin ottamaan nimi Huhtala. Muutti Poriin 7.2.1951.

TAULU 15

Emil Arthur Inberg, Snelmanninpäivästä 12.5.1906 lähtien Eemeli Artturi Sinivaara, peltiseppä, s. 18.9.1890 Porin msrk:ssa, kävi kansa-, käsityö- ja rippikoulun, muutti sukunimensä kansallisuusinnostuksen aikana 12.5.1906, ainoana perheestään, nimeksi Sinivaara (15-vuotiaana), vuonna 1913 hän asui Porissa Länsi-Linjakatu 4 ja muutti samana vuonna Helsinkiin, josta kävi läkkisepän töissä vuosina 1916 ja 1917 Venäjällä ja muutti 1917 Viipuriin. Teki aluksi hätäaputöitä pappilan metsissä tammikuusta 1917. Eemil asui marraskuun 27 päivästä lähtien vapaassa avioliitossa puusepänvaimon Ida Pajun ja tämän lapsen kanssa vuokralla Viipurin pitäjän Kolikkoinmäellä Suurikatu 51:ssä maakauppias Taneli Rädyn omistamassa talossa Notkokadun ja Suurikadun kulmassa.
Liittyi Metallityöläisten ammattiosastoon 18.1.1918, sekä Punakaartiin 19.2.1918 (I rykmentin I pataljoonan V tykkikompanian III plutoona) taloudellisista syistä, koska "työmaat pantiin seisomaan". Palkkaa Emilille luvattiin "450 mk kuussa, 100 mk vaimotapaisesta ja 25 mk tämän lapselle". Viipurin pommituksen aikana Eemil oli piiloutunut kaupungin keskustassa Repolankatu 6:een, jossa hänet vangittiin 29.4.1918.
Eemiliä pidettiin vangittuna Viipurin sotavankileirin Aleksanterinkadun (Keskuskasarmi) vankilassa ja kenttäoikeuden kuulustelu suoritettiin 13.6.1918, hän "vastaili hyvin selvästi hänelle tehtyihin kysymyksiin". 5.5.1918 Emiliä luonnehdittiin rauhalliseksi ja työteliääksi sekä elämäntavoiltaan säännölliseksi. Wiipurin Itäisten esikaupunkien Suojeluskunnan Esikunnan lausunnon 16.9.1918 mukaan Emil oli "Esikunnalle tuntematon". Eemil tuomitaan avunannosta valtiopetokseen pidettäväksi viisi (5) vuotta kuritushuoneessa ja olemaan kansalaisluottamuksensa menettäneenä kahdeksan (8) vuotta yli vapausrangaistusajan". Samalla Emilille annettiin "armonhakuosotus" ja "passitettiin takaisin sotilasvankileiriin, siellä edelleen säilytettäväksi kunnes hänestä toisin määrätään". Valtiorikosylioikeus hylkäsi anomuksen, ja edellytti että Valtiorikosoikeuden ylempänä mainittu päätös on viipymättä pantava täytäntöön. Emil vapautettiin 13.12.1918 armahduksen 7.12. 18 nojalla, jolloin valtionhoitaja P.E. Svinhuvud armahti kaikki enintään 6 vuoden rangaistuksen saaneet valtiorikosvangit.
Eemil muutti 27.3.1919 takaisin Helsinkiin ja hän avioitui 5.12.1919 Ida Maria Frimanin os. Piiraisen kanssa. Perhe muutti Helsingin Kalliosta 4.2.1923 Helsingin maalaiskuntaan osoitteeseen Kivitie 16 Puistola, josta Eemeli ja Ida ostivat ison 9 500 m2 tontin. Eemeli oli peltiseppä ja hän oli erikoistunut kattojen pellityksiin. Tontilla hänellä oli iso verstashuone. Eemil oli Puistolan Kommunistien kunnallisvaltuusto ehdokas v. 1928. Eemeli osallistui Puistolan kansakoululla 17.3.1929 Puistolan Vapaehtoisen Palokunnan perustamiskokoukseen 22  paloturvallisuudesta kiinnostuneen paikkakuntalaisen kanssa. Hän oli myös Kommunististen lehtien ja kirjallisuuden asiamies Puistolassa 1929 ja toimi Puistolan työväen yhdistyksen johtokunnan jäsenenä v. 1930, sekä kuului Puistolan työväentalon omistajien taloudellisen yhtymän johtokuntaan. Elannon  hallintoneuvoston jäsen 1934-35 ja 1936-37 sekä 12.11.1936 tuli valituksi Elannon edustajiston vaalissa kommunistien vaaliliiton A listalta. Emil kuoli 27.2.1939 Helsingissä. - Puoliso Ida Maria Piirainen, s. 24.11.1887 Iisalmessa, k. 13.10.1939 Helsingissä, 2. aviossaan.Vanhemmat Herman Larsinpoika Piirainen ja Saara Johanna Juntunen. Katso Piirainen Lars Josephinpojan suku, taulu 12 . - Ida Marian I puoliso Otto Friman. Ida Maria oli torikauppias. Myi omasta puutarhasta porkkanoita ja lanttuja Helsingin suurtorilla, jossa hänellä oli pieni kioski. Hän myi myös tekemiään luutia ja vihtoja, ja mitä milloin oli.
        5        6
Eemil Artturin nimikirjoitus       Ida Marian nimikirjoitus testamentissa  

Lapsia: 

  1. Laila Sanelma Maria Sinivaara, s. 3.4.1920 Helsingin mlk:ssa. - Puoliso 14.02.1938 Einar Alfons Enqvist, s. 15.07.1908 Porvoossa. Avioero 10.05.1950.
  2. Reino Emil Olavi Sinivaara, s. 28.11.1927 Helsingin mlk:ssa, k. 17.11.1961 Lahdessa, taulu 24.

TAULU 16

Armas Arvid Kustaanpoika Inberg, työmies, s. 12.11.1896 Pori, k. 19.08.1932 Helsingissä. Kävi 3 vuotta kansakoulua, rippikoulun ja osasi lukea ja kirjoittaa. Liittyi Porin punakaartiin ja toimi esikunnan lentävänä lähettinä, sisällisodan lopulla vangittiin Kotkassa ja vietiin vangittuna Riihimäen sotilasvankilaan. Tuomittiin yllyttämisestä ja osallistumisesta kapinaan 5 vuodeksi vankeuteen, vapautettiin 23.12.1918 armahduksen 7.12.1918 nojalla8, jolloin valtionhoitaja P.E. Svinhuvud armahti kaikki enintään 6 vuoden rangaistuksen saaneet valtiorikosvangit. Muutti Porista 5.6.1920 Ulvilaan ja sieltä 11.10.1928 Helsinkiin. - Puoliso 09.02.1929 Helsingissä Aili Vendla Teittinen, s. 02.06.1905 Kotkassa, k. 17.07.1929 Helsingissä. Muutti Kotkasta 21.9.1928 Helsinkiin.
                                                       8
Armas Arvidin nimikirjoitus

Lapsia:

  1. Meri Aallotar Inberg, s. 07.11.1928 Helsingissä. Taulu 36.

TAULU 17

Alli Alina Kustaantytär Inberg, s. 15.12.1898 Porissa, muutti 09.06.1916 Helsinkiin, k. 08.02.1974 Helsingissä. - Puoliso 24.05.1922 Helsingissä Frans Vilhelm Autero, peltiseppä, s. 08.04.1895 Uudessakaupungissa, k. 01.03.1953 Helsingissä. Muuttivat Helsingin maalaikunnasta 7.3.1928 Hausjärvelle ja edelleen Helsinkiin 20.07.1933.

Lapsia:

  1. Pentti Kullervo Autero, hammasteknikko, s. 30.11.1922 Helsingissä. Taulu 40.

TAULU 18

Yrjö Oskar Kustaanpoika Inberg, muonamies, s. 02.09.1901 Porissa, k. 22.03.1942 Perttelissa. Muutti Porista 2.7.1923 Helsinkiin, josta 27.6.1933 Pertteliin. - Puoliso 11.07.1927 Helsingissä Anna Alina Paavilainen, s. 10.06.1892 Mikkelin mlk:ssa, k. 27.10.1929 Helsingissä. Muutti Kotkasta 19.5.1916 Helsinkiin.

Lapsia:

  1. Iiro Oskari Inberg, s. 28.02.1929 Helsingissä, k. 13.05.1929 Helsingissä.
2. Puoliso 13.08.1932 Helsingissä Ida Vilhelmina Granberg, Inkereen Katrinebergin palvelija, s. 14.09.1904 Perttelissä, k. 05.08.1988 Sundissa Ahvenanmaalla. Ida Vilhelmina vuodesta 1921 Inkereen Katrinebergin palvelija, joka muutti naimattomana ja lapsettomana Kiikalaan 7.11.1924. ----- Muutti 29.6.1933 Helsingistä Pertteliin, josta perhe muutti 21.12.1936 Uskelan Pettilään, jossa Yrjö Oskar toimi Pettilän kartanon tallimiehenä, täältä he muuttivat 25.5.1938 Perniön Lintilään (tallimies), ja edelleen 1939 Perniön Hämeenkylään (muonamies), josta 17.12.1941 Pertteliin. Vaimo muutti leskenä lasten kanssa 21.2.1947 Sundin srk:aan, jossa avioitui

Lapsia:
  1. Sulo Oskari Inberg, s. 21.08.1933 Perttelissä. Eli Sundissa naimattomana ja lapsettomana.
  2. Seppo Olavi Inberg, s. 09.11.1935 Perttelissä, k. 31.07.1975 Lagosissa Nigeriassa. Muutti Sundista Marianhaminaan 8.3.1972 ja kuoli naimattomana ja lapsettomana.
  3. Simo Onni Inberg, s. 04.09.1939 Perniössä, k. 13.03.1978 Marianhaminassa.
  4. Samuli Osmo Inberg, s. 27.08.1941 Perttelissä, k. 29.08.1941 Perttelissä.

3. Puoliso 13.4.1947 Sundissa Ivar Alexander Lundberg, s. 20.7.1890, k. 1.11.1951.

  1. Tor Björn Valdemar, 21.04.1950 Sundissa. Taulu 42.

TAULU 19

Aina Ilo Sofia Carlintytär Inberg, s. 18.01.1865 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 12.08.1893 Tyrvänön Uskilassa. Muutti Porista 11.3.1886 Tyrväntöön. - Puoliso 09.04.1886 Tyrvännössä August Heikinpoika Seppälä, s. 18.08.1857 Tyrvännössä, k. 04.01.1899 hukkui Lepanvirtaan. Isä Heikki Heikinpoika, lautamies, Mälkiäinen Seppälän rusthollista.

Lapsia:

  1. Aino Gertrud Augustintytär Seppälä, s. 17.03.1892 Tyrvännössä, taulu 20.
  2. Tyyne Laura Maria Augustintytär Seppälä, s. 09.08.1893 Tyrvännössä, k. 08.02.1915 Tyrvännössä.

TAULU 20

Aino Gertrud Augustintytär Lautsiala ent. Seppälä, kansakoulunopettaja, s. 17.03.1892 Tyrvännössä. Tyrvännöstä 29.5.1916 (6.6) Tampereelle. Oli 1966 kirjoilla Tampereen Kalevan srk:ssa. - Puoliso 01.07.1916 Tamperella Antti Nestor Nestorinpoika Lönnroth, asemapäällikkö, s. 31.05.1895 Tampereella, k. 12.04.1955 Kalvolassa. Vanhemmat puusepänsälli Nestor Lönnrot, s. 4.8.1863 Tammelan Hauholla, k. 20.8.1914 Tampereella, ja Maria Gustava Hellman, s. 2.3.1862 Messukylässä. Perhe muutti Tampereelta 15.10.1919 Iisalmeen, seurakuntajaossa v 1921 Iisalmesta no:lta 1 Sonkajärvelle, (Antti Nestor toimi sähköttäjänä Sukevan rautatieasemalla), täältä 15.11.1923 Raumalle (rautatievirkamies) ja sieltä edelleen 28.5.1936 Tampereelle. Tampereelta 23.10.1947 Kalvolaan Kuurilan kylän Rautatienalueelle (asemapäällikkö). Antti Nestor haudattu 19.4.1955 Tampereelle. Aino Gertrud muutti 9.4.1966 Tampereen Messukylään leskenä. Nimenmuutos Lönnroth Lautsiala 06.05.1935.

Lapsia:

  1. Hilkka Mirjam Lautsiala ent. Lönnroth, s. 15.11.1916 Tampereella. Taulu 43.
  2. Kirsti Kaarina Lönnroth, s. 11.03.1918 Tampereella, k. 31.01.1921 Sukevalla.
  3. Brita Kyllikki Lönnroth, s. 13.04.1919 Tampereella. Taulu 48.

TAULU 21

Helmi Adimar Kaarlonpoika Inberg, apulaisnimismies, s. 21.06.1867 Porin msrk:n Lyttylässä, k. 26.07.1931 Vammalassa. Etunimet muodossa Helmi Adimar kastekirjassa. Ulvilasta Poriin muuttaessa 30.12.1920 muodossa Helmi Adimal. Haudattu Vammalassa Tyrvään kirkkohautausmaalle 31.7.1931. - Puoliso 13.11.1887 Josefina Vilhelmina Malakiaantytär Kuusisto, s. 30.10.1864 Karijoella, k. 07.03.1948 Vammalassa. Haudattu 21.3.1948 Vammalaan, Tyrvään kirkkohautausmaalle.
Muuttivat Porin msrk:sta 23.10.1888 Poriin, jossa Helmi toimi poliisikonstaapelina. 14.12.1895 Pomarkkuun, poliisikonstaapeli, josta 21.1.1919 Ulvilaan, apulaisnimismies, 22.12.1920 Poriin entisenä apulaisnimismiehenä, täältä 5.12.1925 täysinpalvelleena apulaisnimismiehenä Tyrvään srk:aan ensin Nuupalan kylään v. 1928 Vammalaan.

Lapsia:

  1. Lauri Wilhelm Helminpoika, s. 16.05.1888 Porin msrk:ssa, k. 13.11.1901 Pomarkkussa.
  2. Laura Vilhelmina Helmintytär, s. 13.11.1889 Porissa, k. 25.07.1970 Amerikkassa, taulu 22.
  3. Katri Maria Helmintytär, s. 11.05.1892 Porissa, taulu 23.
  4. Yrjö Edvin Helminpoika, s. 01.08.1894 Porissa, k. 26.03.1895 Porissa.

TAULU 22

Laura Vilhelmina Helmintytär Inberg, s. 13.11.1889 Porissa, k. 25.07.1970 Amerikkassa. Muutti 14.12.1895 Pomarkkuun, 8.12.1909 Noormarkkuun.- Puoliso 26.12.1909 August Rafael Vikberg, s. 24.01.1884 Noormarkussa, k. 04.12.1962 Amerikkassa. August Rafael muutti Amerikkaan 1910, vaimo ja lapsi 1916.

Lapsi:

  1. Kaino Kaarin Vikberg, s. 19.01.1910 Pomarkkussa.

TAULU 23

Katri Maria Helmintytär Inberg, postivirkailija, s. 11.05.1892 Porissa, k 23.12.1991, haudattu Punkalaitumelle. - Puoliso 22.09.1917 Pomarkkussa. Yrjö Henrik Valtter Mikonmäki ent. Mäkelä, pastori, s. 13.03.1889 Ikaalisissa, k. 17.07.1982 Porvoossa. Rovasti 20.12.1940 ja lääninrovasti 1.5.1944. Yrjö Henrik tuli Muhokselta 1917 Haapavedelle. Katri Maria tuli Pomarkusta 29.9.1917 Haapavedelle. Muuttivat 1.5.1918 Kiuruvedelle (Yrjö vt. kirkkoherra) talo n:o 19 Kettula (kirkkoherran virkatalo). 10.3.1920 Hinnerjoelle pappilaan. 2.5.1922 Punkalaitumelle, jossa asuivat ensin Mäenpään kylässä Sipilän talossa, muuttivat siitä 1.5.1930 Pappilan kylään kirkkoherran virkataloon. Maaherran päätöksellä nimi Mäkelä muutettu 2.9.1936 Mikonmäki. Muutti 23.8.1961 Helsingin Herttoniemeen. Helsingistä Porvooseen 17.2.1964. Kuoli 17.7.1982, haudattu Punkalaitumelle.

Lapsia:

  1. Timo Heikki Mikonmäki ent. Mäkelä, dipl.ins, s. 08.03.1920 Porissa. Taulu 27.
  2. Toini Marja Heleena Mikonmäki o.s. Mäkelä, s. 07.12.1921 Hinnerjoella.Taulu 31.
  3. Tuomo Tapio Mikonmäki ent. Mäkelä, s. 18.04.1923 Punkalaitumella. - Puoliso 30.07.1944 Helena Tellervo Vainionmäki, s. 13.04.1923 Harjavallassa.

TAULU 24

Reino Emil Olavi Sinivaara, edustaja, s. 28.11.1927 Helsingissä, k. 17.11.1961 Lahdessa. - Puoliso 28.7.1956 Lahdessa Martta Kemppinen, s. 21.9.1921 Hiitolassa, k. 4.7.2006 Lahdessa. Vanhemmat talollinen Pekka Kemppinen ja Helena Tanninen. Katso Kemppinen suku, taulu 82.


Lähteet:

  1. Suomen asutuksen yleisluettelo. SAY 2179
  2. Seleinheimo Vilho, Indrenius, Indré, Indrelius, Indrell ja Indreaus, sukujen alkuperä ja alkuvaiheet. SSV 18 (1934).
  3. Heinonen Torsti, Muistiinpanoja.
  4. Suomen kansallisarkisto, Digitaaliarkisto, Suuri adressi, Turun ja Porin lääni, Pori 1899 (kuva 28) ja Hämeenkyrö 1899 (kuva 17, sivu 51).
  5. Suomen kansallisarkisto, Digitaaliarkisto, Valtiorikosylioikeuden akti (22459) 1918.
  6. Ida Maria Sinivaaran testamentti.
  7. Viro Kauko & Viro Ari, Lyttylän historia 1500 -luvulta nykypäivään, Pori 2007.
  8. Suomen kansallisarkisto, Digitaaliarkisto, Valtiorikosylioikeuden akti (4884) 1918.
  9. Seppo Suvanto, Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571, Ylä-Sastamala eli Karkku, sivut 198 ja 266–267, 2001.
  10. Suomen hopeaveroluettelot 1571, IV Satakunta, toim. Mauno Jokipii, Turku 1953.
  11. Heino Ulla: Ahlaisten historia, Pori 1979.
  12. Suomen kansallisarkisto, Digitaaliarkisto, Ylä-Satakunnan maa- ja tilikirjat 1540-1639. 
  13. Helsingin Sanomat 31.10.1933 ja 20.10.1935 sekä Uudenmaan Sanomat ja Uusimaa 12.11.1936.

Sivun alkuun

Copyright © Jari ja Juha Sinivaara 2001-2021