HISTORIALLISIA TUTKIMUKSIA LI.
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen ja hoito Suomessa 1500-ja 1600-luvuilla.
Julkaissut Suomen Historiallinen Seura. Helsinki 1958.
Suomen laamannit, kihlakunnantuomarit, alilaamannit ja lainlukijat 1523-1680. Elämäkerrallinen henkilöluettelo
Teoksesta kopioinut ja muotoillut 10.2.2002 Ossian Mesterton.  /  Päivitetty 28.12.2019.
Tässä henkilöluettelossa on laamanneista ja kihlakunnantuomareista mainittu ainoastaan heidän toimintansa oikeudellisissa tehtävissä; muun toiminnan osalta antanevat kirjallisuusmaininnat tarpeelliset viitteet näiden tietojen löytämiseksi. Sijaisista on -lukuunottamatta aivan ohimeneviä ja jo ennestään vaiheiltaan täysin tunnettuja lukuunottamatta - pyritty antamaan suhteellisen täydellisiä tietoja.

Alilaamanneista ja lainlukijoista on esitetty lyhyesti täydelliset elämäkertatiedot ja heidän kohdallaan ovat viitteet lähteisiin ja kirjallisuuteen lähinnä lähdeviittausten kaltaisia.

Kun varsinkin 1500-, mutta myös 1600-luvun virkasäädyn tuntemus genealogisessa ja biografisessa mielessä on vielä varsin vähäistä, on luettelossa valitettavia aukkoja ja puutteellisuuksia.

Elämäkertatietojen lopussa oleva merkintä (esim. Sin. V: 72) tarkoittaa, että asianomaisen alilaamannin tai lainlukijan sinetti on löydettävissä julkaistujen sinettikuvien joukosta (kuvataulussa V, kuva 72).

Aalman, Johan Pietarinpoika. Hovioikeudenasianajaja (1669). Hattulan ja Raaseporin lainlukija 1674-76, 1680. Hämeenlinnan pormestari 1678-80, erosi kun ei saanut lainkaan palkkaa, Omisti Sääksmäen Kärjenniemen Tuomarlan (1684-94) sekä Hausjärven Puujaan Mäkilän 1676-1694 (toisen tiedon mukaan vielä 1701). K. Hattula 1701. Sin. VIII: 113.
VA: z 186-120. Lindequist, Hämeenlinnan kaupungin historia II, ss. 46, 48. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 443. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hausjärvi. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 234.
Aeimaeleus, Gustav, vht kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimä ja hänen 1. puolisonsa N. N. Ylioppilas (satak.) 1642-43. Hovioikeudenasianajaja 1659-60. Ylä-Satakunnan lainlukija 1658-60, Hollolan 1660-64. Omisti Harjavallan Näyhälän. K. 1664.Sin. VIII: 116.
Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, ss. 21-22. Raevuori, Turun 1600-luvun lainoppineita asianajajia, s. 152.
Aeimaeleus. Jakob, s. 9. 10. 1638, vht kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimä ja hänen 2. puolisonsa Margareta Hannuntytär (Ketarmannus). Ylioppilas (satak.) Turussa 1657. Ala-Satakunnan lainlukija 1670-80, Ylä-Satakunnan 1675-80, Vehmaan 1675. Vaasaporin kreivikunnan alilaamanni (1674). Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1680(valtak. 30.12.)-86. K. 9. 6. 1686. Sin. VIII: 114, 115.
Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, ss. 50-51.
Ahtisten suku ks. Maunu Niilonpoika.
Alanus, Nils, s. 1640, vht professori Georgius Alanus ja Elisabet Niilontytär. Ylioppilas Turussa 1653, Upsalassa 1666. Turun akatemian kirjastonhoitaja 1671. Turun hovioikeuden pöytäkirjuri 1675-76. Raaseporin kreivikunnan lainlukija 1675-80. Turun hovioikeuden aktuaari 1676, varaviskaali 1676-80, notaari 1680-85, asessori 1685-1706. K. 1706. Sin. VIII: 117.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 210.
Angers ks. myös Antti.
Anders Andersson ks. Salamontanus.
Anders Sigfridinpoika ks. Rålamb.
Andreas Olai. Ylioppilas Wittenbergissä 1537, Rostockissa 1547. Lakit. tohtori. Kunink. kanslian ja kamarin palveluksessa 1549-56, Juhana-herttuan kansleri Turussa 1556-60. Piikkiön tuomarinsijainen 1558. K. Tukholmassa jouluk. 1560.
Hildebrand, Andreas Olai, SBL I, ss. 768-770. Blomstedt, Henrik Klaunpoika Horn I, ss. 301-302.
Anglenius, Simon Danielinpoika. Ylioppilas (nimellä Nurckerus) Upsalassa 1641, Turussa 1643-44. Turun hovioikeuden auskultantti. Uudenkaupungin raatimies 1649-51. Vehmaan lainlukija 1649-50. Sin. I: 1.
Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, s. 239. Kaukovalta, Uudenkaupungin historia I, s. 123. - Hän lienee se »herra Simonin» lesken Marika Jaakontyttären poika Simon Danielinpoika, joka mainitaan Saloisissa 1645,VA: rr 6: 13.
Antti Kaarlenpoika (Laurinpoika?). Istui Yrjänä Boijen sijasta laamanninkäräjiä Rautalammilla 1604. Muuten tuntematon.
Antti Laurinpoika, Puotilan herra. Ayräpään-Jääsken kihlakunnantuomari 1600-1615. K. n.1615.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 50, kuolinvuodeksi mainittu 1613. Ruuth. Antti Laurinpoika, KE I, s. 122.
Antti Mikonpoika (Pacchalenius), vht Karkun nimismies Mikko Antinpoika,Suoniemen Pakkalasta ja Brita Niilontytär. Ylä-Satakunnan lainlukija 1641-52 (vielä 1653 ?), 1657. Porin kreivikunnan alilaamanni 1658-64. Pohjois-!Suomen alilaamanni 1664 (?), 1667 (?). Ehdolla Turun hovioikeuden asessoriksi 1670. Abraham Kollaniuksen lainsuomennuksen toinen tarkastaja. Omisti Tyrvään Ritalan ym. tiloja. K. 1679, haud. Porissa 31.6. Sin. I: 2-3.
Jokipii, Porin kreivikunta, ss. 143-144. Finne. Pacchalenius-suvun alkuperä, s. 34.VA: Laguksen kok. Häradshövdingar, underlagmän etc., p. 295v. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Suoniemi. Porin HK. Turun hovioikeus Kun. Maj:lle 18. 3. 1664 ja 27. 4. 1670, RVA: Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Abo hovrätt, vol. 2. Fil. tri J.Vallinkosken tiedonanto.
Atti Niilonpoika(Sabel). Lappeen kihlakunnantuomari 1571. K. 1580.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 367.
Antti Pietarinpoika. Pohjois-Suomen alilaamanni 1533.
Antti Sigfridinpoika. Turun kaupunginkirjuri 1622-26, 1629-32. Halikon lainlukija 1625-27, Piikkiön 1625-27, Maskun 1627-32, 1647-49, Vehmaan 1637-39. Uudenkaupungin pormestari 1643-44. K. ennen 1655. Sin. I: 4.
von Bonsdorff, Åbo stads historia I, ss. 213-214. Kaukovalta, Uudenkaupungin historia I, ss. 45-46. Mahdollisesti sukunimeltään Bjur; Cajander, Uudenkaupungin muinaisia I: 2, s. 91.
Antti Yrjänänpoika ks. Lythraeus.
Arvid Eerikinpoika ks. Stålarm.
Arvid Matinpoika. Ylioppilas Upsalassa 1633. Halikon lainlukija 1641-66. Omisti Marttilan Ollilan. Sin. I: 5.
Grotenfelt, Suomalaiset ylioppilaat ulkomaan yliopistoissa ennen v. 1640 II, s. 308. Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, s. 48.
- Hänen veljensä oli turkulainen porvari Hannu Matinpoika Rautala, VA: z 18: 47.
Arvid Olavinpoika. Porvari Viipurissa, köyhien esimies 1569, raatimies 1564-66.Lappeen tuomarinsijainen 1556, 1557, 1559, 1560, Ayräpään 1561-62, 1564, 1566-67. K. luult. 1571. Sin. XI: 161.
Ruuth, Viborgs stads historia II, s. 1101. VA: 5321: 24v, 5335: 53v. Ei ole sama kuin Arvid Olavinpoika (Wildeman), Ramsay, Frälsesläkter, s. 511.
Arvid Tönnenpoika ks. Wildeman.
Augustus Eskelinpoika. Kihlakunnankirjuri 1609. Suur-Savon vouti 1613-16.Savon lainlukija 1619-27, 1633-36, Vähän-Savon 1629-33, Jääsken-Ayräpään 1628-31. K. 1636. Sin. I: 6-7.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 22. VA: Åbo hovrätts domar och sentenser, p. 1. VA: 6747:
Autuisten suku ks. Torsten Henrikinpoika.
Axehjelm ks. Johan Henriksson.
Baaz ks. Ekehjelm.
Backman, Kristian, vht lainlukija Matti Paavalinpoika ja Elisabet Filippuksentytär. Ylioppilas (pohj.) Turussa 1667. Turun hovioikeuden auskultantti (1670). Isänsä apulaisena ja sijaisena 1671-76. Pohjanmaan eteläisen kihlakunnan lainlukija 1677-80. Kihlakunnantuomari Nils Clerkin varatuomari 1681-85, 1687-90. Vaasan pormestari 1690-91. K. 1691. Sin. VIII: 118.
Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, s. 81. Akerblom, Vasasläkten Backman, ss. 65-68. RVA: Juridica 1. VA: z 187: 328.
Banér, Aksel. Öölannin pohjoisen motin kihlakunnantuomari 1616-20. Lappeen kihlakunnantuomari 1623-42. Kalmarin läänin ja Öölannin laamanni 1639-42. Valtaneuvos 1633. K. 1642.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 227. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 20. Boethius, Axel Banér, SBL II, ss. 666-669.
Banér, Gustav Akselsson, s. 1547. Vallentunan, Danderydin ja Rydin kihlakunnantuomari 1568-90, 1593-98, Ahvenanmaan 1573-90. K. 1600.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 221. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 20. Almquist, Gustav Axelsson Banér, SBL II, ss. 647-655.
Banér, Gustav. Etelä-Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1648-52, Vadsbon 1663, Bankekindin, Kindan ja Ydren 1665-79, Göstringin 1665-89. Södermanlannin laamanni 1663-1682. Valtaneuvos 1652. K. 1689.
Elgenstierna, Ättartavlor I s. 223. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 20. Wittrock, Gustaf Banér, SBL II, ss. 692-695.
Banér, Iisak Niilonpoika. Sääksmäen kihlakunnantuomari 1568-69. K. 1589.
Elgenstierna. Ättartavlor I, s. 220.
Banér, Per. Långhundran (Tukholman läänissä) kihlakuninantuomari 1614-20, Sääksmäen 1619-44. Öölannin laamanni 1623-27, Itägöötanmaan 1627-44. Valtaneuvos 1625. K. 1644.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 223. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 20. Boethius, Per Banér, SBL II, ss. 658-665.
Bengt Larsson. Hammarsuddin (-torpin), sitt. Nyynäisten herra. Närdinghundran kihlakunnantuomari 1597-1607, Halikon 1600-07. K. luult. 1608.
Zettersten, Svenska flottans historia (I), ss. 25-26. Waaranen., Samling af urkunder III, ss. 28-29, aliv. 13. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 25. Börjeson-Hafström. Skeppshövidsmän, ss. 66-67 (jossa hänet väärin sijoitettu Sabelhjerta-nimen alle; sama sekaannus Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat I, s. 1:39). Tawaststjerna, Kaarle IX:nnen ja Sigismundin taistelu, ss. 135, 177.
Berndes, Joakim. Laamanninsijainen Karjalan laamannikunnassa 1610. Savon kihlakunnantuomari (ennen 1620) ja 1622 (valtak. 8. 9.) -23. K. 1623.
Elgenstierna, Ättartavlor I s. 312. Melander, Jaakkima Berendes, KE I, ss. 201-202. Boethius, Joakim Berndes, SBL III, ss. 784-787.
Berndes, Johan. Halikon kihlakunnantuomari 1633 (valtak. 10.12.) -52. Valtaneuvos 1651. K. 1652.
Elgenstierna, Ättartavlor I s. 312. Jacobson, Johan Berndes, SBL III, ss. 787-792. Melander, Juhana Berendes, KE I, s. 202.
Beureus, Tomas. Istui käräjiä Raaseporin kihlakunnassa 1601. Maskun tuomari (?) e. 1607. K. 1635.
Elgenstierna, Ättartavlor I, ss. 353-354.
Bielke, Aksel. Maskun kihlakunnantuomari 1591-92. Itägöötanmaan laamanni 1591-97. K. 1597.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 360. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 23.
Bielke, Gustav. Svean hovioikeuden varapresidentti 1645-47. Tarton hovioikeuden presidentti 1647-51. Svean hovioikeuden neuvos 1651-60. Vehmaan ja Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1648 (valtak. 31. 7.) -52, Oppundan 1646-48, Uplannin varalaamanni 1651 Valtaneuvos 1650. K. 1661.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 364. Wittrock, Gustav Bielke, SBL IV, ss. 230-233.
Bielke, Hogenskild. Valtaneuvos 1562. Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1564-99, Ylä-Satakunnan 1565 (?), Savon 1569-80, Pohjois-Suomen laamanni 1569-77, Uplannin 1577-89. K. 1605 (mestattu).
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 361. Almquist, Lagsagor och doimsagor II, s. 24. Berg, Hogenskild Bielke, SBL IV, ss. 197-207.
Bielke, Klaus. Sunnerbon kihlakunnantuomari 1574-95, Hagundan 1585-95, Sotholman 1591, Hollolan 1574-81, 1588-94. Pohjois-Suomen laamanni 1590-99. Valtaneuvos 1585. K. 1623.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 361. Almquist. Lagsagor och domsagor II, s. 23. Berg, Klas Bielke, SBL IV, ss. 208-210.
Bielke, Sten. Ångermanlannin kihlakunnantuomari 1671-80. Etelä-Suomen laamanni 1673 (valtak. 23.10.) -80. Västmanlannin ja Taalain laamanni 1680 (valtak. 14.9.) -84. Valtaneuvos 1657. K. 1684.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 365. Almquist, Lagsagor och domsagor II, ss. 24, 152. Wittrock, Sten Bielke d.y., SBL IV, ss. 233-241
Bielke, Ture. Svean hovioikeuden neuvos 1641-48. Vehmaan kihlakunnantuomari 1643 (valtak. 1.9.) -48, Ylä-Satakunnan 1645, (valtak. 26.4.) -48. Valtaneuvos 1640. K. 1648.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 364.
Bielkenstierna, Hans Klasson. Färentunan kihlakunnantuomari 1599-1615, Sotholman 1607-20, Ahvenanmaan 1600-14 Valtaneuvos 1611. K. 1620.
Elgenstierna. Ättartavlor I, s. 371. Börjeson-Hafström, Skeppshövidsmän, s. 19. Jacobson, Hans Claesson Bielkenstierna, SBL IV ss. 299-302.
Biur, Juhana Sigfridinpoika. Turun linnankirjuri 1627. Vehmaan lainlukija 1643-46. Sin. I: 8.
VA: 2568: 77, 78.
Bjur, ks. myös Antti Sigfridinpoika.
Björn Klaunpoika (Lepaan sukua). Valtaneuvos 1523. Hollolan kihlakunnantuomari 1526-50. Etelä-Suomen laamanninsijainen 1530. K. 1550.
Blomstedt, Lejon- eli Lepaan suku, KE III, ss. 412-413. Ramsay. Frälsesläkter, ss. 258-259. Mahdollisesti se Bero Nicolai, joka tuli ylioppilaaksi Louvainissa 1517 ja suor. tutkintonsa Pariisissa 1519. Carpelan, Peder Särkilaks jämte fyra andra studerande, s. 299. Pirinen, Turun tuomiokapituli keskiajan lopulla, ss. 437-438. Arkistonhoitaja, fil. tri Kauko Pirisen huomautus tekijälle.
Bladh, Petter A. Ylioppilas (smool.) Turussa 1670. Turun hovioikeuden auskultantti 1675. Vehmaan lainlukija 1676-80. Asianajaja Turussa 1683-91. K. 1691. Sin. VIII: 119.
Hedman, Släkten Bladh, ss. 278-279. VA: mm 11: 430. Raevuori, Turun 1600-luvun lainoppineita asianajajia, s. 158. Grunér, Sakförväsende och sakförarmonopol, s. 681.
Blanck, Georg. Örebron kihlakunnantuomari 1593-1602 (? ), Savon 1600 (valtak. 5. 11.) -1601. K. 1601.
Anthoni, Hertig Karl och Finland, s. 166. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 26.
Blome, Kristoffer. Turun linnassa 1542-47. Pyhäjoen läänin vouti 1558-61, Vehmaan 1564-65. Vehmaan tuomarinsijainen 1565, 1569, Maskun 1569. Pohjanmaan vouti 1566-67, Hämeenlinnan 1569-70, Vehmaan 1571-77, Pohjois-Suomen 1579-82. K. 1582. Sin. XI: 162.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. Renvall, Varsinais-Suomen historia V: 1, s. 150. VA: J. W. Ruuthin kok. XVIII.
Blomm, Matti Eskelinpoika. Katselmuskirjuri eversti Rikard Rosenkrantzin komppaniassa 1618-21. Ylä-Satakunnan vouti 1625-27. Piikkiön ja Halikon lainlukija 1628-32, pantu viralta. Harjoitti sitten mm. laajaa luvatonta maakauppaa. Vehmaan kihlakunnanvouti 1647 (?). Eli Halikon Immalassa 1650. Sin. I: 9.
Suku- ja isännimestä päätellen saattaisi olla yhteydessä Turun linnankirjurin Tuomas Eskelinpojan, Florinus-suvun kantaisän kanssa (lat. flos, floris, ruots. blomma).
Wilskman, Släktbok II, s. 385. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 155. Ruuth, Kamariviskaali Antti Jaakonpoika Äimän elämä ja toiminta, s. 35. VA: cc 3: 18, cc 7: 14v. VA: 4912: 140, 4926: 117, 4933: 108. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713. 
Bock, Knut Knutinpoika, kot. Turusta (?). Turun hovioikeuden auskultantti (1640). Savon lainlukija 1642-52, Vähän-Savon ja Suur-Savon 1653-55. Savonlinnan pormestari 1643-55. Omisti (myöhemmän) Skoogilan Rantasalmella. Edusti Savoa (luult. sekä Suur- että Vähän-Savon kihlakuntia) v:n 1647 valtiopäivillä talonpoikaissäädyssä. K. 1655. Sin. I: 10.
Saarenheimo, Savonlinnan kaupungin historia I, s. 170. Soininen, Rantasalmen historia, s. 216, joka kuitenkin pitää Bockia sotilashenkilönä. VA: z 171, 8. 5. 1640 (ei pagin.). Mårtensson, Förteckning över bondeståendets ledamöter 1600-1697, s. 69.
Boije, Anders. Raaseporin kihlakunnantuomari 1588-98, Savon 1602 (valtak. 31 .1.) -18. K. 1618.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 138.
Boije, Erik. Äyräpään kihlakunnantuomari 1534-51. K. 155(1).
Carpelan, Attartavlor II, s. 114.
Boije, Hannu. Halikon kihlakunnantuomari 1565-66. K. 1573
Carpelan, Ättartavlor II, s. 114.
Boije, Niilo. Raaseporin länsios. kihlakunnantuomari 1558-61, Raaseporin 1563 (valtak. 30.8.) -68. K. 1568.
Carpelan, Ättartavlor II, ss. 114-116. Ei ole ollut Etelä-Suomen laamannina. Blomstedt, Niilo Antinpoika Boije, KE I, ss. 279-282.
Boije, Niilo. Halikon kihlakunnantuomari 1564-65.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 114.
Boije, Martti. Vehmaan kihlakunnantuomari 1583-90. Karjalan laamanni 1590-96. K. 1596.
Carpelan, Attartavlor II, s. 119.
Boije, Yrjänä. Etelä-Suomen laamanni 1583 (valtak. 12.4.) -99, 1602 (valtak. 12.1.) -17. Raaseporin tuomarinsijainen 1588. Valtaneuvos 1602. K. 1617.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 117. Blomstedt Yrjänä Boije, KE I, ss. 282-285. Boethius, Göran Boije, SBL V, ss. 222-233.
Bonde, Karl. Vålan kihlakunnantuomari 1607-28, Hollolan 1619-33 (siirto 16.12.), Åkerbon ja Skinnskattebergin 1633-52. Karjalan laamanni 1634 (valtak. 25.2.) 52. Valtaneuvos 1633. K. 1652.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 521. Almquist, Domsagor och lagsagor II, s. 27. Boethius, Carl Bonde, SBL V, ss. 325-338.
Bosin, Erik, s. 6.1.1654, vht luutnantti Paul Bosin ja Margareta Spåra. Ylioppilas Turussa 1661. Turun hovioikeuden auskultantti. Hämeen läänin manttaalikomissaari 1677. Porvoon lainlukija 1677-78. Hollolan 1678-80. Porvoon ja Hollolan kihlakunnantuomari 1680 (valtak. 30.12.) -90 (?). Gotlannin laamanni 10.3.1708, Pohjois-Suomen 30.10.1711. K. pakomatkalla Länsipohjassa 28.4.1715. Sin. VIII: 120
Carpelan, Ättartavlor II, s. 144. Almquist, Lagsagor och domsagor I. s. 391.
Botved Hannunpoika, (Blylod-sukua). Porvoon kihlakunnankirjuri 1615, vouti 1615-19. Helsingin tullinhoitaja 1620. Porvoon lainlukija 1621-25, Raaseporin 1631-32. Omisti Helsingin pitäjän Håkansbölen. K. marrask. 1632. Sin. I: 11-12.
Nyberg, En nyländsk herrgård, ss. 27-31. Ramsay, Frälsesläkter, s. 31. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 33. Tukholman hovioikeus Henrik Paavalinpojan puolesta Karl Oxenstiernalle 18.7.1620, RVA: Svea hovrätt. Registratur 1620. VA: 11 1: 184. VA: 483 Db: 55.
Brenner, ks. Hannu Martinpoika, Martti Simonpoika.
Broke, Lauri Pietarinpoika. Ala-Satakunnan tuomarinsijainen 1529, Maskun 1539. Vouti Satakunnassa 1531, Kokemäen läänin vouti 1534-35, Pohjois-Suomen 1540. Turun linnassa 1537-38.
Ramsay, Ättartavlor, s. 32. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, ss. 146-147. Blomstedt, Henrik Klaunpoika Horn I, ss. 12, 88-90. Renvall, Varsinais-Suomen historia V: 1, ss. 148.
Brun, Jöns. Sääksmäen kihlakunnantuomari 1556-61. K. 156(2).
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 112.
Budde, Hannu. Antti Laurinpojan (Sabel) palvelija 1566-72. Porvari Viipurissa. Äyräpään lainlukija 1574-76, 1579. Kuului Viipurin linnanpäällystöön 1579. Äyräpään vouti 1579-80. Toimi oppaana sotaretkellä Narvaa vastaan 1578. Omisti talon Viipurissa sekä tilan Tiikkalan kylässä Viipurin pitäjässä. K. 1580. Sin. XI: 163.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 67. VA: 5298: 118, 5338: 1, 5350: 61, 102v, 5447: 53v, 71v, 5450: 132. Tawaststjerna, Pohjoismaiden viisikolmattavuotinen sota, s. 211. Ministeri, fil. maist. Eino Wälikankaan tiedonantoja.
Bulgrin, Joakim. Porvoon kihlakunnantuomari 1558-60, Raaseporin 1561. K. 1561.
Almquist, Den civila lokalfövaltningen IV, s. 99. Blomstedt, Henrik Klaunpoika Horn I, ss. 304-305.
Bure(us), Anders. Ahvenanmaan tuomari 1615-46, Savon 1623-46. K. 1646.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 675. Wennberg, Anders Bure, SBL VI, ss. 704-710.
Bååt, Gustav Björnsson. Valtaneuvos 1590. Ahvenanmaan khlakunnantuomari 1592. K. 1594.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 699.
Bååt, Per Erlandsson. Savon kihlakunnantuomari 1622 (8.9. saakka), Ala-Satakunnan 1622-23. Åkerin ja Värmdön 1626-53. K. 1654.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 700. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 31.
Bååt, Seved. Ytter- ja Övertjurbon kihlakunnantuomari 1642-46, Savon 1646-52. Svean hovioikeuden neuvos 1652-60, presidentti 1661-69. Karjalan laamanni 1662 (valtak. 4.2.) -69. Valtaneuvos 1645. K. 1669.
Elgenstierna, Ättartavlor I, s. 701. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 31. Wittrock, Seved Bååt, SBL VII, ss. 50-54
Böcke, Herman (vanhempi). Viipurin raatimies 1609-16, 1618, 1620, 1622, pormestari 1625-32. Käkisalmen läänin lainlukija 1634-41. Omisti Säkkijärven Nisalahden. Edusti (mahd.) Viipuria v:n 1627 valtiopäivillä. K. 1641. Sin. I: 13.
Ruuth, Viborgs stads historia II, s. 1095. VA: gg II: 87. von Bonsdorff, De finska städernas representation intill frihetstiden, s.57.
Böcke, Herman (nuorempi), vht lainlukija Heman Böcke (vanhempi) ja Katarina Stråhlman. Käkisalmen läänin lainlukija 1647-52, 1655. Käkisalmen kaupunginsihteeri 1648. Sin. I: 13.
VA: gg II: 87. Bergholm, Sukukirja, s. 1272. VA: jj 1.  
Carell, Henrik Hannunpoika. Kyminkartanon läänin kihlakunnankirjuri 1601. Rannan kihlakunnan vouti 1603-08, Äyräpään 160-11. Hollolan lainlukija 1606-07. Sin. I: 14.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 83. VA: 5793:100.
Carling, Isak (Olavinpoika). Ylioppilas (pohj.) Turussa 1663. Asianajaja Turussa (1671). Vähän-Savon lainlukija 1672 (ei liene hoitanut tehtävää). K. 1672.
Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, s. 70. VA: Laguksen kokoelma, Häradshövdingar, Under-Lagmän etc. p. 59. VA: z 187:315.
Charselius, Nils Mårtensson. Sjuhundran, Långhundran, Lyhundran, Väddön, Frötunan, Lännen, Bron, Vätön ja Häverön lainlukija n 1627-31, Ahvenanmaan 1636-40. Elossa 1647. Sin. I: 15.
Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 33.
Coronander, Gabriel, isä porvari Hannu Brunila. Turun hovioikeuden auskultantti. Ylä-Satakunnan lainlukija 1660, Sääksmäen 1662-63, Vehmaan 1668-69, 1672-74. Rauman pormestari 1672-75. K. Pöytyällä 1697, haud. 28. 7. Sin. VIII: 121.
Selinheimo, Turun porvariston sukunimiä II s. 134. Lähteenoja, Rauman kaupungin historia II, s. 69. VA: z 29: 73, cc 8: 82v-83. Pöytyän HK.
Corte, Henrik, s. 1647, vht Raahen pormestari Henrik Corte ja (Kristina Forbus). Ylioppilas (pohj.) Turussa 1655. Turun hovioikeuden auskultantti. Hailuodon vapaaherrakunnan lainlukija 1672-74. Raahen kaupunginkirjuri 1672, raatimies 1675, pormestari 1680. K. 1706. Sin. VIII: 122.
Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, ss. 73-74.
Creutz, Lorentz. Turun hovioikeuden neuvos 1662-70. Pohjois-Suomen laamanni 1676 (valtak. 17.4.) Valtaneuvos 1660. K. 1676.
Carpelan, Ättartavlor II,s. 229. Almquist, Lagsagor och domsagor I.s.435 (ei hakemistossa II,s.34!)ilmoittaa, että Länsipohjan kihlakunnantuomariksi 1670 tuli hänen poikansa Lorentz Creutz nuorempi, kun taas Carpelan, 1.c. antaa saman tiedon sekä isästä että pojasta. Grotenfelt, Lauritsa Creutz, KE I, ss. 434-435. Wittrock, Lorentz Creutz d.ä., SBL IX, ss. 86-95.
Creutzhammar, ks. Henrik Laurinpoika.
Croock (Krook). Olaus Martini, isä Martti Henrikinpoika Krook. Kemiön kirkkoherra 1554, Lempäälän 1556-74, Vanajan 1575-94-. Hattulan tuomarinsijainen 1576, 1580, Hollolan 1572. Sin. XI: 164.
Leinberg, Det odelade finska biskopstiftets herdaminne, s. 118. Leinberg, Åbo stifts herdaminne, ss. 120, 232-233.
Cruus, Jesper Matinpoika. Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1600-08, istui käräjiä Hattulan kihlakunnassa 1602. Dalslandin kihlakunnantuomari 1611-22. Pohjois-Suomen laamanni 1606 (valtak. 2.7.) -22. K. 1622.
Elgenstierna, Ättartavlor II, ss. 129-130. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 34. Melander, Jesper Matinpoika Kruus, KE III, ss. 265-267
Cruus, Matti Laurinpoika. Äyräpään kihlakunnantuomari 1593-99, Hattulan 1600-06. Pohjois-Suomen laamanni 1602 (valtak. 12.1.) -06. K. 1606.
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 129. Blomstedt, Matti Laurinpoika Kruus, KE III, ss. 260-265
Curnovius, Johan. Kajaanin vapaaherrakunnan kihlakunnantuomari 1653-65. Kajaanin pormestari 1659-65. K. 1665.
Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, s. 11.
Daalmann, Mikael, vht lainlukija Martti Mikaelinpoika ja Valpuri Sakariaantytär. Kymin lainlukija 1658-64, 1673-75, Porvoon 1659-66, Hollolan 1665-68, Raaseporin ja Hattulan 1671 (valtak. 9.6.)-72. Haminan pormestari 1675. K. 1677. Sin. VIII: 123, 124, 125.
Wallenius, Wallenius. Kolmas sukukirja, s. 187. Turun hovioikeus Kun. Maj:lle 30. 5. 1676, RVA: Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt, vol. 1. VA: 11 5: 307.
Daalmann, Sakarias, edellisen veli. Käkisalmen läänin lainlukija 1666-75. Kihlakunnantuomari Plagmanin varatuomari 1680-83. Sin. VIII: 126.
Wallenius, Wallenius. Kolmas sukukirja, s. 187. Bergholm, Sukukirja, s. 1358.
Dalekarl, aateloitu 1649 Stiernhöök, Johan, s. 1596, vht Bron kirkkoherra Olaus Petri ja Margareta Hansdotter. Ylioppilas Upsalassa 1619, sitt. Leipzigissä, Jenassa, Wittenbergissä ja Rostockissa.Maisteri Upsalassa 1624. Turun hovioikeuden asessori 1630-40. Pohjois-Suomen alilaamanni 1636-40. Turun akatemian juridiikan professori 1640-46. Ahvenanmaan lainlukija 1641-45. Svartlösan kihlakunnantuomari 1642-51, Örbyhusin läänin 1646-75. Oikeusrevision revisiosihteeri 1647-75. Hovineuvos 1666. »Ruotsin lakitieteen isä". K. 1675. Sin. I: 16.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 196-198.
Daniel Niilonpoika. Hollolan kihlakunnankirjuri 1622. Hattulan lainlukija 1632-36, Hollolan 1632-36, 1649-51. Ylä-Satakunnan 1637, Sääksmäen 1638. Elossa 1656. Määrätty Kollaniuksen lainsuomennoksen tarkastajaksi, mutta jäi kesken työstä pois. Omisti Hattulan Pelkolan Kyttälän. Sin. II: 17.
Almquist. Den civila lokalförvaltningen IV, s. 38. Jutikkala, Suurtilojen muodostuminen II, s. 38. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hattula. Lagus, Om finska lagöfwersättningar, ss. 20-21. - Hän ei ole sama mies kuin Itä-Suomessa mainittu vouti ja kihlakunnankirjuri Daniel Niilonpoika (Låck), joka 1627 oli vankina Turun linnassa, Jokipii, Turun linnanrouvan kirje v. 1627, s. 7.
106Daniel Matinpoika. Henrik Klaunpojan (Horn) kirjuri 1590. Maskun tuomarinsijainen 1593, 1596. Sin. VII: 106.
VA: 1713: 114.
Daniel Sveninpoika. Asianajaja Turussa (1662). Ylä-Satakunnan lainlukija 1665-75. Naantalin pormestari 1683-1707. Omisti Tyrvään Leiniälän Kauniston 1670-82. Edusti Naantalia v:n 1682 ja 1697 valtiopäivillä. Sin. VIII: 127.
Ilmeisesti sama kuin Daniel Svenonis Juvelius eli Jempte, Turusta, joka tuli ylioppilaaksi Turussa 1654. Lagus, Abo akademis studentmatrikel I, s. 66. Jäntere, Naantalin kaupunginhallinnon historiaa 1700-luvulla, s. 147. Jutikkala-Nikander Suomen kartanot ja suurtilat II, s. 601. VA: z 182: 106. von Bonsdorff, De finska städernas representation intill frihetstiden, ss. 74, 77.
Dansonville, Erik. Nyenin raatimies 1649-52, »Gerichtsvogt» 1651-54. Örneholmin vapaaherrakunnan alilaamanni 1654. Alilaamanni 1655. Oli, joutuessaan 1656 venäläisten sotavangiksi aluksen päällikkönä Retusaaren luona, entinen alilaamanni.
Lagus, Undersökning om Karelska lagsagans uppkomst, s. 368, Erik Dansonville K. M:lle (päiväämätön) 1655, RVA: Biografica, Dansonville. von Bonsdorff, Nyen och Nyenskans, s.48.
de la Gardie, Jakob. Etelä-Suomen laamanni 1618 (valtak 28.10.) -1634 (siirto 17.1.), Uplannin 1634-52. Valtaneuvos 1613 K. 1652.
Elgenstierna, Ättartavlor II s. 225. Almquist, Lagsagor och domsagor I, s. 15. Grotenfelt, Jaakko de la Gardie, KE I ss. 487-489, Boethius, Jakob Pontusson de la Gardie, SBL X, ss. 634-657.
de la Gardie, Pontus.Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1580-85. Valtaneuvos 1585. K. 1585.
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 224. Hildebrand, Pontus de la Gardie, SBL X, ss. 610-628. Grotenfelt, Pontus de la Gardie, KE I, ss. 485-486.
von Dellwig, Ewert. Y1ä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1614-16. Erään tiedon mukaan kuollut jo ennen vuotta 1615 (!)
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 250.
Djurman, Erik. Katselmuskirjuri eversti Herman von Cappelin rykmentissä. Rykmentinkirjuri eversti Frans Johnstonen rykmentissä 1652-57. Viipurin postimestari 1660-66. Viipurin läänin lainlukija 1668-80, Suur-Savon 1680. Tammisaaren pormestari 1687-92, josta virasta ei kuitenkaan saanut palkkaa. Suositeltiin 1691 Käkisalmen pormestariksi. K. 1692, haud. 11.6. Tammisaareen. Sin. VIII: 128.
Aejmelaeus, Namnlistor ss. 197, 211. Grape, Postkontor och postmästare, s. 864. Bergholm, Sukukirja, s. 1184. Elgenstierna, Ättartavlor IV, s. 199. Durchman, Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1704, ss. 120, 122, 131. VA: x 17: 404. Valtakirja Erik Diurmanille Tammisaaren pormestariksi 29. 11. 1687, RR 1687: 438r. Takolander, Ekenäs stads historia I, ss. 258-259. Turun hovioikeus K. M:lle 18.1.1691. RVA: Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt, vol. 3b. Tammisaaren HK.
Dober, Petrus, s. 1600, vht hovioikeudenasessori Hans Dober ja Kristina Lang. Ylioppilas Upsalassa 1620. Lainlukija Örebron läänin useissa kihlakunnissa 1628-30. Värmlannin alilaamanni 1629-36. Turun hovioikeuden asessori 1630-34. Pohjois-Suomen alilaamanni 1633-34. Göötan hovioikeuden asessori 1634-61. Simtunan kihlakunnantuomari 1641-52, Norra ja Södra Vedbon 1653 sekä Västbon 1654-62. Länsigöötanmaan alilaamanni 1646-52. K. 1662.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 195. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 36. Andersson Uppsala universitets matrikel I, s. 27. Almquist, Petrus Dober, SBL XI, ss. 321-325.
Drake(Hand), Arvid. Östbon kihlakunnantuomari 1583, Kinnevadin 1585-88, Halikon 1592-93, Ydren 1594-1608-. K. 1618.
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 291. Almquist, Lagsagor ocb domsagor II, s. 36.
Dryselius,aateloituna 1653 Lagerqvist, Erik. Svean hovioikeuden aktuaari 1642-44, sihteeri 1651-52, asessori 1652-55, Hardemon kihlakunnantuomari 1642-44, 1649-50, Norra Mören 1642 -44, Lasken ja Skåningin 1645-51, Hagundan ja Piikkiön 1651- 52, Edsbergin, Grimstenin, Sundbon, Åkerin ja Västerrekarnen 1658-64. Södermanlannin alilaamanni 1652-54. Leskikuningatar Hedvig Eleonoran henkiläänin laamanni 1664-92. K. 1692.
Elgenstierna, Ättartavlor IV, s. 484. Alinquist, Lagsagor och domsagor II, s. 76.
Dönsbyn suku ks. Henrik Henrikinpoika (2), Maunu Henrikinpoika.
Eerik Antinpoika (Rääf i Finland). Perityn ja oman vouti Suomessa 1532-39, Etelä-Suomen vouti 1537, Pohjois-Suomen 1540-45. Halikon tuomarinsijainen 1572-73. K.1573.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 43. Ramsay, Frälsesläkter, s. 364.
165Eerik Antinpoika, »i Borgå». Porvoon tuomarinsijainen 1556, (1557 -58), 1560, 1561. Sin. XI: 165.
Ruuth, Rälssimiesten sineteistä, s. 333.
Eerik Arvidinpoika ks. Stålarm.
Eerik Hannunpoika. Jääsken ja Äyräpään lainlukija 1641-50. Otti 1641 viljelykseensä tilan Pyhtään Tesjoella, omisti (1651) Muolaan Kuusan. Sin. II: 18.
VA: ä l: 204v-205, bb 3: 148. VA: 6817: 89. Möller, Suomen tapulikaupunkien valtaporvaristo, s. 276, sanoo lähdettään ilmoittamatta Eerik Hannunpojan olevan vararikon tehnyt kauppias (alaviitta koskee vain Hans von Holtenia). VA: jj 6: 161. - Ei näytä olevan sama mies kuin Viipurissa mainittu Eerik Hannunpoika Storck, joka 1645-48 oli Kymin kihlakunnan voutina. Lagus, Ur Viborgs historia II, s. 69. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-171
Eerik Håkaninpoika (Slang). Eerik Flemingin vouti Syrjän (Suitian) kartanossa. Etelä-Suomen laamanninsijainen 1537, 1575, Halikon tuomarinsijainen 1558-61, Halikon kihlakunnantuomari 1568-79. K. 1579. Sin. XI: 166.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 411.
Eerik Knutinpoika. Pohjois-Suomen laamanninsijainen (Pohjanmaa) 1563.
Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia II, s. 404, sanoo erheellisesti Eerik Knuutinpojan olleen tuomarinsijaisena ja Paavali Pietarinpojan laamanninsijaisena 1563. VA: 4654: 10.
Eerik Matinpoika. Hattulan kihlakunnantuomari 1570-84, Vendelin ja Tierpin 1586-92. K. 1593.
Hildebrand, Erik Matsson, SBL XIV, ss. 330-339. Hildebrand, Förväxlings- och identifieringsproblem 2. Ericus Mattei, Erik Matsson, Erik Körning och Henrik Matsson Huggut, ss. 113-122.
Eerik Mikonpoika, aateloituna (1654) Sölfverarm. Arvid Eerikinpoika Stålarmin kirjuri 1598. Ratsumies Wilhelm Spiegelin lipustossa 1599. Savon lainlukija 1601. Savonlinnan ja Vähän-Savon vouti 1603-05, 1609-10, Kyminkartanon läänin 1608-09, 1611-12, Savon 1617-22. Karjadan alilaamanni 1623-35. Omisti Rantasalmen Mielittylän K. 1654. Sin. VII: 103.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 464, joka kuitenkin sanoo Ferik Mikonpojan olevan sukutarinain mukaan Liivinmaalta kotoisin ja tulleen Suomeen 1599; Savon sakkoluettelot 1598 varmentanut Arvid Eerikinpoika Stålarmin kirjuri lienee kuitenkin sama mies. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 50. VA: 6818: 478-480. Ramsay on julkaissut Sölfverarm-suvun yhteydessä Eerik Mikonpojan sinettinä alilaamanni Eerik Mikonpoika Reuterin (ks. seur.) sinetin.
Eerik Mikonpoika (Reuter), vht turkulainen porvari Mikko Erikinpoika Rytter ja N. N. Danielintytär Kohma. Turun hovioikeuden auskultantti. Vehmaan lainlukija 1647-49, Ahvenanmaan 1647-49. Turun kaupunginviskaali 1649-50, kämnerioikeuden jäsen 1650. Vehmaan lainlukija 1651-53, 1656, Maskun 1658-74, Piikkiön 1658-61, Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1670-72. K. 1674. Sin. II 19-20.
Ruuth, Åbo stads historia III, s. 281. VA: z 172: 119, z 19: 174, 20: 162. Hausen, Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634-1700, s. 180. Consistorii Academici Aboensis äldre protokoller III, s. 457.
Eerik Olavinpoika. Gustav Banérin vouti Mustasaaressa 1582-84. Pohjanmaan lainlukija 1586-96. Vangittuna nuijasodan yhteydessä eräänä talonpoikien »sortajista» vietiin 1596 Örebrohon, mutta vapautettiin s.v. ja palasi Pohjanmaalle. Siirtyi sitt. puolalaisten puolelle ja oli 1602 ratsumies Fahrensbachin joukoissa. Omisti talon Mustasaaren Voitbyssä (Lahnasaaressa), jonka nuijamiehet polttivat 1596. Sin. VII: 107.
Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia II, ss. 405, 529, 533-555, 558-560. Ahnlund, Klubbekrigets förhistoria, s. 11. VA: Acta historica 1596. Anthoni, Kring en förteckning, ss. 194-195, 199. Grönblad, Handlingar rörande klubbekriget, I, ss. 4, 5, 10, 11, 16, 83-84, 89-90. Luukko, Etelä-Pohjanmaan nuijapäälliköt, ss. 36-38.
Eerik Olavinpoika, ks. myös Stålarm
Eerik Perttelinpoika (Slang). Äyräpään kihlakunnantuomari 1568-93. Halikon tuomarinsijainen 1571, 1577.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 409-410.
Eerik Pietarinpoika. Ala-Satakunnan vouti 1622-23. Ylä-Satakunnan lainlukija 1634-35, Vehmaan 1637. Omisti tilan Kokemäen Havingissa. K. 1657. Sin. II: 21.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 52. VA: mm 7: 232.VA: 7267: 123.
Eerik Sveninpoika (Ållon i Finland). Porvoon kihlakunnantuomari 1555-58, 1561. K. luult. 1565/66.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 527. Ei ole sama mies kuin Helsingin vouti Eerik Sveninpoika, kts. Kerkkonen, Helsingfors kungsgârd 1550-1572, s. 54.
Eerik Tönnenpoika (Wildeman). Halikon kihlakunnantuomari 1590-91. K. n. 1599.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 513.
Eerik Yrjänänpoika, vht alilaamanni Yrjänä Jönsinpoika ja N. N. Israelintytär. Hattulan lainlukija 1621-22, Sääksmäen 1625-27, 1629-30, 1633-34. Omisti Sääksmäen Terisen, Kylän, Kalvolan Kutilan ym. Elossa 1650. Sin. II: 22.
Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, ss. 263-264. Kiuasmaa, Israel Paavalinpoika Särkilahti, ss. 359-360. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 116.
Ehrenhoff, ks. Halitzius.
Ehrnrooth, ks. Plagman.
Eka-suku, ks. Olavi Trottenpoika.
Ekehjelm (v:een 1647 Baaz), Bengt. Svean hovioikeudcen sihteeri 1642-48. Piikkiön kihlakunnantuomari 1642-48, Hagundan 1642-48. K. 1650.
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 509.
Ekenberg (v:een 1649 Wigelius), Petrus, s. Köpingissä 15.10.1603, isä Köpingin kirkkoherra Laurentius Algothi Wigelius. Opisk. ulkomailla, lakitieteen tohtori Baselissa 1631. Turun hovioikeuden sihteeri 1632-33, asessori 1633-56. Etelä-Suomen alilaamanni 1636-37. Memmingin kihlakunnantuomari 1642-52, Svartlösan 1652-53, Äyräpään 1646-52, Ylä-Satakunnan 1653-55. K. 1656.
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 512. Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 163-164. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 39.
Elias Haraldsson, ks. Stare.
Elias Simonis. Paraisten kirkkoherra 1558-1584. Piikkiön tuomarinsijainen 1558.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 38. Suvanto, Akaan historia 1, s. 346. VA: Hausenin kok. I: 37.
Ericus Benedicti. Hämeenlinnan saarnaaja 1563-71. Vanajan kirkkoherra 1571-74, Pälkäneen 1575. Hollolan ja Sääksmäen tuomarin sijainen 1569. Sin. XI: 167.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, ss. 175, 232 ja 209, jossa Hämeenlinnan saarnaajan nimenä väärin Ericus Bartholdi, vrt. esim VA: 3991: 23.
Ericus Laurentii (Jentz), vht kirkkoherra Laurentius Jentz ja Elin. Akaan kirkkoherra 1551-78. Sääksmäen tuomarinsijainen 1568.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 38. Suvanto, Akaan historia 1 s. 346. VA: Hausenin kok. I: 37.
Ericus Petri.Lars Flemingin kappalainen. Ahvenanmaan tuomarinsijainen 1557, 1559-60.
Hausen, Bidrag II, s. 443.
Erik Andersson. Svean hovioikeuden asessori 1628-40. Raaseporin kihlakunnantuomari 1628 (valtak. 29.4.)-40. Gäsenen kihlakunnantuomari 1627-40, Åsin 1629-34. K. 1640.
Anjou, Svea hofrätt, s. 75. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 39.
Eskel Matinpoika. Vehmaan vouti 1604-06, 1609, 1620-22, Ylä-Satakunnan 1614-22. Halikon lainlukija 1611, Piikkiön 1613-17, Maskun 1617, 1620, Vehmaan 1617. Omisti Kalannin Villilän. Elossa 1634. Sin. II: 23.
Almquist,Den civila lokalförvaltningen IV, s. 54. RVA: Turun hovioikeus K. M:lle 22. 3. 1634, Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt, vol. 1. - Eräs Eskel Matinpoika oli 1590-91 Klaus Bielken kartanovoutina Sundholmassa. VA: 1507: 46, 1520: 78v.
Eskel Paavalinpoika. Hannu Eerikinpojan palvelija 1584. Porvari Viipurissa, raatimies 1594-1603, pormestari 1603-13. Lappeen lainlukija 1587-88, Savon 1594-1600. Elossa vielä 1618 (?). Edusti Viipuria v:n 1607 valtiopäivillä. Sin. II: 24.
Ruuth Viborgs stads historia II, s. 1094. Tawaststjerna, Pohjoismaiden viisikolmattavuotinen sota, ss. 459-460. VA: 217a: 21v. Eräs Esko (Eskel) Paavalinpoika mainitaan 1618 Viipurin ulkomaankauppiaitten joukossa, Möller, Suomen tapulikaupurikien valtaporvaristo, s. 47. von Bonsdorff, De finska städernas representation intill frihetstiden, s. 53.
Eskert Linderinpoika. Lappeen kihlakunnantuomari 1600-19.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 102.
Fabricius, Jakob. Käkisalmen kaupunginsihteeri 1648-52. Käkisalmen läänin lainlukija 1652-53. Sin. II: 25.
VA: j 1.
Fabricius eli Smedh, Kristiern Filipinpoika, isä Halikon kirkkoherra Philippus Theobaldi. Kanslian palveluksessa (»kansliförvant») (1600, 1616). Muonamestari (1611, 1615). Komissaari. Turun hovioikeuden asessori 1623-28. Pohjois-Suomen alilaamanni 1625-26. Turun pormestari 1627. Edusti Turkua v:n 1627 valtiopäivillä (salaisen valiok. jäsen). Omisti Merimaskun Mälsälän. Elossa sokeana 1648. Sin. X: 156.
Westerlund Åbo hovrätt, ss. 190-191. VA: 4409: 47. von Bonsdorff, De finska städernas representation intill frihetstiden, s. 57.
Falander, aateloituna 1691 Tigerstedt, Erik, s. Turussa 21. 3. 1640, vht kirkkoherra Erik Falander ja Magdalena Hermainen. Ylioppilas Turussa 1650. Turun hovioikeuden auskultantti 1666. Raaseporin kreivikunnan lainlukija 1670 (toisen tiedon mukaan valtak. vasta 17.9.1673)-1675. Närpiön vapaaherrakunnan alilaamanni 1668-71. Kreikan ja heprean kielten professori Turun akatemiassa 1671-82, juridiikan 1682-85. Turun hovioikeuden asessori 1685-97. K. 1697. Sin. IX: 129.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 181-182. Rein, Eerik Tigerstedt, KE V, s. 426.
Falk, Johan, isä Narvan kirkkoherra Erik Falk. Ylioppilas Turussa (viip.) 1662. Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1670-71, vapaaherrakuntien 1672-74. K. ennen 1678. Sin. IX: 130.
Lagus, Åbo akademis studentmatrikel I, s. 97. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende, s. 23. Lagus, Ur Viborgs historia II, s. 70. Virrankoski, Suur-Kalajoen historia I, ss. 310, 312-315, 317. Donner, Hauptmannen över Duderhofs friherreskap Johan Munck, ss. 25-26. VA: 9155: 467.
von Falkenberg, Johan Gottfrid. Valtakirja Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomariksi 12.12.1660 (virka ei avoinna). Käkisalmen läänin kihlakunnantuomari 1663 (valtak. 16.12.),-1671. Turun hovioikeuden asessori 1666-74. K. 1674.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 170-171.
von Falkenberg, Konrad. Edsbergin kihlakunnantuomari 1623-27, Hollolan 1633 (valtak. 10. 12.)-1652. Valtaneuvos 1651. K. 1654.
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 645. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 43.
Fincke, Gödik. Istui käräjiä kihlakunnantuomarin sijaisena Vehmaalla 1604, laamanninsijaisena Etelä-Suomen laamannikunnassa 1608. K. 1617.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 111. Blomstedt, Gödik Kustaanpoika Fincke, KE II, ss. 38-43.
Fincke,Kustaa. Hollolan kihlakunnantuomari 1552 (valtak. 14.3.)-66. K. 1566.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 110.
Fincke,Yrjänä. Pohjois-Suomen laamanni 1549-68. Raaseporin länsiosan kihlakunnantuomari 1558 (valtak. 10.1.). K. n. 1570.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 110. Blomstedt, Yrjänä Gödikinpoika Fincke, KE II, ss. 35-38.
Fleming, Eerik. Etelä-Suomen laamanni 1524-48. Piikkön kihlakunnantuomari 1518-37-, Halikon -1537-. K. 1548.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 356. Blomtedt, Eerik Jaakkimanpoika Fleming, KE II, ss. 53-60.
Fleming (o.s. Sparre) Hebla, edell. leski. Piikkiön kihlakunnantuomari 1570. K. 1571.
Fleming, Henrik. Sollentunan kihlakunnantuomari 1613-17, Vehmaan 1621-1626 (ero 10.8.). K. 1652.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 360. Blomstedt, Herman Pietarinpoika Fleming, KE II, ss. 95-96.
Fleming, Herman. Vehmaan kihlakunnantuomari 1547-68, 1572-83. Pohjois-Suomen laamanni 1576-83, Maskun tuomarinsijainen 1559. K. 1583.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 359. Blomstedt, Herman Pietarinpoika Fleming, KE II, ss. 65-70.
Fleming, Herman. Etelä-Suomen laamanni 1657 (valtak. 11.6.)-1673. Valtaneuvos 1650. K. 1673.
Carpelan, Ättartavlor II, s: 362. Melander, Herman Klaunpoika Fleming, KE II, ss. 98-100.
Fleming, Iivar.Pohjois-Suomen laamanni 1524-48. Maskun kihlakunnantuomari 1519-, Vehmaan -1537-. K. 1548.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 356. Blomstedt, Iivar Jaakkimanpoika Fleming, KE II, ss. 60-65.
Fleming, Klaus.Pohjois-Suomen laamanni 1562-76. Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1590-97, Uplannin laamanni 1590-97. K. 1597.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 357. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 43. Blomstedt, Klaus Eerikinpoika Fleming, KE II, ss. 77-89.
Fleming, Klaus. Piikkiön kihlakunnantuomari 1578-98. Istui käräjiä kihlakunnantuomarin sijaisena Maskun ja Vehmaan kihlakunnissa 1605. K. 1616.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 359. Renvall, Tuomarinviran hoito, s. 105. Blomstedt, Klaus Hermaninpoika Fleming, KE II, ss. 89-93. Mikander, Claes Hermansson Fleming
Fleming, Klaus. Norra Mören kihlakunnantuomari 1620-24. Ala-Satakunnan 1624-44. Södermanlannin laamanni 1632-34, Etelä-Suomen 1634 (valtak. 22.1.)-1644. Valtaneuvos 1625. K. 1644.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 361. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 43. Melander, Klaus Laurinpoika Fleming, KE II, ss. 96-97.
Fleming, Lars. Tarton hovioikeuden presidentti 1665-95. Etelä-Suomen laamanni 1680 (valtak. 14. 9.). Valtaneuvos 1669. K. 1699.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 361. Melander, Lauri Klaunpoika Fleming, KE II, ss. 100-101.
Fleming, Lauri. Ahvenanmaan kihlakunnantuomari 1556-60-, Porvoon 1560 (?), Etelä-Suomen laamanni 1561-62. K. 1562.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 356. Blomstedt, Lauri Iivarinpoika
Fleming, Lauri. Maskun kihlakunnantuomarinsijainen 1596. K. 1601 (1602 ?)
Carpelan, Ättartavlor II, ss. 360-361. Blomstedt, Lauri Hermanin poika Fleming, KE II, ss. 93-95.
Fogelhufvud, ks. Sigfrid Matinpoika.
Fontell, Arvid G. Ylioppilas Turussa 1671. Maskun lainlukija 1680. Maaherran sihteeri Gävlessä. Gävlen kaupunginsihteeri (1685, 1695, 1699). Turun raatimies 1704-10. K. 1710.
Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende, s. 180. VA: z 71: 335-340. Fil. tri J. Vallinkosken tiedonanto.
Fordell, Hannu, isä vouti Knut Jönsinpoika Fordell. Ångermanlannin vouti 1551-52. Korsholman läänin tilittäjä voudin puuttuessa 1567-68, seitsemän Pohjanmaan pitäjän vouti 1568-70. Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1551-54, 1556, 1558, 1561 (?), tuomarinsijainen 1562. Porvari Tukholmassa. K. 1573.
Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia II, ss. 373-374. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 73. Grotenfelt, Hannu Knuutinpoika Fordell, KE II, ss. 111-112.
Fordell, Lauri, edell. veli. Kunink. turkistenostaja 1552-54. Limingan vouti 1556-57, Pohjois-Pohjanmaan 1558-60. Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1555-58, 1560 (?).
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 143.
Fortelius, ks. Lagerfelt.
Forssman, Samuel Matinpoika, kotoisin Helsingistä. Helsingin kaupunginpelimanni. Asianajaja Turussa 1641. Raaseporin lainlukija 1641, Lappeen 1642-50, Inkerissä 1650-60, Käkisalmen läänin 1659-61. Omisti Helsingin pitäjän Töölön, jonka sijaan 1643 sai Lappeen Kirvesniemen. Sin. II: 26.
Nordman, Bidrag till Helsingfors stads historia I, s. 168. Bergholm, Sukukirja, s. 454. VA: z 171 (ei pagin.).
Frans Matinpoika (Iivanainen-Teetgren-sukua), isä pappi Matthias Bartholdi. Kunink. majesteetin palvelija Viipurissa 1556. Antti Laurinpojan (Sabel) palveluksessa, lähetettiin 1566 joissakin tehtävissä Viipurista Liivinmaalle. Äyräpään tuomarinsijainen 1568-71, Lappeen 1570-71.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 484-485. VA: 5292: 63.
Frese, Karl, s. 1652, vht. Kaarleporin kreivikunnan vouti Lorentz Frese ja Margareta Håkanintytär. "Palvellut hovioikeudessa". Vaasan kaupunginkirjuri 1673-74. Kymin lainlukija 1675-80. Käkisalmen pormestari 1682-96. Käkisalmen läänin kihlakunnantuomari 1696-1710. Ehdolla Vähän-Savon, Hattulan, Lappeen kihlakunnantuomarin virkoihin 1691-93, haki mm. Pohjois-Pohjanmaan tuomarinvirkaa. K. Käkisalmessa 1710. Sin. IX: 131.
RVA: Biografica Frese. Turun hovioikeus K. M:lle 18. 4. 1691, 9. 12. 1692, 8. 4. 1693, sekä Fresen päiväämättömiä anomuksia, RVA Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt, vol. 3b. Käkisalmen HK. Valtiot. maisteri Georg Lutherin tiedonantoja.
Friis, Magnus, Raaseporin kreivikunnan lainlukija 1661-1670. Pietarsaaren pormestari 1670-72 (ero 14.10.). K. 1674.
Takolander, Ekenäs stads historia I, s. 254. Söderhjelm, Jakobstads historia I, ss. 170-171.
Gabriel Ljungonpoika, vht Kalajoen kirkkoherra, lainsuomentaja Ljungo Thomae ja Margareta. Norrlannin käskynhaltijan Kristoffer Wernstedtin kirjuri. Lapuan pitäjän vuokraaja 1626-27. Uudenkaarlepyyn pormestari 1622-29. Pohjanmaan lainlukija 1629-32, Pohjois-Pohjanmaan 1634-38, Pohjanmaan 1639-41. Kokkolan pormestari 1639-51. Edusti kaupunkia valtiopäivillä 1649. K. 1652. Sin. II: 27-28.
Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia III, s. 342. Melander, Muutamia tietoja lainsuomentajan Ljungi Tuomaanpojan perheestä, ss. 5-7. Åkerblom, Borgmästare och rådmän i Nykarleby 1620-1680 ss. 447-448. Mickwitz-Möller, Kokkolan kaupungin historia I, ss. 36-37. von Bonsdorff, De finska städernas representation intill frihetstiden, s. 63.
Gabriel Paavalinpoika, isä tuomarinsijainen Paavali Pietarinpoika. Pohjois-Pohjanmaan vouti 1610. Vöyrin nimismies 1604-09, 1619-32. Pohjanmaan lainlukija 1618-28. Omisti Vöyrin Holmsin. Sin. II: 29-30.
Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia III, s. 341. Åkerblom, Vörå sockens historia I, s. 90. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 59. Alcenius, Genealogia Sursilliana, s. 340.
Gabriel Pertinpoika, vht tavarakirjuri Pertti Eerikinpoika ja Karin Arendtintytär. Halikon lainlukija 1608-09. Piikkiön 1609. Maskun vouti 1609-10. Turun linnanvouti 1611-12. Älvsborgin lunnaitten pääagentti 1615-20. Piikkiön lainlukija 1619-21, 1621-23, Ala-Satakunnan 1619-25, Halikon 1622-23, Ahvenanmaan 1623-33, Maskun 1621-33, Maskun 1624-25, Ylä-Satakunnan 1628-32. Ns. kuninkaanmies Turun raastuvanoikeudessa 1620-37. Omisti Rymättylän Maanpään. K. 1658. Sin. II: 31.
Carpelan, Ättartavlor II, s. 430.
Gabriel Tuomaanpoika, isä Limingan kirkkoherra Thomas Ingonis. Pohjanmaan lainlukija 1598, mahd. myös alilaamanni. Pohjanmaan vouti 1602-07. Käytettiin usein neuvottelumatkoilla Venäjälle. Asui Limingan Gesselassa.
Luukko Etelä-Pohjanmaan historia II, s. 405. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 59.
Galle, Per, kotoisin Ruotsista. Kuului Vipurin linnan isännistöön 1545. Kungsörin vouti 1552, Venngarnin 1553-66, Padisen 1569. Håbon kihlakunnantuomari 1559-62. Frötunan ja Bron tuomarinsijainen 1559 -67, Åkerin ja Värmdön 1562-68, Raaseporin tuomarinsijainen 1568, Raaseporin kreivikunnan lainlukija 1574. Elossa 1586. Sin. XI: 168.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 136. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 199. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 46.
Galt, ks. Yrjänä Olavinpoika.
Gatzius, Johan. Lakitieteen tohtori 1650. Turun hovioikeuden sihteeri 1653-74, asessori 1673-82 (pidätettynä virasta 1680-82). Äyräpään ja Jääsken kihlakunnantuomari 1653-57. K. 1682.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 206-207.
Geete (v:een 1627 Tranevardius), Erik. Svean hovioikeuden sihteeri 1619-30. Tukholman pormestari 1630-37. Göötan hovioikeuden asessori 1637-39, Svean hovioikeuden 1639-40. Turun hovioikeuden varapresidentti 1640-45. Svartlösan kihlakunnantuomari 1621-28. Uplannin alilaamanni 1624-31. Jääsken ja Äyräpään sekä Piikkiön kihlakunnantuomari 1628-30, Västbon 1640--41, Hattulan 1642-45. K. 1646.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 102. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 46.
Georgius Michaelis, isä Raision khra Michael Henrici. Henrik Klaunpoika Hornin kappalainen 1563. Raision kirkkoherra 1571-77, Raisio-Naantalin 1578-92. Vehmaan tuomarinsijainen 1566-68, 1576, 1577, 1578, 1580, 1583, Maskun 1563, 1565-67, 1574-77, 1579-80, 1585, Halikon 1563, Ahvenanmaan 1564, Piikkiön 1572, 1581, 1582. K. 1592. Sin. XI: 169.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne ss. 156-157. Henrik Klaunpoika Horn Hogenskild Bielkelle, päiväämätön (1571). VA: 215 l: 163v.
Girs, Aegidius. Svean hovioikeuden sihteeri 1630-35, asessori 1635-39. Jääsken ja Äyräpään sekä Piikkiön kihlakunnantuomari 1630-35, Frökindin, Bobergin, Norrvidingen ja Bjärken 1636-39. K. 1639.
Anjou, Svea hovrätt, s. 76. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 47.
Gollsten, Erik. Viipurin lääninhallituksen palveluksessa ennen 1658, osallistui sotaan 1656-58 kansliatehtävissä. Viipurin linnansihteeri (1659-61). Alilaamanni 1662. Kruunuporin kreivikunnan lainlukija 1663-64. Nyenin pormestari 1663-8(1). Pähkinälinnan läänin kihlakunnantuomari 1665-80. K. e. 1684.
Lagus, Ur Viborgs historia II, s. 71. Durchman, Domkyrkans i Viborg räkenskaper 1655-1703, ss. 136, 146, 214, 216, 218, 222. Jokipii, Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat I, s. 92. von Bonsdorff, Nyen och Nyenskans, s. 47. Viipurin läänin maaherra K. M:lle 10. 7. 1658, RVA: Landshövdingars skrivelser till K. M:t, Viborgs län, vol. 1.
Grabbe, Martti Yrjänänpoika, vht Yrjänä Maununpoika Grabbe ja Karin. Ratsumies Aksel Kurjen lipustossa 1587. Raaseporin (kreivikunnan?)- lainlukija 1603-04 (?). Raaseporin kihlakunnanvouti 1608 -09, 1611. K. 1611 (?, elossa 1613?).
Ramsay, Frälsesläkter, s. 150. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 168.
Grabbe, Niilo. Raaseporin kihlakunnantuomari 1524-1549. Etelä-Suomen laamanninsijainen 1530. K. 1549.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 150.
Grass, Gustav. Lainlukija (?). Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1653 (valtak. 3. 12.)-1666, Halikon 1666-80. Turun hovioikeuden asessori 1657-63, varapresidentti 1663-85. K. 1694.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 110.
Granne, ks. Hannu Pietarinpoika.
Greek, Henrik, vht hovioikeudenasessori Karl Greek ja Elisabet Fabricius. Ylioppilas 1651. Turun hovioikeuden auskultantti (n. 1660). Hovioikeuden asianajaja (1670). Kemiön vapaaherrakunnan vakinainen asianajaja. Porin kreivikunnan lainlukija 1668. Turun hovioikeuden notaari 1672-75. K. 1675.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 583. Jokipii; Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat I, s. 87. Fil. tri J. Vallinkosken tiedonanto.
Greek, Karl Simonsson. Turun hovioikeuden pöytäkirjuri 1623-33, notaari 1633-54, asessori 1654-62. Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1653-62. K. 1662.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 204.
Greek, Kristiern, edellisen poika ja lähinnä edellisen veli. Ylioppilas 1646. Turun hovioikeuden pöytäkirjuri 1653-73. Piikkiön lainlukija 1666-73. Turun raatimies 1673-92. Loimaan vapaaherrakunnan alilaamanni 1660. K. 1697. Sin. IX, 132.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 749. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende, s. 175.
Grindenn, Joannes Matthiae, vht rälssimies Matti Jönsinpoika Tenholassa ja Ingeborg (Ingrid) Sunentytär. Turun linnankappalainen 1566-68. Perniön kirkkoherra 1572-85. Turun kaupunginkirjuri 1590-1601. Raaseporin tuomarinsijainen 1564, Ylä-Satakunnan 1564, 1569-70, Piikkiön 1565, 1566, 1567, 1571, 1578, Maskun 1569, Halikon 1565-66, 1574, 1578, 1580, 1581, 1588-89. Sin. XI: 170, 171.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, ss. 42, 250. Ruuth, Åbo stads historia III, ss. 293-294. Nikula, Tenala och Bromarf II, ss. 248-249.
Gripenhielm, Edmund. Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1674 (valtak. 10.12.) -1675. Valtaneuvos 1673. K. 1675.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 137.
Grupp, Per Andersson. Svean hovioikeuden asessori l627-34. Jönåkerin kihlakunnantuomari 1625-34, Åkerin 1627. Käkisalnmen läänin 1628 (valtak. 29.4.) -1634. K. 1634.
Anjou, Svea hofrätt, s. 75. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 49.
Grubbe (Stiernfelt), Lars. Kindan kihlakunnantuomari 1628-42. Uplannin varalaamanni 1638. Hattulan kihlakunnantuomari 1634 (valtak. 12.3.) -1642 (siirto 31.3.), Sjuhundran ja Tuhundran 1642. K. 1642.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 646. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 127.
Grå,ks. Matti Laurinpoika.
Gröp, Klemet Henrikinpoika. Klaus Kristerinpojan (Horn) palvelija ja kirjuri 1557, 1563, 1564. Piikkiön lainlukija 1556-57, Halikon 1557, Pohjanmaan 1563, 1566, 1574, 1576, Ala-Satakunnan 1570, 1571, 1572. Pohjois-Suomen alilaamanni 1568-77. Sin. XI: 172.
VA: 677: 18, 3250: 8. VA: Kaarlo Blomstedtin kok. I.
Gyldenstolpe, Daniel. Turun hovioikeuden asessori 1670-92. Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1675 (varrontavaltak. 12.12.1673)-1680. K. 1691.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 171-172.
Gyldenstolpe (Wexionius), Mikael, Turun akatemian ylim. juridiikan professori 1647-57. Lakitieteen tohtori 1650. Turun hovioikeuden asessori 1657-70. Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1666-70, Vättlen, Askimin ja Östra Hisingenin 1667-70. K. 1670.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 166-167. Lyytinen, Mikael Wexionius Gyldenstolpe, KE V, ss. 605-606.
Gyllenanckar, Gabriel. Uplannin alilaamanni 1645. Lappeen kihlakunnantuomari 1642 (valtak. 8.1.)-1652. K. 1657.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 223.
Gyllenax, Per Nilsson. Norrbon kihlakunnantuomari 1606-19, Äyräpään 1623-28, Dalin 1641-44, Åsundan 1644, Ala-Satakunnan 1644-47. K. 1647.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 224.
Gyllenhjelm, Julius. Halikon kihlakunnantuomari 1581.K. 1581.
Schlegel-Klingspor, Ättartaflor, ss. 99-100.
Gyllenhjerta, ks. Rosencrantz.
Gyllenkrook (ennen 1674 Krook), Anders, s. Växjössä 1622, vht Växjön piispa Nicolaus Gudmundi Krook ja Sigrid Andersdotter. Ylioppillas Upsalassa 1638. Turun hovioikeuden sihteeri 1648-50, asessori 1650-83. Kymin kihlakunnantuomari 1653-80. Porin kreivikunnan alilaamanni 1664-80, Raaseparin kreivikunnan 1674-80. Karjalan vt. alilaamanni 1675. K. 1683.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 175. RVA: Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt vol. 1, p. 248.
Gyllenmåna, ks. Tönne Jöransson.
Gyllenstierna, Erik. Jääsken kihlakunnantuomari 1642 (valtak. 3.5.)1652, Ahvenanmaan 1646-52. Svean hovioikeuden neuvos 1652-54, Turun hovioikeuden presidentti 1654-57. Tiohäradin laamanni 1657. Valtaneuvos 1645. K. 1657.
Elgenstierna, Ättartavlor III, ss. 369-370.
Gyllenstierna, Johan. Pohjois-Suomen laamannikumnan laamanni 1677 (valtak. 14.8.)-1680. Valtaneuvos 1688. K. 1680.
Elgenstierna, Ättartavlor III, ss. 353-354.
Gyllenstierna, Jöran. Sääksmäen kihlakunnantuomari 1599 -161(7), Handbördin 1604-13. Västergötlannin kruununosan laamanni 1614-18. Valtaneuvos 1602. K. 1618.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 360. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 52.
Gyllenstierna, Jöran. Porvoon-Hollolan kihlakunnantuomari 1668(valtak. 21. 8.)-1680. Upplannin laamanni 1676-80. Valtaneuvos 1666. K. 1686.
Elgenstierna, Ättartavlor III, ss. 352-353.
Gyllenstierna, Kristoffer. Pahjanmaan kihlakunnantuomari (yhdessä Bengt Rosenhanen kanssa) 1675 (valtak. 21.12.)-1680. K. 1705.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 354.
Gyllenstierna, Nils (Jöransson). Valtaneuvos 1561 Tiohäradin laamanni 1568-1601. Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1569-80-, Handbördin (Kalmarin läänissä) 1578-98, Ärlinghundran (Tukholman läänissä) 1583. K. 1601.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 359.
Gyllenstierna, Nils (Karlsson). Halikon khtm 1559-61. K. 1564.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 357.
Halitzius, Mikael (Canuti), s. 1645, isä turkulainen porvari Knut Halis. Ylioppilas Turussa 1664. Turun hovioikeuden auskultantti 1673. Käkisalmen läänin lainlukija 1676-80. Karjalan laamannikunnan varalaamanni 1687-91. Aateloitu nimellä Ehrenhoff 1690. Vähän-Savon tuomari 23.4.1691, erotettu 1695. K. 1704. Sin. IX: 133.
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 444. Lagus, Studentmatrikel I, s. 106. RVA: Biografica Ehrenhoff. Suolahti, Opinkäynti, s. 185, ei häntä mainitse. Saloheimo, Pielisjärven historia I, s. 181, olettaa hänet (?) nähtävästi Pielisljärven kirkkoherra Lars Hallitiuksen pojaksi.
Hamnius, Olaus, vht Pietarsaaren kirkkoherra Elias Marci Hamnius ja Margareta Wallerian. Ylioppilas Turussa 1667, Turun hovioikeuden auskultantti (1671). Pohjanmaan kruununtuomiokunnan lainlukija 1672-74. Pohjois-Suomen laamannikunnan alilaamanni Pohjanmaalla 1676-80. Vähän-Savon tuomari 1680 (valtak. 31.12.)-1689. K. 1689. Sin. IX: 134.
Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, s. 78. Raevuori, Turun 1600-luvun lainoppineita asianajajia, s. 161. VA: z 187: 250.
Hannu Antinpoika. Hattulan kihlakunnan vouti 1630-31. Hattulan ja Hollolan lainlukija 1637-38. Sin. II: 32.
Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713.
Hannu Björninpoika. Ala-Satakunnan kirjuri 1559, vouti 1562-63. Ala-Satakunnan tuomarinsijainen 1560, 1562. Elossa 1564.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 66, jossa kuitenkin samaistettu seuraavan kanssa. VA: 2066: 67, 2158: 7 (jossa hänen sinettinsä).
Hannu Björninpoika (Lepaan sukua). Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1560-63, Sääksmäen 1570-71. K. 1571.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 259.
Hannu Eerikinpoika (Prinkkalan sukua). Lappeen kihlakunnantuomari 1582-99. Halikon tuomarinsijainen 1592-93, 1596, Maskun 1591. K. 1608.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 56.
Hannu Eerikinpoika. Mainitaan Helsingissä 1625 ("ehrlig och förståndig"). Porvoon lainlukija 1636-39. Omisti Pyhtään Keitalan, josta luopui 1653 kykenemättömänä sitä enää pitämään. Sin. III: 33.
VA: 3630: 83. VA: ii 1: 33.
Hannu Hannunpoika (Erthel), Monikkalan herra. Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1597-98, 1600 (valtak. 19.7.)-1602- (?) K. 1605.
Ramsay,Frälsesläkter, s. 101. Rosén, Hannu Hannunpoika (Erthel ), KE II, ss. 355-358.
Hannu Jaakonpoika. Halikon lainlukija 1582-85.
Hannu Jaakonpoika. Aksel Kurjen ratsulipuston katselmuskirjuri 1592-99. Pohjanmaan lainlukija 1603-18, Ala-Satakunnan 1610-19, Ylä-Satakunnan 1617. Omisti Euran Lähteenojan. K. e. 1620. Sin. III: 34-35.
Ahla, Soupas. Ratsutila ja sulku, s. 62. Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia III, s. 341. VA: mm 1: 5. VA: 4307: 48, 4332: 50.
Hannu Joeninpoika, ks. Stålhandske.
Hannu Juhananpoika (Stålarm). Maskun tuomarinsijainen 1591. K. n. 1604.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 449.
Hannu Laurinpoika (Björnram). Porvoon kihlakunnantuomari 1561-71, Lappeen 1567-69. K. 1571.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 30. Ahnlund, Hans Larsson Björnram), SBL IV, ss. 656-661.
Hannu Martinpoika (Brenner-sukua), isä lainlukija Martti Simonpoika. Turun hovioikeuden auskultantti 1638. Raaseporin lainlukija 1639-49, Porvoo 1640-49. Omisti Puotinkylän Helsingin pitäjässä. K. 1660. Sin. III: 36.
Brenner, Slägterna Brenner, ss. 36-37.
Hannu Martinpoika (Friis), isä Hämeenkyrön kirkkoherra Martinus Frisius. Pohjanmaan lainlukija 1574-75, 1578, Ala-Satakunnan 1591-92, Piikkiön 1577, 1580, 1581, 1591, Halikon 1580, Vehmaan 1584-85, Y1ä-Satakunnan 1591. Ala-Satakunnan vouti 1585-88. Omisti talon Loimaan Vuolteen kylässä, elossa vielä 1625. Sin. VII: 108.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 74. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Loimaa.
Hannu Pietarinpoika (Granne). Ala-Satakunnan kihlakunnan vouti 1604-06, 1608-09, 1610-11, Piikkiön 1611-12, Halikon 1624-25, AlaSatakunnan lainlukija 1609, Ylä-Satakunnan 1608-13. Sin. III: 37.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV s. 76, sekoittaa hänet Hannu Pietarinpoika Purtaan. Vrt. Ruuth, Rälssimiesten sineteistä, s. 304, kuvaliite 32: 376-377. - Eräs Hannu Pietarinpoika oli 1595 Sigrid Eerikintyttären palvelija Liuksialassa. VA: 2430: 109.
Hannu Pietarinpoika, ks. myös Purta.
Hans Henriksson. Åkerbon ja Skinnskattebergin lainlukija 1605-14, Snevringen 1609-13, Edsbergin, Hardemon, Grimstenin, Kumlan, Sköllerstan, Askerin, Örebron ja Glanshammarin 1607-10, Fellingsbron 1605-14, Västerrekarnen 1608-09. Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1620-22. Tukholman pormestari 1625-30. K. 1638.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 71. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 55. Stockholms Rådhus och Råd II, s. 33. RVA: Svea hovrätt, Liber causarum 13.
Hans Klasson, ks. Bielkenstierna.
Hans Olofsson, isä vouti Olof Persson. Voudintehtävissä Ahvenanmaalla 1597 (?), Närdinghundran, Frösåkerin, Ärlinghundran, Häverön, Frötunan ja Lännan, Bron ja Vätön, Åkerin, Värmdön, Sollentunan, Färentunan, Sotholmin ja Svartlösan (Tukholman läänissä), Bron, Lagundan, Lövstan ja Hållnäsin (Upsalan läänissä) lainlukija 1613-18, Ahvenanmaan 1615-18, Åkerbon ja Skinnskattebergin (Vestmanlannin läänissä) 1616-18, Fellingsbron (Örbyhusin läänissä) 1616-18. Uplannin alilaamanni 1616-18. Pantu viralta 1618. Ahvenanmaan vuokraaja 1620-26. K. 1632. Sin. III: 38.
Almquist, Lagsagor och dornsagor II, s. 55. RVA: Svea hovrätt, Dombok 1618. Ramsay, Frälsesläkter, s. 165, jossa mainittu tieto hänen toiminnastaan voutina on epävarma, sillä Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 76, ei häntä voutina mainitse.
Hartvig Henrikinpoika,  (Vuolteen sukua). Porvoon kihlakunnantuomari 1594-97, Halikon 1596-99, Piikkiön 1598-99 (?), Maskun tuomarinsijainen 1599 (?), Pohjois-Suomen laamanninsijainen 1588. K. 1599. Sin. XI: 173.
Ramsay, Frälsesläikter, s. 519.
Helmfelt, Simon Grundel. Pohjois-Suomen laamanni 1676 (valtak. 15. 6.)-1677. Valtaneuvos 1673. K. 1677.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 188.
Henrik Antinpoika. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1607-08, Ylä-Satakunnan 1610-11, Ahvenanmaan 1612-13, Sääksmäen 1615-16. Ylä-Satakunnan lainlukija 1614-16. Hattulan 1627-31, Hollolan 1627-29. Elossa 1634. Otti 1596 viljelykseen tilan Kangasalan Isoniemen kylässä, omisti v:sta 1598 Sahalahden Haapaniemen tilan, joka aiemmin oli ollut nihtipäällikkö Valentin Gödingin leskellä Johanna Antintyttärellä. Sin. III: 39.
Almqvist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 80. Jutikkalan, Suurtilojen muododtuminen (I), s. 273, mukaan olisi Pälkäneen nimismiehen Antti Antinpojan poika Sahalahden Haapaniemestä; hän saattaa myös olla nimismiehen vävy tai täysin sukuun kuulumaton. VA: 2430: 117, 4323: 42v-43.
Henrik Davidinpoika (Monerus), vht Savon vouti David Henrikinpoika (Monini) ja Anna Pietarintytär (jonka 2. puoliso lainlukija Knut Knutinpoika Bock). Ylioppilas Tartossa 1653. Sääksmäen kihlakunnan lainlukija 1664-70. Etelä-Suomen alilaamanni 1675-80. Sääksmäen kihlakunnantuomari 1680 (valtak. 30.12.)-1686. 1682 häntä moitittiin "hyvin huolimattomaksi ja kyvyttömäksi viranhoitoon" ja esitettiin hänet pantavaksi, viralta. K. 1686. Sin. IX: 135.
Cederberg, Suomalaiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa 1632-1710, ss. 65-66. von Koskull, Finlands häradshövdingar 1680-1713, s. 5 (ei tunne hänen syntyperäänsä). K. M. Turun. hovioikeudelle 1. 8. 1682, RR 1682 IV: 516v.
Henrik Eerikinpoika Kirjuri (Risbit). Äyräpään kihlakunnantuomari 1531-1533.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 339.
Henrik Hannunpoika, ks. Carell.
Henrik Henrikinpoika Kirjuri (Dönsbyn sukua), isä Dönsbyn Henrik Tyninpoika. Raaseporin tuomarinsijainen 1524-47, Piikkiön 1550, 1555, Halikon 1551, 1554, Etelä-Suomen laamanninsijainen 1534, 1552. Sin. XI: 174.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 91.
Henrik Henrikinpoika Kirjuri (Lavilan sukua). Ala-Satakunnan tuomarinsijainen 1542, 1545. Sin. Xl: 175.
Jokipii, Lavilan suku, ss. 125-128.
Henrik Henrikinpoika (Dönsbyn sukua), isä tuomarinsijainen Henrik Henrikinpoika. Raaseporin vouti 1566-71. Halikon tuomarinsijainen 1569-71.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 91. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 83.
Henrik Henrikinpoika. Porvoon lainlukija 1626-35. K. 1635. Sin. III: 40.
Landgren, Släkten Forssteen från Helsingfors, s. 68, sanoo hänen omistaneen maata Helsingin pitäjän Pikkuhuopalahdessa.
Henrik Henrikinpoika, ks. myös Kupiainen.
Henrik Jaakonpoika, Rantasalmelta. Huovi, palveli Savonlinnassa. Pohjois-Savon kirjuri (1559). Kuulunut Savonlinnan linnanpäällystöön 1569-71. Savon tuomarinsijainen 1567, 1570-71. Sin. XIII: 204.
(Grotenfelt), Suomen ratsupalvelus- ja läänitysluetteloita vv. 1537 -1575, s. 169. VA: 6442, 6402: 2, 16. VA: 6295: 14-14v. Arkistonhoitaja, fil. tohtori Kauko Pirisen tiedonanto.
Henrik Jaakonpoika (Speitz-sukua). Anna Hogenskildin vouti Männäisten ja Lahisten kartanoissa v:sta 1574, sen ohessa hänen poikansa Hogenskild Bielken kirjuri Nyynäisissä, (1580), Ala-Satakunnan lainlukija 1584, 1586-90, 1593-96, 1598-99, Hollolan 1580-81, 1588-89, 1591-94, Maskun 1591-92, Sääksmäen 1595-97. Pohjois-Suomen alilaamanni 1591, 1593-95, 1598. Ala-Satakunnan lainlukija 1600-05, Hollolan 1600-05. Omisti Sääksmäen Liuttulan, Lempäälän Innilän ym. tiloja. K. 1606. Sin. III: 41.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 413. Renvall, Tuomarinviran hoito, s. 92. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, ss. 124, 151, VA: 4176: 55, 4156: 22, 1369: 67. Hausen, Bidrag V, s. 114. Ödberg, Om Hogenskild Bielkes moder II, s. 23.
Henrik Jaakonpoika (Wijckman). Turun hovioikeuden pöytäkirjuri 1635-38, Etelä-Suomen alilaamanni 1638 (valtak. 17.9.)-1658. Porin kreivikunnan alilaamanni 1651-58. K. 1658. Sin. X: 153.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 748. Sumelius, Viialasläkterna, ss. 159 -160. Jokipii, Porin kreivikunta, s. 143. Hänen veljensä oli Ikaalisten kirkkoherra Abrahamus Jacobi. Nähtävästi se Henrik Jaakonpoika Wesilaxius, joka 1631 todistaa Turussa oikeaksi erään asiakirjan (VA: 7878: 112) ja siinä tapauksessa ilmeisesti Vesilahden kirkkoherran Jacobus Matthiaen poika, vrt. Arajärvi, Vesilahden historia, ss. 449-454.
Henrik Jesperinpoika. Arvid Henrikinpoika Tawastin kirjuri Hämeessä 1588. Hollolan lainlukija 1590-luvulla. Omisti Luopioisten Lemmettylän. Mestattu Viipurissa 1599.
Anthoni, Till avvecklingen, ss. 180-181. VA: 1482: 39.
Henrik Jönsinpoika (Lapp). Ahvenanmaan kihlakunnantuomari 1525-30, 1537-42. K. luult. 1542.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 254.
Henrik Jönsinpoika Kirjuri (Vuolteen sukua), Aarlahden, sitt. Vuolteen herra. Vehmaan tuomarinsijainen 1549, Maskun 1549, 1561, Ala-Satakunnan 1564, Savon 1569. Pohjois-Suomen laamanninsijainen 1547. Suomen muonitusmestari 1555-56. K. n. 1570.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 518-519.
Henrik Jönsinpoika. Porvoon vouti 1589-92. Raaseporin lainlukija 1600, Kyminkartanon läänin (ja Porvoon?) 1608. Sin. III: 42.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 84.
Henrik Kirjuri, Sauvon Sudenmaasta. Pohjois-Suomen laamanninsijainen 1534, 1536, 1540.
Henrik Laurinpoika (Creutzhammar-sukua), Tomtbackan ja Finnebyn herra. Kyminkartanon vouti 1570-73, Vähän-Savon 1574-80, Ylä-Satakunnan 1584, Helsingin kartanon 1587-89. Porvoon lainlukija 1586-89, Halikon 1591. K. luult. 1594. Sin. VII: 110.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 78. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 85.
Henrik Martinpoika, ks. Lund.
Henrik Matinpoika, ks. Huggut
Henrik Pietarinpoika (Tandefelt-sukua), isä vouti ja lainlukija Pietari Sigfridinpoika, Sysmän Rapalasta. Hattulan kihlakunnan vouti 1603-07. Hollolan lainlukija 1610-11. Omisti Rapalan. K. 1612. Sin. III: 43.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 469. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 87.
Henrik Simonpoika (Karunan sukua). Halikon tuomarinsijainen 1561, 1565, 1567-68. Piikkiön kihlakunnantuomari 1564-69, 1577.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 228-229. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, ss. 87-88.
Henrik Tuomaanpoika, kotoisin Ulvilan Kokemäensaaresta (?). Tullikirjuri (?). Porvari Porissa. Ala-Satakunnan lainlukija 1629-45, Vehmaan 1636, Ahvenanmaan 1646, Porin pormestari 1630-46. K. 1646. Sin. III: 44.
Ruuth, Björneborgs stads historia, s. 472. Selinheimo, Eräitä sukujohto-oikaisuja ja täydennyksiä, ss. 122-123.
Henrik Tönnenpoika, ks. Wildeman.
Hertzigh, Petter, isä linnanrakennusmestari Petter Hertzigh. Kyminkartanon läänin vouti 1606-07. Hollolan lainlukija 1608-09. Sotanotaari Jakob de la Gardien armeijassa Venäjällä 1611. Hattulan kihlakunnan vouti 1611-12. Hollolan lainlukija 1615-16, 1618, 1623-26, Hattulan 1624-26, Käkisalmen läänin 1616-18, 1628, Pähkinälinnan läänin 1628. Turun hovioikeuden asessori 1625-26. Narvan alikäskynhaltija (1628). K. 1658. Sin. III: 45.
Melander, Pietari Hertzigh nuorempi, ss. 31-38. Almquist, Deli civila lokalförvaltningen IV, s. 201. Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 190 -191. VA: 3556: 130. Turun hovioikeus K. M:lle 10. 4. 1662, RVA Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt, vol. 3a. VA: 428a: 3. 103.
Hietamäen suku, ks. Matti Markuksenpoika.
Holst, Klaus, Ahvenanmaan tuomarinsijainen 1544, vouti 1555-56.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 178. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 36.
Holst, Matts. Ahvenanmaan tuomarinsijainen 1555. Hagan kartanon vouti 1556-60, 1560-63, Ahvenanmaan 1559-61, 1569, Kastelholman ja Gregersbyn päällikkö 1561-63. Sotavankina Tanskassa 1563-67. Ulfsundin läänin vouti 1570-71, 1573, kartanon 1572. K. ennen 1584.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 178. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 155.
Hordeel, ks. Lasse Henrikinpoika.
Horn, Arvid Henrikinpoika. Raaseporin kihlakunnantuomari 1603 (valtak. 11.3.)-1606. Valtaneuvos 1602. K. 1606.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 673.
Horn, Arvid. Raaseporin kihlakunnantuomari 1679-81 (uusi valtak. 30.12.1680), Etelä-Suomen laamanni 1681 (valtak. 16.3.)-1692. K. 1692.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 689.
Horn, Bengt. Karjalan laamanni 1674 (valtak. 8.5.)-1678. Svean hovioikeuden presidentti 1674-77. Valtaneuvos 1660. K. 1678.
Elgenstierna, Ättartavlor III, ss. 687-688.
Horn, Gustav. Maskun kihlakunnantuomari 1618-52. Etelä-Suomen laamanni 1644 (valtak. 31.12.)-1657. Valtaneuvos 1625. K. 1657.
Elgenstierna Ättartavlor III, s. 667. Melander, Kustaa Kaarlenpoika Horn, KE II, ss. 496-499.
(Horn), Henrik Klaunpoika. Maskun kihlakunnantuomari 1539-68, 1573-80, 1584-89, 1592-95, Halikon 1563, Ahvenanmaan 1564, Etelä-Suomen laamanni 1549-61, Pohjois-Suomen 1577-86 (87). Piikkiön tuomarinsijainen 1558, 1559, 1560 (istui mahdollisesti laamannina). K. 1595.
Blomstedt, Henrik Klaunpoika Horn I, passim. Sama, Henrik Klaunpoika Horn, KE II, ss. 461-474.
Horn Henrik. Öölannin laamanni 1604-17, Etelä-Suomen 1618 (valtak. 12.1.). Valtaneuvos 1611. K. 1618.
Elgenstiena Ättartavlor III, s. 673. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 59. Melander, Henrik Kaarlenpoika Horn, KE II, s~s. 492-493.
Horn, Kaarle Henrikinpoika. Porvoon kihlakunnantuomari 1574-80, 1583-85, Pohjanmaan 1586-90, Maskun 1595-96. Maskun tuomarinsijainen 1594. Pohjois-Suomen laamanni 1600-01. K. 1601.
Elgenstierna Ättartavlor III, s. 672. Blomstedt, Kaarle Henrikinpoika Horn, KE II, ss. 485-492.
Horn, Klaus Kristerinpoika. Halikon ja Piikkiön kihlakunnantuomari 1550-58, Savon 1558-66, Lappeen 1560-66, Pohjanmaan 1562-66. K. 1566.
Elgenstierna, Ättartavbor III, ss. 685-686. Blomstedt, Klaus Kristerinpoika Horn, KE II, ss. 477-485.
Horn, Klaus. Åkerbon ja Skinnskattebergin sekä Fellingsbron kihlakunnantuomari 1609-27(-32?). Karjalan laamanni 1624-32, Svean hovioikeuden neuvos 1620-22. Valtaneuvos 1617. K. 1632.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 672.
Horn, Krister. Västran kihlakunnantuomari 1578-79, Halikon 1582-90, 1596. K. 1612.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 686. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 59. Ei ole ollut Etelä-Suomen laamnannina.
Horn, Krister. Karjallan laamanni 1669 (valtak. 21.8.)-1674 (siirto 8.5.), Värmlannin 1674-80. Svean hovioikeuden neuvos 1661 -72. Valtaneuvos 1660. K. 1692.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 687.
Horn, Yrjänä Henrikinpoika. Maskun tuomarinsijainen 1593.
Elgenstierna, Ättartavlor III, s. 674.
Huggut, Henrik Matinpoika. Åsundan kihlakunnantuomari 1573-86, Porvoon 1586-93, Sääksmäen 1595-99. Elossa Puolassa 1607.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 191-192. Ramsay, Till Henrik Mattsson Hugguts levnadssaga, ss. 31-35. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 59. Blomstedt, Henrik Matinpoika Huggut, KE II, ss. 508-513
Hästesko, Sjundbyn suku, ks. Jaakko Henrikinpoika.
Hästesköld, ks. Matti Laurinpoika.
Iisak Yrjänänpoika (Ullnerus-sukua). Vouti Yrjänä Olavinpojan (Galt) alikirjuri (ennen 1590). Ratsumies Martti Boijen, sitt. Anders Boijen lipustossa 1591-99, Tönne Jöranssonin, sitt. Lindved Klassonin lipustossa 1600-04. Halikon kihlakunnan vouti 1604-06, Piikkiön 1606(?). Halikon lainlukija 1614-22, Ahvenanmaan 1620, 1622-23. Omisti Perniön Kyynärän. K. 1625/26. Sin. III: 46.
Lindh, Släktbok. Ny följd. I, pp. 159-161. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, ,ss; 92, ei tunne häntä Piikkiön voutina. Renvall, Varsinais-Suomen historia V: 1, s. 168. VA: 129: 15v.
Iisak Niilonpoika, ks. Banér.
Iivar Maununpoika (Stiernkors). Halikon kihlakunnantuomari 1566-67, Hollolan 1567-73. Valtaneuvos 1565. K. 1573.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 433. Blomstedt, Iivar Maununpoika Stiernkors, KE V, ss. 246-250.
Ikornsköld, ks. Niilo Ingenpoika.
Ilkka, Josef Jaakonpoika. Turun kaupunginkirjuri 1632-34, kämnerinnotaari 1635-44, Uudenkaupungin pormestari 1646-49, raatimies 1655-59. Vaasaporin kreivikunnan lainlukija 1655-57, 1660. Rauman pormestari 1659-65. Edusti kaupunkia v:n 1660 valtiopäivillä. K. 1667/68. Sin. VII: 105.
von Bonsdorff, Åbo stads historia I, s. 214. Kaukovalta, Uudenkaupungin historia I, ss. 46-47, 123. Lähteenoja, Rauman kaupungin historia II, ss. 65-69. Saattaa olla nuijapäällikkö Jaakko Pentinpoika Ilkan sukulaisia, vrt. sinettikuviota.
Ille, Gustaf. Turun hovioikeuden asessori 1645-70. Raaseporin kihlakunnantuomari 1654-70. K. 1670.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 161-162.
Israel Tapaninpoika, Vähästäkyröstä. Kyrön nimismies. Etelä-Pohjanmaan kihlakunnankirjuri 1633-41. Pohjanmaan vt. lainlukija 1640. Uudenkaarlepyyn kihlakunnan vouti 1642, Vaasan kihlakunnan 1643-49, Etelä-Pohjanmaan kihlakunnan 1653-56. Vaasan pormestari 1653-56. Korsholman kreivikunnan ja Laihian vapaaherrakunnan lainlukija 1654. Sin. III: 47.
Hedman, Borgmästare och rådmän i Vasa 1610-1925, s. 147. Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia III, s. 312. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-.1713.
Jaakko Kirjuri. Maskun tuomarinsijainen 1558.
Jaakko Hannunpoika, 'ks. Nicarlus.
Jaakko Henrikinpoika. (Hästesko, Sjundbyn sukua). Hollolan kihlakunnantuomari 1551-52, Ahvenanmaan 1553-55, Raaseporin itäosan 1558-61, Sääksmäen 1562-67. Etelä-Suomen laamanninsijainen 1561, 1562, 1564, 1565. K. 1567.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 433. Juvelius, Jaakko Henrikinpoika (Hästesko), KE III, ss. 1-2.
Jaakko Henrikinpoika. Kamarikirjuri. Lappeen lainlukija 1598-1601, läsnä Porvoon kihlakunnan käräjillä 1601. Karjalan alilaamanni 1603. K. ennen 1606. Sin. III: 48.
VA: 5710: 20.
Jaakko Laurinpoika. Turun muonitusmestari 1620-22. Turun hovioikeuden notaari 1623-33, asessori 1633-36. Etelä-Suomen alilaamanni 11.3.1635, Pohjois-Suomen 1635-36. K. 1636. Sin. X: 158.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 198. (Granfelt), Utdrag ur Åbo stads dombok 1632, s. 60, 208. VA: 383.
Jaakko Niilonpoika, ks. Tyky.
Jaakko Simonpoika. Maskun vouti 1583-89, 1593-94. Vehmaan tuomarinsijainen 1590.
Almquist, Den civila lakalförvaltningen IV, s. 97.
Joen Joeninpoika, isä Suomen muonitusmestari Joen Martinpoika. Sääksmäen lainlukija 1619-20. Turun pormestari 1624-28. Elossa 1634. Sin. IV: 49.
von Bonsdorff, Åbo stads historia I, s. 203. Carpelan, Åbo i genealogiskt hänseende, s. 156.
Jacobus (herra Jaakko). Tuomarinsijainen Äyräpäässä 1563.
Jentz, ks. Ericus Laurentii.
Jeppe Olavinpoika (till Geta). Ahvenanmaan kihlakunnantuomari 1530-37.
Jesper Matinpoika, ks. Cruus.
Jesper Sigfridinpoika Kirjuri. Savonlinnan soini 1543-45. Juvan nimismies 1547-56. Ratsumies 1551-66. Savon tuomarinsijainen 1556-66. K. 1566. Sin. XI: 176.
Pirinen, Savon. tuomiokirjat 1559 ja 1561-1565, ss. VIII-XI.
Joakim Olavinpoika. Pohjannmaan tuomarinsijainen 1558.
Turussa oli v:een 1558 kaupunginsihteerinä muuan Joakim Olavinpoika, Ruuth, Åbo stads historia III, s. 181.
Joannes Matthiae, ks. Grindenn.
Joen Laurinpoika. Ylä-Satakunnan tuomarinsijainen 1570-73. Sin. XII: 178.
Joen Niklinpoika. Piikkiön tuomarinsijainen 1565, kihlakunnantuomari 1571-72. K. 1572.
Renvall, Varsinais-Suomen historia V: 1, ,s. 150. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, ss. 102-103.
Johan Henriksson (aateloitu 1651 Axehjelm), s. Norrköpingissä 3.8.1608, vht porvari Johan Henrik de Gebern ja Valborg Andersdotter. Ylioppilas Upsalassa 1625. Turun hovioikeuden sihteeri 1633, kanneviskaali 1633-37, asessori 1637-52. Pohjois-Suomen alilaamanni 1647 (valtak. 10.12.)-1649 (ero 2.5.). Valtakunnantikvaari 1652-67. Antikviteettikollegion asessori 1667-72, presidentti 1672-75. K. 1692.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 199-200.
Johannes Augustini. Halikon kirkkoherra 1549-64. Halikon tuomarinsijainen 1557.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 63.
Jonas Bothvidi. Sihteeri Riiassa. Raaseporin lainlukija 1634-38, Raaseporin kreivikunnan 1638-61. Omisti Pohjan pitäjän Mörbyn. K. 1661. Sin. IV: 50-51.
Nordman, Bidrag till Helsingfors stads historia I, s. 175. Takolander, Ekenäs historia I, ss. 102-103, 254. Eräs Jonas Bothvidi Bergh. - Smoolannista tuli 1621 ylioppilaaksi Upsalassa. Molin, Smolandi upsaliensis 1, s. 185.
Jonas Ivarsson. Ylioppilas Turussa (ner) 1645/46. Ahvenanmaan lainlukija 1650-52. Sin. IV: 52.
Lagus, Åbo Akademis Studentmatrikel I, s. 29.
Josef Jaakonpoika, ks. Ilkka.
Juhana Jaakonpoika (Trafvare), vht Jaakko Jönsinpoika ja Birgitta Olavintytär. Inkoon nimismies 1601, 1608. Raaseporin läänin kihlakunnankirjuri 1601, vouti 1605-07, 1613-14, Ylä-Satakunnan 1608-09, Tallinnan linnanvouti 1611-15. Turun hovioikeuden asessori 1624-30. Maskun lainlukija 1626-27, Pohjois-Suomen alilaamanni 1627-32, Piikkiön lainlukija 1634-37, Halikon 1634-39, Kemiön vapaaherrakunnan 1638-46. Raaseporin kreivikunnan vouti 1617-27, 1641-46. K. n. 1650. Sin. IV: 53-54.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 493-494. Gardberg, Kimito friherreskap, ss. 91, 265. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 107. Jokipii, Suomen kreivi ja vapaaherrakunnat I, s. 113, sanoo Juhana Jaakonpojan kuolleen voudinvirassaan, siis 1646.
Juhana Knutinpoika (Monikkalan sukua). Hattulan vouti 1563-65, Loden 1565, Hämeenlinnan 1571-72, 1575-76. Hattulan tuomarinsijainen 1576-81. Ratsumestari 1579, Kaprion käskynhaltija 1582. K. 1582. Sin:. XII: 177.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 283. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 107.
Juhana Laurinpoika. Savon lainlukija 1575-80.
Juhana Laurinpoika. Hattulan lainlukija 1585.
Juhana Laurinpoika (Wialenius-sukua). Turun hovioikeuden auskultantti. Hattulan lainlukija 1644, 1655, Hollolan 1649-57. Etelä-Suomen alilaamanni 1658-74. Määrättiin Kollaniuksen lainsuomennoksen tarkastajaksi, mutta luopui työstä kesken. Omisti Hauhon Rukkoilan Niemen 1651-67, Akaan Viialan 1665-91. K. 1691. Sin. IV: 55.
Sumelius, Viiala-släkterna, ss. 162-163. Alilaamanni Juhana Laurinpoika ei ole alilaamanni Lauri Perttelinpojan poika, kuten Jutikkala, Suurtilojen muodostuminen II, s. 39, olettaa, sillä Vanhalan Juhana Laurinpoika (muuten korpraali) oli vainajana jo 1680 (VA: 11 6: 648), kun taas Viialan Juhana Laurinpoika kuoli 1691. VA: Akaan HK. Lagus, Om finiska lagöfversättningar, ss. 20-21.
Juhana Sigfridinpoika, ks. Biur.
Juhana Simonpoika (Rhén, Rehn-sukua). Ratsumies. Soinipalvelija (»sventienare»). Jakob de la Gardien vouti (1634). Hollolan lainlukija 1639-48. Omisti Sysmän Suurkylän. Elossa 1660. Sin. IV: 56.
VA: Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Sysmä. Ministeri Eino Wälikankaan tiedonanto.
Juti (Jdius), Juhana Simonpoika. Marttilan kirkkoherran Henricus Georgiin poikapuoli. Ylioppilas Upsalassa 1635. Turun hovioikeuden auskultantti, Piikkiön lainlukija 1641-45, Ala-Satakunnan 1646-68, Ylä-Satakunnan 1658, Vehmaan 1663, 1665, Porin kreivikunnan 1651-68, Loimaan vapaaherrakunnan (1660), Närpiön vapaaherrakunnan 1664-68. Omisti Marttilan Krouvilan ja Kokemäen Villiön Simulan. K. 1668. Sin. IV: 57.
Grotenfelt, Suomalaiset ylioppilaat ulkomaan yliopistoissa ennen v. 1640 II, s. 309. Lagus, Åbo Akademis Studentmatrikel I s. 18. Consistarii Academici Aboensis äldre protokoller I, s. 131. VA: cc 7: 789v. Jokipii, Poorin kreivikunta, s. 142. Blomstedt, Eräs professori Erik Justanderin kirje v. 1660, s. 18.
Juusten (Gyllenlood), Pentti Severininpoika. Maskun kihlakunnantuomari 1596-. K. 1609.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 169. Juvelius, Pentti Severinpoika Juusten, KE III, ss. 53-54.
Juusten, ks. myös Knut Jönsinpoika.
Jägarhorn (Jägerhorn), Klaus, s. 20.8.1640, vht ratsumestari Johan Jägarhorn ja Hebla Gyllenhjerta. Ylioppilas Turussa 1651. Pohjois-Suomen alilaamanmi 1664 (valtak. 29.11.)-1672. Turun hovioikeuden asessori 1671-75 (ehdolla asessoriksi 1666, 1670). Suur-Savon kihlakunnantuomari 1672-75. K. 1675. Sin. X: 157.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 173. Turun hovioikeus K.M:lle 8. 12. 1666 ja 27. 4. 1670, RVA: Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt, vo:l. 2, 3a.
Jägerhorn, ks. myös Jöns Kristerinpoika, Lydik Henrikinpoika, Martti Olavinpoika.
Jöns Jakobsson, "i Stockholm boendes". Ahvenanmaan lainlukija 1609, 1611-12, 1615(?).
RVA, Svea hovrätt, Liber causarum 31: 5. Sinetistä päätellen eri mies kuin 1605-10 Sotholmin ja Svartlösan (Tukholman läänissä), 1610 Färentunan (samassa läänissä) ja 1608 Hölebon (Smoolanndn läänissä) lainlukijana ollut samanniminen mies. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 68. RVA, Svea hovrätt, Liber causarum 20: 8.
Jöns Kirjuri. Vehmaan tuomarinsijainen 1560, 1564.
Jöns Kristerinpoika (Jägerhorn). Vehmaan tuomarinsijainen, 1551. Elossa 1558.
Carpelan, Ättartavlor III, s. 547.
Jöns Maununpoika Kirjuri. Savon kihlakunnantuomari 1537-42 (1544-? ), 1556-57.
Heikinheimo, Suomen elämäkerrasto, s. 356.
Jöns Persson (på Risorden). Taalain alikihlakunnantuomari 1544-64. Maskun, Piikkiön ja Halikon tuomarinsijainen 1556. K. luult. 1565. Sin. XIII: 201.
Schlegel-Klingspor, Ättartavlor, s. 140. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 69.
Jöns Pietarinpoika, Salmen herra. Vehmaan tuomarinsijainen 1567.
von Kalen,Joakim Heinrich. Hattulan kihlakunnantuomari 1608 (valtak. 13.12.)-1613. Elossa 1626, k. ennen 1638.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 99.
Karracus, ks. Mikael Zachrisson.
Karunan suku, ks. Henrik Simonpoika.
Kijl, Nils. Piikkiön kihlakunnantuomari 1614-19. K. 1636.
Elgenstierna, Ättartavl,or IV, s. 125. Rosén, Niilo Kijl, KE III, ss.160-162.
Klaus Eerikinpoika, ks. Slang.
Kleblatt, ks. Klöfverblad.
Klemet Henrikinpoika, ks. Gröp.
Kluwensich, Henrik, vht Uudenkaarlepyyn pormestari Henrik Kluwensich ja N. N. Staimmert. Ylioppilas Turussa 1665-66. Keski-Pohjanmaan lainlukija 1676-80. Keski-Pohjanmaan perustettavan tuomiokunnan tuomari 27.3.1685 (1.1.1686 alkaen), mutta siirrettiin Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomariksi 26.6.1686, erotettu virasta 18.2.1698, mutta kunink. resoluutiolla 30.6.1698 armahdettiin muista rangaistusseuraamuksista. Sin. IX: 136.
Åkerblom, Borgmästare och rådmän i Nykarleby 1620-1680, s. 460. Lagus, Åbo Akademis, Studentmatrikel I, s. 112. von Koskull, Finlands häradshövdingar 1680-1713, s. 98. Turun hovioikeus K. M:lle 16. 10. 1699, RVA: Hovrätternas brev till K. M:t, Åbo hovrätt, vol. 4. RVA: Juridica 1. Suolahti, Opinkäynti, s. 217. Tegengren, Bidrag I, s. 285.
Klöfverblad (Kleblatt), Juhana Ottenpoika. "Karannut tanskalainen kihlakunnantuomari". Trögdin ja Åsundan lainlukija 1599-1607, Hagundan 1602-04, Lagundan 1603-07, Hagundan kihlakunnantuomari 1617-20, Käkisalmen läänin 1620-21, Linden ja Noran 1621-27. Turun hovioikeuden kanneviskaali 1623-31. K. 1641.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 513. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 72. Melander, Juhana Otonpoika (Kleeblatt), KE III, ss. 29-30. VA: 1712: 282.
Knut Antinpoika Kirjuri (Monikkalan sukua). Hattulan tuomarinsijainen 1537-39. K. n. 1550.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 282.
Knut Jönsinpoika (Juusten), isä raatimies Jöns Pietarinpoika Juusten. Viipurin kaupungin kirjuri 1559-66, linnankirjuri 1570-80 Äyräpään tuomarinsijainen 1580. Elossa 1601.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 216. Ruuth, Viborgs stads historia II, s. 1113. Lagus, Ur Viborgs historia II, s. 94.
Knut Knutinpoika, ks. Bock.
Knut Persson, "till Håby". Ahvenanmaan kihlakunnantuomari 1597.
Kollanius, Abraham, vht Karkun kappalainen Abrahamus Matthiae ja Brita Hannuntytär. Ylioppilas Upsalassa 1636, Turussa 1640. Maisteri 1643. Suomensi maanlain 1645-48. Turun hovioikeuden auskultantti 1650. Ylä-Satakunnan lainlukija 1655, 1657. Karjalan alilaamanni 1657-67. Ehdolla hovioikeuden asessoriksi 1666. Omisti Karkun Kollasen 1646-67. K. 13.6.1667.
Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, ss. 19-20. Turun hovioikeus K. M:lle 13. 10. 1666, RVA: Hovrätternas skrivelser till K. M:t, Åbo hovrätt, vol. 3a. Rapola, Abraham Kollanius, KE III, s. 201.
Korp, Anders (Andersinpoika). Savonlinnan linnankirjuri 1549-54. Helsingin muonakirjuri 1554-55. Helsingin kartanon vouti 1555-59. Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1556. Porvoon tuomarinsijainen 1561-62. Etelä-Suomen laamanninsijainen (Savo) 1562. Liivinmaan muonitusmestari 1563-64. Hiidenmaan ja Haapsalun vouti 1565. K. 1567. Sin. XII: 179.
Kerkkonen, Helsingfors kungsgård 1550-1572, ss. 49-54. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 12. Brenner, Släkten Korp och adliga ätten Ridderkorp, ss,. 67. von Schulmann, Die zivile Staatsbeamtenschaft in Estland, ss. 97, 99, 136.
Krabbe, ks. Lasse Ollinpoika.
Kristoffer Perttelinpoika, vht Pälkäneen kirkkoherra Bartholomaeus Johannis ja Malin N. N. Ratsumies. Klaus Åkenpoika Tottin lampuotivouti. Saarioisten nimismies. Sääksmäen lainlukija 1585-94, 1596, 1598-99, 1600-08, Ylä-Satakunnan 1584, 1588, 1596-98, 1600-08, 1613, Hollolan 1606, Hattulan 1601, 1610-11, 1614, 1616. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1595-97, Ylä-Satakunnan 1597-98. Omisti tilan Hattulan Katinalassa, sitt. Sääksmäen Ritvalan Alnäsin. Elossa 1617. Sin. IV: 58.
Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, s. 253. Sama, Suurtilojen muodostuminen. (I), s. 259. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 133. VA: 1512: 54. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Hattula, Sääksmäki. Anthoni, Katinala- och Juttilasläkterna, s. 62.
Kristoffer Pietarinpoika. Ratsumies. Sääksmäen kihlakunnan vouti 1604-07. Sääksmäen lainlukija 1608-17, Porvoon 1614-15. Y1ä-Satakunnan 1619-27, Turun hovioikeuden asessori 1623-33. Hollolan lainlukija 1630-31, Sääksmäen 1630-32, Vehmaan, Maskun, Piikkiön ja Halikon 1633. Omisti Viialan, Pälkäneen Kuulialan ym. K.1633. Sin. IV: 59-60.
Westerlund Åbo hovrätt, s. 190. Sumelius, Viialasläkterna, ss. 157-158. Ramsay, Frälsesläkter, s. 315, olettaa, että Kristoffer Pietarinpoika olisi Hattulan voudin Pietari Jönsinpojan poika, Jutikkala, Suurtilojen muodostuminen (I), ss. 257-259 II, s. 35, pitää häntä Akaan Haudanniemessä asuneen (talonpojan?) Pietari Simonpojan poikana. Ramsayn olettamus on selvästikin virheellinen: Kristoffer Pietarinpoika oli todistettavasti Sääksmäen voudin Joakim Perttelinpojan poikapuoli ja syntynyt nähtävästi 1570-luvulla. Kun Joakim Perttelinpoika kuoli jo 1590-luvulla ja Pietari Jönsinpoika vasta 1600-luvun puolella, ei Joakim tullakseen Kristofferin isäpuoleksi - ole voinut mennä naimisiin tämän Pietarin lesken kanssa (Sumelius on käsittänyt asian päinvastoin, mikä ei käy yksiin Kristofferin iän kanssa) eikä Kristofferilla yleensäkään voi olla itseään nuorempia isänpuoleisia sisar- tai velipuolia, jollaisen aateloidun Eerik Pietarinpoika Pistolhjielmin tulisi olla, ei hän näin ollen voi kuulua Pistolhjelm-suvun aatelittomaan haaraan ainakaan niin läheisillä sukulaisuussiteillä kuin on oletettu. Jutikkalan käsitys perustunee Haudanniemen Katajan likimain perättäisiin omistussuhteisiin, mutta sille ei nähtävästi ole löydettävissä asiakirjallisia todisteita. Kysymys Kristoffer Pietarinpojan syntyperästä on siis edelleen avoin. Varmaa on ainoastaan, että hän 15. 6. 1594 sai ratsupalvelusta vastaan Haudanniemen ja Nuutajärven kylät ja että hän asettui asumaan Katajan tilalle. Samassa kylässä asuvan Sipi Olavinpojan omaisuuden hän sai haltuunsa hoivattuaan sukulaisten hylkäämää Sipiä. Jaakkola-Roos, Vuoden 1616 valitusluettelot, s. 140. Lagus, Åbo hofrätts historia I, s. 135. VA: 4323: 22 (jossa nimi väärin Knut Pietarinpoika). Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Akaa. Vrt. myös Suvanto, Akaan historia I, s. 467 jossa olevat tiedot Pistolhjelm-suvun polveutumisesta lienevät oikeat.
Kristoffer Yrjänänpoika. Porvoon vouti 1557-59, Kyminkartanon 1559. Porvoon tuomarinsijainen 1570-71.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 134.
Kupiainen, Henrik Henrikinpoika. Vähän-Savon kirjuri 1572-74.Savonlinnan kirjuri 1576-87, kuului linnanpäällystöön 1587. Savon lainlukija 1586-93. Sin. XII: 180.
Arkistonhoitaja, fil. tri Kauko Pirisen tiedonantoja.
Kurjalan suku, ks. Lasse Jönsinpoika.
Kurki (Kurck), Aksel. Ylä-Satakunnan tuomari 1587-99, 1613, 1616-23, Vehmaan 1590-96, Pohjanmaan 1603-04, Ala-Satakunnan 1613-14. Karjalan laamanni 1596-99. K. 1630.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 246-247. Juvelius (Juva), Aksel Kurki, KE III, ss. 278-279.
Kurki (Kurck), Jöns. Turun hovioikeuden presidentti 1631-52. Vehmaan kihlakunnantuomari 1629-41, Länsigötanmaan ja Dalin laamanni 1641-52. Valtaneuvos 1633. K. 1652.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 8. Melander, Jöns Knuutinpoika Kurki,KE III, ss. 280-281.
Kurki, Jöns Knutinpoika. Sääksmäen kihlakunnantuomari 1526-35, 1536-55, Pohjanmaan 1535-36, Ylä-Satakunnan 1563-64, Savon 1566-69, Pohjanmaan ja Satakunnan laamanni 1535-60. 1565-68. Hollolan tuomarinsijainen 1551, 1573, Hattulan 1551, Sääksmäen 1564. K. n. 1577.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 246.
Kurki, Knut Eerikinpoika. Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1481-(1535?). Pohjanmaan ja Satakunnan laamanni 1511-33, 1533-35.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 245-246.
Kurki, Knut Jönsinpoika. Ylä-Satalkunnan kihlakunnantuomari 1593-98. K. 1598.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 247.
Lagerfelt (v:een 1646 Fortelius), Israel. Västran kihlakunnantuomari 1644-52, Hattulan 1651-52, Porvoon 1653-54. Turun hovioikeuden varapresidentti 1650-54. K. 1684.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 107.
Lagermarck, ks. Wassenius.
Lagerqvist, ks. Dryselius.
Lapp, ks. Henrik Jönsinpoika.
Lasse Anfastsson. Valtakirja Ala-Satakunnan tuomariksi 1607, ei astunut virkaan. Ylä-Satakunnan tuomari 1609. K. 1612/15.
Zettersten, Svenska flottans historia 1522-1634, s. 92. Börjeson-Hafström, Skeppshövidsmän, s. 49. Anthoni, Hertig Karl och Finland, ss. 334-336.
Lasse Eskelsson. Ala-Satakunnan tuomari 1607, ei virassa. Elossa 1612. Kutsutaan laivankapteeniksi, mutta Zettersten yhtä vähän kuin Börjeson-Hafström ei mainitse häntä.
Lasse Hannunpoika. Piikkiön tuomarinsijainen 1564.
Mahdollisesti Lasse Hannunpoika Ulf, Ramsay, Frälseslälkter, s.498, tai luultavammin Turun linnankirjurina mainittu Lasse Hannunpoika, VA: 597: 47, 2008: 20.
Lasse Henrikinpoika (Hordeel), vht Henrik Henrikinpoika Hordeel Kokemäeltä ja Briita Juhanantytär. Nils Boijen kirjuri 1565-66. Raaseporin tuomarinsijainen 1567-68, Ylä-Satakunnan 1585. Laakspohjan vouti. Ylä-Satakunnan vouti 1572-80, Ala-Satakunnan 1579-80, Turun linnan vouti 1580-91. Maskun kihlakunnantuomari 1581-84. Aateloitu 1576. K. 1591. Sin. XII: 181.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 180. VA: 1043: 46. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 140.
Lasse Jönsinpoika (Kurjalan sukua). Etelä-Suomen maavoudin apulainen 1538, asemies Turun linnassa 1541-47, 1549. Kuninkaan perintötilavouti 1544-45, prebendavouti 1547-49, Vehmaan vouti 1556-57. Kamarikirjuri Turun linnassa 1558, Viron veromestari 1570(?). Raaseporin tuomarinsijainen 1561, 1563, Maskun 1565, 1569, Vehmaan 1566, Piikkiön 1569, Hattulan 1556.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 250. Renvall, Varsinais-Suomen historia V: 1, s. 150. Blomstedt Henrik Klaunpoika Horn I, s. 327. VA: 4719: 15. - Ylläolevista tiedoista saattaa osa kuulua toisille Lasse Jönsinpojille kuin tässä kysymyksessä olevalle tuomarinsijaiselle.
Lasse Laurinpoika. Savon kihlakunnantuomari 1556-57, Maskun 1569-72, Piikkiön 1573-77. K. 1577.
Bomansson, Hertig Johan och hans tid, s. 104. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 143.
Lasse linnankirjuri. Kastelholman linnankirjuri 1544-49. Ahvenanmaan tuomarinsijainen 1545.
VA: 2603: 22, 2620: lv.
Lasse Matinpoika. Ala-Satakunnan tuomarinsijainen 1551-55. Pyhäjoen läänin vouti 1556-58, Maskun tuomarinsijainen 1560-61, 1562-63, Piikkiön 1561, Ahvenanmaan 1561, Halikon 1563. Sin. XII: 182.
Renvall, Varsinais-Suomen historia V: 1, s. 151. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 144.
Lasse Mikonpoika. Halikon kihlakunnantuomari 1562-63, Piikkiön 1564, Lappeen 1570. Ala-Satakunnan tuomarinsijainen 1569. K. 1571.
Almquist, Den civila lolkalförvaltningen IV, s. 145.
Lasse Ollinpoika. (Krabbe), kamaripalvelija. Sääksmäen kihlakunnantuomari 1590-93, pakeni maasta 1593.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 450.
Lasse Pietarinpoika. sai 1581 valtakirjan Lappeen tuomariksi.
Lasse Torsteninpoika (Ram), Hattulan kihlakunnantuomari 1567-68, 1585-96. Raaseporin tuomarinsijainen 1588, Karjalan laamanninsijainen 1578, 1579, 1592. K. 1596.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 325.
Laurentius Petri. Lammin kirkkoherra 1563-1601. Hollolan tuomarinsijainen 1591.
Akiander, Herdaminne I, s. 447.
Lauri Perttelinpoika (Ekestubbe-sukua), s. n. 1570, isä vouti Pertteli Simonpoika, Vihdin Olkkalasta. Hattulan lainlukija 1606. Suur-Savon vouti 1607-08. Etelä-Suomen alilaamanni 1618-34. Turun hovioikeuden asessori 1623-30. Elossa 1640. Omisti Olkkalan. Sin. IV: 61.
Carpelan, Ättartavlar II, s. 291. Westerlund, Åbo hovrätt ss. 189-190. Jutikkala, Suurtilojen muodostuminen (I), s. 269. Almquist. Den civila lokalförvaltningen IV, s. 138. VA: 6726: 52 (sinetti!).
Lauri Pietarinpoika (Stubbe), isä tuomarinsijainen Pietari Niilonpoika. Porvoon tuomarinsijainen 1563-68. K. 1568. Sin. XII: 183.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 432.
Lauri Sakariaanpoika, ks. Willandh
Lauri Sigfridinpoika, isä turkulainen porvari Sigfrid Laurinpoika Skinnare. Olavinlinnan kirjuri 1612. Suur-Savon kihlakunnan vouti 1618-20, Vähän-Savon 1624, Lappeen lainlukija 1635-37, Savon 1637-41, Käkisalmen läänin 1642. Vähän-Savon keskisen kihlakunnan vouti 1646-47. Omisti Rantasalmen Kurkelan. K. 1652. Sin. IV: 62.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 149. VA: z 16: 182 188. Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713. Valtiot. maist. Georg Lutherin tiedonanto.
Lavilan suku, ks. Henrik Henrikinpoika.
Leijonhufvud, Aksel. Oppundan kihlakunnantuomari 1576-84, Bjärken 1586-1600, Länsigöötanmaan ja Dalin laamanni 1597-1600, Göstringin kihlakunnantuomari 1598-1600, Vartoftan 1600. Pohjois-Suomen laamanni 1587-89. K. 1619.
Elgenstierna, Ättartavlor IV, s. 601. Melander, Aksel Leijonhufvud, KE III, ss. 402-403.
Lenning, Sven Eerikinpoika. Sääksmäen lainlukija (jo helmik.1676) 1677-80. Alilaamanni. Haminan pormestari 1682, jätti heikkopalkkaisen viran. Sääksmäen alisen kihlakunnan vouti 1685-96. Pähkinälinnan läänin kihlakunnantuomari 1697 (oltuaan s.v. ehdolla Vähän-Savon tuomariksi). Edusti Haminaa valtiopäivillä 1682. K. 22.5.1697. Sin. IX: 138.
Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713. von Bonsdorff, De finsika städernas representation intill frihetstiden, s. 74. Turun hovioikeus K. M:lle 28. 1. ja heinäk. 1697, RVA: Hovrätternas sikrivelser till K. M:t , Åbo hovrätt, vol. 4. Fil.tri Jorma Vallinkosken tiedonanto.
Lietzen, Nikolaus. Pommerin sotaoikeuden notaari. Turun pormestari 1647-65. Turun hovioikeuden asessori 1663-90. Vehmaan ja Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1663-80, Porin kreivikunnan 1669-80. K. 1690.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 205-206.
Lillie, Aksel. Karjalan laamanni 1652 (valtak. 14.5.)-1662. Valtaneuvos 1648. K. 1662.
Elgenstierna, Ättartavlor IV, s. 657.
Lilljeholm, Matias. Svean hovioikeuden aktuaari 1644-48. Hardemon ja Norra Mören kihlakunnantuomari 1644-48, Ylä-Satakunnan 1655 (valtak. 2.7.)-1675. K. 1675.
Elgenstierna, Ättartavlor IV, s. 700.
von der Linde, Erik. Porvoon ja Hollolan kihlakunnantuomari 1659-66. K. 1666.
Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 10.
Liurenius, Nils Persson. Kotoisin luult. Norrköpingistä. Ylioppilas Upsalassa, maisteri 1625. Turun hovioikeuden sihteeri 1628-32. Suomen referendarius 1632-34. Turun hovioikeuden asessori 1634-46. Pohjois-Suomen alilaamanni 1640-46. Äyräpään kihlakunnantuomari 1643-45. K. 1646.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 198.
Ljuster, ks. Pertteli Eerikinpoika.
Lock, Lauri Niilonpoika. Porvari Viipurissa. Jääsken vouti 1558-65, Äyräpään 1573-76. Laivanpäällikkö (mm. "Viborgska Morianenin" 1569). Kuului Viipurin linnanpäällystöön 1580-84, 1586, Lappeen lainlukija 1579, 1582-84, 1586-87. Elossa 1591. Sin. XII: 184.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 146. Börjeson-Hafström, Skeppshövidsmän, s. 52. VA: 6477: 22v.
Lund, Henrik Martinpoika. Turun yliopiston vouti 1644-55. Sääksmäen lainlukija 1656, Ylä-Satakunnan 1661-64. Rauman pormestari 1664-72. K. 1672.
Sarva, Turun yliopiston voudinviran perustaminen ja sen ensimmäinen haltija Henrik Martinpoika, ss. 67-87. Lähteenoja, Rauman kaupungin historia II, ss. 68-69.
Lydik Henrikinpoika, (Jägerhorn-Jägersköld-sukua), isä vouti Henrik Lydikinpoika. Klaus Åkenpojan (Tott) palvelija (1573). Porvoon kihlakunnan vouti 1592-94. Porvoon lainlukija 1598. Kyminkartanon läänin (ja Porvoon?) 1600-02. Omisti Båtsvikin ja Tomtbackan. K. e. 1606. Sin. IV: 63.
Carpelan, Ättartavlor III, s. 5Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 152. RVA: Strödda domböcker och rättegångshandlingar, Finska domböcker, Karelen (laamanninkär. 1607). VA: 324x: 5.
Lytthraeus, Anders, vht Oulun pormestari Yrjänä Antinpoika ja Brita Matintytär. Ylioppilas Upsalassa 1637, opiskeli lakia. Turun hovioikeuden auskultantti. Käkisalmen läänin lainlukija 1643-47. Uudenkaarlepyyn pormestari 1649-53, Oulun vt. pormestari 1657-62, vakin. 1662-76. Edusti kaupunkia valtiopäivillä 1664, 1668 ja 1672. K. ennen 1681. Sin. IV: 64.
Grotenfelt, Pari lisäystä kirjoitukseen suomalaiset ylioppilaat ulkomaan yliopistoissa ennen v. 1640, s. 387. Strödde anteckningar om Finlands tillstånd, Åbo Tidningar 1796, n:o 41. Virkkunen, Oulun kaupungin historia I, liite, s. 3. Åkerblom, Borgmästare och rådmän i Nykarleby 1620-1680, ss. 453-454.
Magnus Petri (Vestrogothus). Jomalan kirkkoherra 1545-1577. Ahvenanmaan tuomarinsijainen 1558, 1564-65, 1572 (?).
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 78.
Martti Henrikinpoika, isä viipurilainen raatimies Henrik Fatebur. Viipurin provianttikirjuri 1594-95. Äyräpään ja Jääsken lainlukija 1598, 1600-16. Viipurin pormestari 1600-25. Sai 1627 eliniäkseen talon Huistuppelan kyläistä "vanhuutensa ja raihnaisuutensa" vuoksi. Sin. V: 65.
Ruuth, Viborgs stads historia II, s. 1094. Bergholm, Sukukirja s. 569. Läänityskirje Martti Henrikinpojalle 13. 4. 1627, RR 1627: 151v. VA: 4320: 37, 4323: 69, 4324: 51.
Martti Martinpoika, ks. Purta.
Martti Mikaelinpoika,s. 1600, isä Raision kappalainen Michael Michaelis. Sääksmäen lainlukija 1634-37, Vehmaan 1634-35, 1640-42, Ylä-Satakunnan 1636. Maaherran määräämä Uudenkaupungin pormestari 1641-43, erotettu virasta virkavirheen ja sopimattoman käytöksen vuoksi. Omisti Lempäälän Tiuralan. K. 1652. Sin. V: 66, 67.
Wallenius, En gammal umkund, ss. 3, 6, 10, 22. Wallenius, Wallenius. Kolmas sukukirja, s. 186. Kaukovalta, Uudenkaupungin historia 1, ss. 43-44. Melkior von Falkenberg Pietari Brahelle 26. 3. 1641, Tigerstedt, Bref från guvernörer och landshövdingar, s. 231. Suomen Asutuksen Yleisluettelo: Lempäälä.
Martti Olavinpoika. Kirjuri. Ala-Satakunnan tuomarinsijainen 1551.
Martti Olavinpoika (Jägerhorn). Turun linnan päällystössä eri otteisiin 1574-92. Maskun tuomarinsijainen 1591. K. luult. 1592.
Carpelan, Ättartavlor III, ss. 555-556.
Martti Simonpoika (Brenner-sukua). Voudinkirjuri 1579-87, Helsingin laivaviestämön kirjuri 1592-1604. Raaseporin lainlukija 1609-27. Elossa vielä 1629. Omisti Helsingin pitäjän Kulomaan ym. tiloja. Sin. V: 68, 69.
Brenner, Slägterna Brenner, ss. 33-34. Börjeson-Hafström, Skeppshövidsmän, s. 56, jossa useita samannimisiä yhdistetty.
Martti Simonpoika. Turun hovioikeuden auskultantti (1652). Ylä-Satakunnan lainlukija 1652. Maskun lainlukija 1656-58. K. 1568. Sin. V: 70.
Hausen, Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634-1700, s. 142. VA: kk 8: 28. Kutsutaan suku- tai oikeammin talonnimellä Bertulan; siis näht. turkulaisen porvarin Simo Bertulan poika (VA: z 176: 82v).
Martti Yrjänänpoika, ks. Grabbe.
Matti Antinpoika. Viipurin porvari, kaupunginvouti 1569, hospitaalin ja sairashuoneen esimies (1572), pormestari 1590-95, raatimies 1584, Lappeen tuomarinsijainen 1568-69, Äyräpään 1580-89. Sin. XII: 185, 186.
Ruuth, Viborgs historia II, ss. 1101, 1094. VA: 5319: 5, 4090: 48. - Samaan aikaan mainitaan kaksi muutakin Matti Antinpoikaa, toinen Lappeen voutina (Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 154), toinen, Björnmam-sukuinen, lopulta Kaprion voutina (Ramsay, Frälsesläkter, s. 30).
Matti Eerikinpoika, Vehkalahden Salmenkylän Knuuttilasta. Lappeen lainlukija 1590-93, 1595. Sin. VII: 111.
Rosén, Vehkalahden pitäjän historia I, s. 306.
Matti Eskelinpoika, ks. Blomm.
Matti Hannunpoika, Voistion herra. Hattulan tuomarinsijainen 1569-75, Sääksmäen 1572. Hollolan vouti 1575. K. n. 1578.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 155.
Matti Laurinpoika (Hästesköld-sukua, "lille Mats Larsson"). Lappeen kihlakunnantuomari (1537).
Ramsay, Frälsesläkter, s. 203.
Matti Laurinpoika (sukunimenä joskus Grå). Nils Gyllenstiernan palvelija. Ylä-Satakunnan tuomarinsijainen 1575-80.
VA: 2285: 68v 79-80. Muuan Lauri Grå porvari Turussa 1564, Ruuth, Åbo stads historia III, s. 210.
Matti Laurinpoika, ks. myös Cruus.
Matti Markuksenpoika (Hietamäen sukua). Pohjois-Suomen vouti 1565-68, Sääksmäen 1569, Maskun 1570-71. Muonitusmestari 1579. Maskun tuomarinsijainen 1578, 1586, 1588, Piikkiön 1586-88, Vehmaan 1587-88. K. 1588. Sin. XIII: 208.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 177. Allmquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 157.
Matti Matinpoika. Lappeen vouti 1555-56. Lappeen tuomarinsijainen 1557, Äyräpään 1560-61. Antti Laurinpojan lipullisen katselmuskirjuri 1563. K. Tallinnassa keväällä 1566.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 157. Tawaststjerna. Suomen maasotaväki, s. 143. VA: 5346: 54.
Matti Olavinpoika. Turun linnan kirjuri 1569. Vehmaan tuomarinsijainen 1569.
VA: 1134: 12v.
Matti Paavalinpoika, isä talollinen Paavali Niilonpoika Laihian Käyppälän Viikiltä. Ylioppilas Tartossa 1638, Turussa 1640 (nimellä Wichius). Turun hovioikeuden auskultantti (1644). Piikkiön lainlukija 1646-55, Maskun 1649-55, Korsholman kreivikunnan ja Laihian vapaaherrakunnan 1655-74, Närpiön vapaaherrakunnan 1668-74, Pohjanmaan 1674, Etelä-Pohjanmaan 1675-77, Keski-Pohjanmaan eteläosan 1675-76. Vaasan vt. pormestari 1656. Omisti Isonkyrön Tuuralan Pakkalan. K. 1685. Sin. V: 71.
Åkerblom, Vasa-släkten Backman, ss. 56-70. Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, ss. 3-4. Seppälä, Entisaikojen Laihiaa, ss. 111-124. Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia III, ss. 342-344. Cederberg, Suomalaiset ylioppilaat Tarton ja Tarton-Pärnun yliopistossa 1632-1710, s. 64. VA: cc 6: 13.
Matti Tapaninpoika. Viipurin tullikirjuri 1559, 1560. Ykspään vouti 1557. Ayräpään tuomarinsijainen 1557, 1568. Viipurin pormestari 1564-71. Sin. XII: 187.
Mickwitz, Die Hansakaufleute in Wiborg 1558-59, ss. 110. Ruuth, Viborgs historia II, s. 1094.
Matti Tuomaanpoika. Lappeen tuomarinsijainen 1572.
Matti Tuomaanpoika. Porvoon lainlukija 1592-94, 1596. Sin. VII: 112.
Maunu Henrikinpoika (Dönsbyn sukua). Alitallimestari 1558, tallimestari 1563, Halikon tuomarinsijainen 1562-63, 1571, 1586-87, Piikkiön 1585, Maskun 1585. Vehmaan kihlakunnantuomari 1563. 1569-72. K. 1590.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 91.
Matts Persson, ks. Skulte.
Maunu Iivarinpoika (Stjernkors). Vehmaan kikihlakunnantuomari 1596-. K. Puolassa 1628.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 434.
Maunu Niilonpoika (Ahtisten sukua). Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1533-55, erotettu viroistaan. K. n. 1560.
Ramsay, Frälsesläkter s. 4. Anthoni, Måns Nilssons till Ahtis slälktförbindelser, ss. 1-13.
Melartopoeus, Gabriel, vht Kangasalan kirkkoherra Josephus Matthiae Melartopoeus ja Hebla Eskelintytär. Ylioppilas Turussa 1653-54. Halikon lainlukija 1667-80. Omisti Marttilan Krouvilan 1672-86. K. 1686. Sin. IX: 139.
Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, s. 48.
Mikael Zachrisson (Karraeus), vht Ölmstadin komministeri Zacharias Svenonis Karraeus ja Karin Mickelsdotter. Ylioppilas Turussa 1641. Turun hovioikeuden auskultantti (1648). Raaseporin ja Porvoon lainlukija 1650--54, Kymin 1653-55, Helsingin pormestari 1653-70. Edusti kaupunkia valtiopäivillä 1668. K. Helsingissä (haud. 23.5.)1670. Sin. V: 72.
Blomstedt, Mikael Zachairiae Karraeus, ss. 16-17. VA: b 1: 114v. Wilstadins, Smålands nation i Åbo, ss. 35-36. Helsingin HK.
Mikko Eskelinpoika. Vehmaan lainlukija 1637, ei liene istunut käräjiä. Mahdollisesti sama kuin Sääksmäen voutina 1630-31 ja 1649-54, mainittu Mikko Eskelinpoika, joka omisti 1629-38 Lempäälän Kuljun Kukkolan.
Blomstedt, Suomen kihlakunnanvoudit 1630-1713. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 140.
Mikko Kristerinpoika. Ahvenanmaan tuomarinsijainen 1597. Muuan Michel Christersson (Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 89) toimi vuosien 1584 ja 1597 välisenä aikana tuomarinsijaisena Ruotsissa.
Mikko Matinpoika. Sairialan kartanon kirjuri 1561-63. Hattulan kihlakunnan kirjuri 1566-68, Sääksmäen kihlakunnan kirjuri 1570 -71. Hattulan kihlakunnan vouti 1571-72. Hattulan tuomarinsijainen 1570, Hollolan 1575. Asui 1570-luvulla Janakkalan Saloisissa.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 161. VA: 4025: 27. Fil.maist. Kyösti Kiuasmaan tiedonantoja.
Mikko Paavalinpoika (Munck), isä vouti ja tuomarinsijainen Paavali Antinpoika. Henrik Klaunpoika Hornin palvelija. 1574, 1576. Pontus de la Gardien kirjuri ja vouti 1582-85. Pohjois-Suomen laamanninsijainen 1581, 1587, Pohjanmaan tuomarinsijainen 1581, 1582, 1585, 1596, Maskun 1584, Piikkiön 1586, Ahvenanmaan 1588. Pohjois-Suomen vouti 1589-91, vouti Turun läänissä 1598-99. Turun linnanpäällystössä. Aateloitu 1585. Mestattu 1599. Sin. XII: 188.
Ramsay, Frälsesläkter s. 285. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 161. VA: 4764: 118, 1398: 42.
Miltopaeus, Johan, vht turkulainen porvari Sigfrid Laurinpoika (Ruskiapää) ja Margareta Eskelintytär Ruskiapää. Ylioppilas Turussa 1664, Piikkiön lainlukija 1674-77. Turun raatimies 1676-91. Ehdolla Vähän-Savon tuomarinvirkaan 1691. Edusti Turkua valtiopäivillä 1678 (samalla myös Raahea ja Naantalia), 1686. Omisti Piikkiön Finbyn. K. 1691.
Carpelan, Åbo i geniealogiskt hänseende, s. 47.
Mjöhund, ks. Pertteli Yrjänänpoika.
Monerus k.s. Henrik Davidinpoika.
Monikkalan suku, ks. Juhana Knutinpoika, Knut Antinpoika.
Munck, Johan. Turun hovioikeuden asessori 1641-54, varapresidentti 1656-63, Hollolan kihlakunnantuomari 1653-59. K. 1663.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 108-109.
Munselius, Canutus, vht Uudenkaarlepyyn pormestari Josef Jaakonpoika (Munselius) ja Susanna Witting. Ylioppilas Turussa 1658. Kymin lainlukija 1665-66, Porvoon 1667-68. Helsinkin kaupunginsihteeri 1670-71. K. 1671. Sin. IX: 142.
Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, s. 58. Suolahti, Helsingin historia 1, s. 363.
137Munselius, Jacob, edell. veli. Ylioppilas Turussa 1644. Turun hovioikeuden auskultanttu, pöytäkirjuri 1649-53. Pohjanmaan lainlukija 1653 (valtak. 20.6.)-1669. Kaarleporin (ei Kajaanin!) ja Vöyriporin alilaamanni 1664-69. Pietarsaaren pormestari 1653-69. Edusti kaupunkia v:n 1659-60 valtiopäivillä.  K. 1669. Sin. IX: 137.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 748. Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, s. 11.
Munselius, Johan, edell. veli. Ylioppilas Turussa 1659. Ikalaporin vapaaherrakunnan pitäjänkirjuri 1671. Pietarsaaren kaupunginkirjuri 1665-73, vt. pormestari 1669-71. Vähän-Savon lainlukija 1673-80 ja sen ohessa Savonlinnan pormestari (vielä 1682). Omisti Rantasalmen Asikkalan Södervikin. K. 1684. Sin. IX: 140, 141.
Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, s. 60. Söderhjelm, Jakobstads historia I, ss. 169-170. Saarenheimo, Savonlinnan kaupungin historia I ss. 238-239. VA: oo 5: 34-35, oo 6: 11, 227. Soininen, Rantasalmen historia, s. 219. Virrankoski, Suur-Kalajoen historia I, s. 248.
Muurlan suku, ks. Pietari Eerikinpoika.
Måns Persson (Ålänning), vht Bastön Per Månsson ja Anna Eriksdotter. Kuninkaan kansliassa Eerik XIV:n aikana; kunink. sihteeri. Håbon kihlakunnantuomari 1567-73. Södra Mören ja Handbördin lainlukija 1575-77, Kongan 1576, Östran 1594-95, Ahvenanmaan 1607, Trögdin 1609. Asui Kalmarissa. Vangittuna Nyköpingissä 1600. Vainaja 1616.
Gillingstam, Rasmus Ludvigssons och hans hustrurs släktförbindelser, ss. 86-88. Hausen, Bastö gård och dess ägare, ss. 4-9.
Nicarlus, Jakob, vht Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Johannes Jacobi ja Helena Ruuth. Ylioppilas Upsalassa 1628. Turun hovioikeuden auskultantti (1637). Piikkiön lainlukija 1638, Hattulan 1639, Sääksmäen 1639-40, Pohjanmaan 1641-53. Kaarleporin lainlukija 1642-55, alilaamanni 1653-64. Pohjois-Suomen alilaamanni 1653-64. Omisti tilan Uudenkaarlepyyn Soklotissa. K. luult. 1664. Sin. V: 73, 74, 75.
Alcenius, Genealogia Sursilliana, s. 61. VA: ä 1: 42v. Luukko, Etelä-Pohjanmaan historia III, s. 324, olettaa hänet mahdollisesti lainlukija Hannu Jaakonpojan pojaksi, mikä on ilmeinen erehdys, olihan viimemainittu kotoisin Eurasta, ei Uudestakaarlepyystä. VA: 6823: 53.
Niilo Birgerinpoika. Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1557-63. K. 1563.
Bomansson, Hertig Johan och hans tid, s. 104.
Niilo Eerikinpoika. Henrik Klaunpojan kirjuri 1580, 1588. Arvid Henrikinpoika Tawastin lipullisen katselmuskirjuri 1589, Maskun lainlukija 1589-91, 1599, Piikkiön 1592, Halikon 1593-94, 1596. Käytetty suomenkielisissä kansliatehtävissä Turun linnassa 1590-luvulla. Vehmaan lainlukija 1600-15, Maskun 1600-01, 1605-11, 1613-15, Piikkiön 1603, 1607, Halikon 1600-07, Ahvenanmaan 1601, 1603-04. Turun pormestari 1608-16. Omisti Kaerlan. K. 1616. Sin. V: 76.
Niilo Eerikinpoika Arvid Henrikinpojalle 12. 12. 1591 (sinetti!), RVA: Arvid Henriksson Tawasts samling, vol. 2. VA: 1590: 36 (sinetti). von Bonsdorff, Åbo stads historia I, s. 197 (sinetti). Ruuth, Åbo stads historia III, ss. 289-290. Renvall, Tuomarinviran hoito. s. 114 olettaa hänet Prinkkalan Hannu Eerikinpojan veljeksi, mikä ei vaikuta aivan todennäköiseltä, vrt. Oja, Prinkkalan suku, ss. 127-128. VA: 1369: 39v, 1482: 42.
Niilo Eerikinipoika, ks. myös Skalm.
Niilo Ingenpoika (Ikornsköld-sukua). Raaseporin länsiosan kihlakunnantuomari 1562-63, Piikkiön 1563. Västeråsin pormestari 1575-95. Elossa 1596.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, ss. 174-175. Elgenstierna, Ättartavlor IV, s. 9.
Niilo Klemetinpoika. Pohjanmaan tuomarinsijainen 1567-71. Sin. XII: 189.
Niilo Maununpoika. Piikkiön kihlakunnantuainari 1559-60.
Almquist, Den civila låkalförvaltningen IV, s. 178.
Niilo Perttelinpoika. Äyräpään kihlakunnantuomari 1566-67. K. 1567.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 21-22.
Olaus Jacobi (Spåre-Silfverspåre-sukua). Lemun kirkkoherra 1570-1612. Vehmaan tuomarinsijainen 1567. K. luult. 1612. Sin. XII: 191.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 119. Ramsay, Frälsesläkter, ss. 391, 418.
Olaus Olai. Nauvon kirkkoherra 1557-58. Piikkiön tuomarinsijainen 1558.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 146.
Olaus Petri. Uskelan kirkkoherra 1557-92. Halikon tuomarinsijainen 1562, 1564. Sin. XIII: 207.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 223.
Olavi Kirjuri. Maskun tuomarinsijainen 1559, Piikkiön 1558.
Olavi Eerikinpoika, ks. Stålarm.
Olavi Jaakonpoika (Stubbe-sukua). Raaseporin tuomarinsijainen 1552-53, Kymin vouti 1556-58, Raaseporin 1564-65. K. 1584. Sin. XII: 190.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 441. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 187.
Olavi Jaakonpoika. Savon tuomarinsijainen 1581.
Olavi Jönsinpoika. Piikkiön tuomarinsijainen 1560, 1561, Maskun 1556.
Olavi Laurinpoika (Stubbe-sukua), isä tuomarinsijainen Lauri Pietarinpoika. Sääksmäen tuomarinsijainen 1566-67, 1572-84, Porvoon 1571-80, 1583-85, Hattulan 1583-84. Narvan vouti 1585-89. K. 1589. Sin. XII: 192.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 439, jossa kuitenkin väärin identifioitu samaksi kuin kuninkaallinen sihteeri Olavi Laurinpoika (viimeksi mainittu oli kuitenkin vainajana jo 1575, vrt. (Almquist), Stockholms stads tänkeböcker 1568-75, s. 368). Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 189. von Schulmann, Die zivile Staatsbeamtenschaft in Estland, s. 80.
77Olavi Maununpoika. Savon lainlukija 1602-07, 1608-18, 1619, Suur-Savon 1629-32. K. ennen 1639. Sin. V: 77.
Eräs Olavi Maununpoika 1601 alivoutina Tallinnassa, von Schulmann, Die zivile Staatsbeamtenschaft in Estland, s. 65.
Olavi Olavinpoika, Viikin ja Vääksyn herra. Sääksmäen kihlakunnantuomari 1525. K. 1525.
Olavi Olavinpoika. Pohjanmaan lainlukija 1598. Mahdollisesti sama kuin 1586 Lasse Niilonpojan pohjalaisen lipuston katselmuskirjurina ollut Olavi Olavinpoika.
VA: 2338: 13.
Olavi Olavinpoika (Winter). Viipurin raatimies 1606-09, 1618, pormestari 1620-30. Lappeen lainlukija 1607-34, Jääsken-Äyräpään 1616-26, Käkisalmen läänin 1625-27, Karjalan alilaamanni 1618 (?). Sin. V: 78, 79.
Ruuth, Viborgs stads historia II, s. 1094. Carpelan, Ättartavlar I, s. 332.
Olavi Trottenpoika (Eka-suvun aviotonta haaraa). Ahvenanmaan kihlakunnantuomari 1543-52. K. 1553.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 306.
Oxenstierna, Axel. Norrlannin laamanni 1611-54, Karjalan 1618 (?). Snevringen kihlakunnantuomari 1613-33. Valtaneuvos 1609. K. 1654.
Elgenstierna, Ättartavlor V, ss. 606-607. Rosén, Aksel Oxenstierna, KE IV, ss. 283-287
Oxenstierna, Bengt. Ylä-Satakunnan kiihlakunnantuomari 1624-43, Öölannin pohjoisen motin 1627. Valtaneuvos 1641. K. 1643.
Elgenstierna, Ättartavlor V, ss. 592-593.
Oxenstierna, Gabriel. Kållandin kihlakunnantuomari 1610-15, Porvoon 1616-52. Svean hovioikeuden lisäjäsen 1620-27, neuvos 1627-31. Värmlannin laamanni 1628-56. Valtaneuvos 1617. K. 1656.
Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 599.
Oxenstierna, Gabriel. Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1647 (varrontavaltakirja 27.2.1646, valtak. 5.12.1647)-1652. Värmlannin laamanni 1657-73. Valtaneuvos 1653. K. 1673.
Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 600.
Oxenstierna, Gustav. Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1591. K. 1597.
Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 593.
Oxenstierna, Gustav. Savon kihlakunnantuomari 1646 (valtak. 6.3.), Pohjanmaan 1646 (varrontavaltak. 22.1.)-1648. Valtaneuvos 1645. K. 1648.
Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 582.
Oxenstierna, Gustav. Karjalan laamanni 1678 (valtak. 3.3.)-1680. Valtaneuvos 1673. K. 1693.
Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 605.
Oxenstierna, Karl. Norra Mören kihlakunnantuomari 1603-14, Björkekindin 1617-29, Vehmaan 1628-29. Valtaneuvos 1628. K. 1629.
Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 594.
Paavali Antinpoika Kirjuri (Munck-sukua), isä Antti Jönsinpoika. Sääksmäen vouti 1556-68. Sääksmäen tuomarinsijainen 1567. Hollolan 1568, 1574, Maskun 1573. Sin. XIII: 193.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 285. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 210. Leinberg, Bidrag till kännedomen af vårt land, V. 2.
Paavali-kirjuri. Tuomari tai tuomarinsijainen Savossa 153(5). Luultavasti se Paavali Ollinpoika, entinen Savon tuomari, joka mainitaan 1559.
VA: 6295: 14-14v. Arkistonhoitaja fil. tri Kauko Pirisen tiedonanto.
Paavali Pietarinpoika. Tuomarinsijainen Pohjanmaalla 1563.
Alcenius, Genealogia Sursilliana, s. 340.
Palm, Måns Mårtensson. Käkisalmen läänin kihlakunnantuomari 1611 (valtak. 20.11.)-1620, 1621 (valtak. 20.3.)-1628. K. 1641.
Elgenstierna, Ättartavlor V, s. 625.
Palmbaum, Zacharias, isä Mikael Palmbaum. Pietari Brahen palveluksessa v:sta 1640. Kajaanin vapaaherrakunnan hopmanni 1652-59, alilaamanni (1653). Elossa vielä 1676, jolloin turhaan pyysi Brahelta suositusta Götan hovioikeuden asessorinvirkaan.
Fil.tri Mauno Jokipiin tiedonanto.
Pentti Severininpoika, ks. Juusten.
Per Andersson (aateloituna 1635 T ö r n s k ö l d). Ydren kihlakunnantuomari 1608-21, Piikkiön 1626-28, Norra Vedbon 1642. K. 1642.
Elgenstierna, Ättartavlor VIII, s. 409. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 137.
Per Eriksson (aateloituna 1639 R o s e n k ö l d). Hattulan kihlakunnantuomari 1623-24, Sävedalin 1636-38. Göteborgin oikeuskollegion presidentti 1636-50. K. e. 1657.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 51.2. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 113.
Per Erlandsson, ks. Bååt.
Pertteli Eerikinpoika (Ljuster). Raaseporin itäosan kihlakunnantuomari 1562-63, Raaseporin 1568-87. K. n. 1598.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 270.
Pertteli Hannunpoika. Jääsken kihlakunnan vouti 1613-17. Viipurin raatimies 1623-30, kämneri 1631, Jääsken-Äyräpään lainlukija 1632-40, Pähkinälinnan läänin 1624. Elossa 1645. Sin. V. 80.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 28. Ruuth, Viborgs stads historia II, s. 1102. VA: gg 1: 19.
Pertteli Iivarinpoika (Tott-Grön). Tullut Tanskasta Suomeen 1569. Tallimestari 1570. Ratsumestari 1575. Viipurin linnanpäällystössä 1591. Ratsumestari 1575. Viipurin linnanpäällystössä 1591, Turun linnan 1597. Piikkiön tuomarinsijainen 1581, Maskun 1591. K. 1620.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 492.
Pertteli Jönssinpoika. Lappeen kihlakunnantuomari 1541-53. K. n. 1557.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 21.
Pertteli Matinpoika. Katselmuskirjuri Lindved Klaunpojan lipustossa 1605-06, Herman Dykerin 1608, Rikard Isakssonin (Hård, aatel. Rosenkrantz) 1611. Vehmaan lainlukija 1618-21, Maskun 1620-22. Vainajana 1624. Sin. VI: 81.
VA: 1653: 32, 1695: 91, 1735: 163, 4386: 39, 41, 4409: 42v, 43. VA: kk 1: 105.
Pertteli Yrjänänpoika (Mjöhund-sukua). Venäjäntulkki. Lappeen vouti 1547-55. Viipurin linnanpäällystössä 1559. Viipurin linnanvouti 1566-69. Ayräpään lainlukija 1559, 1573. K. 1580.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 282. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 29.
Petraeus, Samuel, vht piispa Eskil Petraeus ja Anna Kock. Ylioppilas Turussa 1650. Pohjois-Suomen alilaamannin sijainen 1671-72, vakin. 1674-81 (v:sta 1676 ei Pohjanmaalla). Turun hovioikeuden asessori 1681 (nimit. 1679)-85. K. 1685. Sin. X: 160.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 207-208. Turun hovioikeus K. M:lle 3. 11. 1676, RVA: Hovrätternas brev till K. M:t, Åbo hovrätt 1.
Petrellius, Nicolaus. Kajaanin vapaaherrakunnan kihlakunnantuomari 1665-80. Kajaanin pormestari 1665-80. K. 1680.
Vartiainen, Kajaanin kaupungin historia 1, s. 167.
Petrus Pauli. Kemiön kappalainen 1556, kirkkoherran sijainen 1558-68, kirkkoherra 1568-85. Halikon tuomarinsijainen 1562.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 94.
Pietari Eerikinpoika, "i Pojoby" (Muurlan sukua). Juhana-herttuan pikkusoini 1562. Piikkiön tuomarinsijainen 1571. K. 1576.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 291.
Pietari Hannunpoika Kirjuri. Mainitaan Pohjan Pohjankurussa 1553-64. Raaseporin tuomarinsijainen 1556-58. Pohjan pitäjän nimismies ainakin 1559-60. Sin. XII: 194.
VA: 3016: 55v, 3167: 45v, 3254: 8v.
Pietari Jönsinpoika, isä porvoolainen porvari Jöns Matinpoika. Lappeen ja Jääsken-Äyräpään lainlukija 1650-61. Käkisalmen läänin 1662-63. Elossa 1670. Sin. VI: 82, 83.
Sumelius, Viiala-släkterna, s. 160. Lääket.lis. Henrik Borgströmin tiedonanto. Kutsuttiin nimityksillä "Kuiva-Peckoi", "laiha duomari", "kuiva duomari". VA: gg 1: 899v-900. Luultavasti se Pietari Jönsinpoika, joka 1650 (1645?) oli hovioikeuden auskultantti (VA: z 174: 54).
Pietari Laurinpoika. Lappeen kihlakunnantuomari 1572-81.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 191, jossa kuolinvuotena kuitenkin väärin 1578.
Pietari Laurinpoika Kirjuri. Tuomarinsijainen Savossa vv. 1542-44 välisenä aikana. Lappeen vouti 1556-57. K. ennen 1566.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 203.
Pietari Laurinpoika. Ayräpään lainlukija 1590-92, 1593-94, 1595 -96. Rannan vouti 1596-99. Sin. XII: 195.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 204, jossa identifioitu Pietari Laurinpoika Kröpeliniksi (Ramsay, Frälsesläkter, s. 241); tämä on kuitenkin vähemmän luultavaa.
Pietari Maununpoika. Turun hovioikeuden auskultantti (1637). Halikon ja Piikkiön lainlukija 1639-40, Hattulan 1640, 1642-46. Sääksmäen 1641-48. Määrättiin Kollaniuksen lainsuomennoksen tarkastajaksi, mutta luopui työstä sairauden vuoksi. K. e. 1653. Sin. VI: 84.
VA: cc 4: 254v. Lagus, Om finska lagöfwersättningar, ss. 20-21.
Pietari Niilonpoika (Stubbe, Vekkijärven suku). Porvoon tuomarinsijainen 1539-40. Main. Porvoon Vekkijärvellä 1540-45.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 439, mainitsee sukutaulussaan Pietari Niilonpojan asemesta virheellisesi Pietari Laurinpojan. VA: Suomen Asutuksen Yleisluettelo, Porvoo.
Pietari Olavinpoika. Lasse Knutinpoika Fordellin palvelija (1556). Pohjanmaan tuomarinsijainen 1556.
VA: 4565: 28v.
Pietari Olavinpoika (Ruuth), vht linnanvahtimestari Olavi Antinpoika ja Margareta Simontytär. Ratsumies, Sääksmäen nimismies 1614, Maskun kihlakunnan vouti 1614-15, Sääksmäen kihlakunnan 1616-23. Hattulan lainlukija 1623. Muonamestari Puolan sotaretkellä, Karkhusin käskynhaltija 1633. Salpietarinkeitontarkastaja Hattulan kihlakunnassa 1638-39. Omisti Luhtialan, Voipaalan, Rapolan ym. tiloja. K. 1643. Sin. VI: 85.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 207. Bergholm, Sukukirja, s. 1137.
Pietari Sigfridinpoika (Tandefelt-sukua). Hämeenlinnan alikirjuri 1556. Kyminkartanon kihlakunnankirjuri 1560-61. Mainitaan 1562 Viroon lähetettäväksi sopivien voutien ja kirjurien joukossa. Hauhon ja Hollolan kihlakuntien kirjuri 1563-66, Hollolan 1567-70, Hauhon 1571-72. Hollolan tuomarinsijainen 1576-79. Hollolan vouti 1581-82. Omisti v:sta 1564 Sysmän Rapalan. K. luult. 1584. Sin. XIII: 196.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 468-469, jossa hänen isäkseen mainitaan Hollolan vouti Sigfrid; Pietarinpoika, mutta tämännimistä voutia ei Hämeestä 1500-luvun alusta löydy; Pietari Sigfridinpojan avioituminen Juusten-sukuun viittaa pikemminkin viipurilaisiin yhteyksiin. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 208. VA: 4003: 1, 4023: 6. Suomen Asutuksen Yleisluettelo, Sysmä. Gustav Fincke kamarineuvos Ambrosius Jöranssonille 15. 10. 1562, Hausen, Bidrag IV, s. 84, jossa virheellinen iso kirjain (Hans pro hans scriffuere) sotkee ajatuksen. Fil.maist. Kyösti Kiuasmaan antamia tietoja.
Pietari Tuomaanpoika. Turun hovioikeuden auskultantti (1639). Maskun lainlukija 1639-46. Turun hovioikeuden pöytäkirjuri 1645-49. Sääksmäen lainlukija 1649-55, Hattulan-Raaseporin 1656, 1662-70. Raaseporin kreivikunnan alilaamanni 1655. Harjoitti 1640-luvulla porvarillisia elinkeinoja Turussa "kuten kuka tahansa muu porvari". Omisti Poutalan Mikkolan ja Kurisjärven Tipurin Akaassa. Edusti Maskun kihlakuntaa v:n 1643 valtiopäivillä talonpoikaissäädyssä. K. 1680. Sin. VI: 86, IX: 143.
VA: ä l: 97v. Westerlund, Åbo hovrätt, s. 748, jossa oleva tieto hänen toiminnastaan Maskun lainlukijana jo v:sta 1635 ei pidä paikkaansa. VA: z 15: 153. Wallenius, En gammal urkund, ss. 14-16. Suvanto, Akaan historia I, ss. 441, 447. Mårtensson, Förteckning över bondeståndets ledamöter 1600-1697, s. 57. Kutsutaan 1649 myös Hollolan lainlukijaksi; fil. tri J. Vallinkosken tiedonanto.
Plagman, Johan, vht Vaasaporin kreivikunnan hopmanni (kamreeri?) Petter Plagman ja Sofia Klöfverblad. Ylioppilas Turussa 1644.Porvoorn pormestari 1663-83. Porvoon lainlukija 1669-75, 1678-80, Hollolan 1669-78. K. n. 1683. Sin. IX: 144.
Carpelan, Åbo i genealogisk hänseende, s. 60. Hartman, Borgå stads historia I, s. 203.
Plagman (Plåhman) (aateloituna 1687 Ehrnrooth) Johan. Käkisalmen läänin kihlakunnantuomari 1671 (valtak. 7.6.)1696 (uusittu valtakirja 30.12.1680). K. 1696.
Elgenstierna, Ättartavlor II, s. 493.
Poitz, Martti. Vehkalahden nimismies 1562. Lappeen tuomarinsijainen 1574-77, Porvoon 1575-77. K. ennen 1604. Sin. XIII: 206.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 318.
Posse, Gustav. Pohjois-Suomen laamanni 1664 (valtak. 21.12.)-1676. Turun hovioikeuden neuvos 1664, Göötan hovioikeuden 1664-65, presidentti 1665-76. Östersyssletin kihlakunnantuomari 1669-75. Valtaneuvos 1660. K. 1676.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 23. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 108.
Posse, Knut. Raaseporin kihlakunnantuomari 1640-45. Pohjois-Suomen laamanni 1645(valtak. 16. 4.)-64. Göötan hovioikeuden neuvos 1650-51, presidentti 1651-62. Valtaneuvos 1641. K. 1664.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 23.
Psilander, Nils. Ahvenanmaan kihlakunnantuomari 1655-82. K. 1682.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 69.
Prinkkalan suku, ks. Hannu Eerikinpoika.
Purta (Purtan), Hannu Pietarinpoika, isä Viipurin porvari Pietari Purta eli Purtan. Käkisalmen linnankirjuri 1580. Vähän-Savon vouti 1584-87. Lappeen lainlukija 1596-97. Viipurin kaupunginsihteeri 1600-04. Sin. VII: 109.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 76, jossa kuitenkin sotkettu Hannu Pietarinpoika Granneen (ks. tätä). VA: 129: 31v, 5497: 10. Lagus, Ur Viborgs historia II, s. 95.
Purta, Martti Martinpoika. Käkisalmen linnankirjuri. Käkisalmen läänin lainlukija 1616, 1618.
VA: 5946: 3v.
Påsa, Niilo. Äyräpään vouti 1551-53. Lappeen tuomarinsijainen 1556.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 170.
Påsa (Påssa), Yrjänä Yrjänänpoika, isä Yrjänä Sigfridinpoika Påsa Lappeelta. Katselmuskirjuri Lasse Antinpojan lipustossa 1610. Pähkinälinnan vouti 1612-13, Käkisalmen 1615-18, Rannan 1625, Ala-Satakunnan (?) 1627-30, 1633-34. Lappeen lainlukija 1638-41. Sin. VI: 87.
VA: 5916: 52. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 121.Ruuth., Suomen rälssimiesten sineteistä, s. 300, kuvaliite 31: 356-358.
Raam, Peder Nilsson. Jönåkerin lainlukija 1632--46, Oppundan 1632-45, Hölebon ja Rönön 1633-46, Villättingen 1639-46, Käkisalmen läänin 1642, Långhundran ja Arlinghundran 1653-61, Bron, Håbon, Trögdin, Åsundan, Lagundan, Hagundan, Ulleräkerin, Bälingen, Vaksalan, Rasbon ja Olandin 1653-61. Julk. "Then swenske åkermätningen eller örtuga deelo book" (Strängnäs 1670). Sin. VI: 88.
Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 109. Svensika lantmäteriet 1628-1928 I, ss. 141-143.
Ram, Måns. Gripsholman vouti 1536-37. Ahvenanmaan tuomarin sijainen 1549.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 524. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 166.
Ram, ks. myös Lasse Torsteninpoika.
Rasmus Kristiernsson. Seminghundran, Vallentunan, Danderydin, Färentunan ja Trögdin lainlukija 1584-96, Ahvenanmaan 1590, 1594.
Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 110.
von Rechenberg, Hans. Ala-Satakunnan tuomari 1607 (vahvistusvaltak. 22. 5.)-1613, 1614-19. K. 1651/52.
Schlegel-Klingspor, Ättartavlor, s. 225.
Reissner (Resener, Resenär), Mikael. Nihtilipullisen päällikkö 1563. Padisen vouti 1563-66, Lohden 1570-72. Halikon tuomarinsijainen 1581.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV s. 161. von Schulmann,Die zivile Staatsbeamtenschaft in Estland, s. 104.
Renhufvud, ks. Sten Henrikinpoika.
Reuter, ks. Eerik Mikonpoika.
Rhalambius, ks. Rålambstierna.
Risbit, ks. Henrik Eerikinpoika.
Rokes, Johan, vht tukholmalainen kauppias ja vaatekirjuri Baltzar Rakes ja Anna Blix. Tullut Suomeen 1661, Viipurin linnansihteeri 1664-65, raastuvanoikeuden sihteeri 1666-67. Karjalan alilaamanni 1667-79, Kymin lainlukija 1680. Svean hovioikeuden ylim. asessori 1681-82. Göötan hovioikeuden asessori 1682-91. K. 1691. Sin. X: 145.
Odencrantz, Kongl. Götha Hofrätts presidenter s. 56. RVA: Bio grafica: Rokes. Lagus, Ur Viborgs historia II, s. 66.
Rosencrantz (oikeastaan Gyllenhjerta), Krister. Turun hovioikeudln asessori 1635-55. Sääksmäen kihlakunnantuomari 1653-1664, erotettu virasta. K. 1669.
Westerlund. Åbo hovrätt, ss. 158-159.
Rosendal, Erik Andersson. Turun hovioikeuden asessori 1666-88. Pohjanmaan tuomari 1670-74. K. 1690.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 169-170.
Rosenhane, Bengt. Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1676-80. K. 1700.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 483.
Rosensköld, ks. Per Eriksson.
Rosing, Karl Olofsson. Valtakunnanviskaali 1602-14, Svean hovioikeuden kanneviskaali 1614-24, asessori 1624-27. Valtakirja Ala-Satakunnan tuomariksi 1614, Äyräpään tuomari 1618-19, Norrbon 1620-21, Redvägin 1621-41, Vänen 1628-41, Visten ja Vilsken 1628-41, Örebron ja Kumlan 1628-41, Rönön ja Strandan 1641-43, Vifolkan 1643-47, Tvetan ja osan Vistan kihlakuntaa 1643-47. K. 1652.
Anjou, Svea hofrätt, s. 75. Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 517. Almquist, Häradstingsprotokoller före 1614, s. 14.
Rothenius, Gustav, vht lainlukija, pormestari Gabriel Ljungonpoika ja Elsa Witting. Ylioppilas Turussa 1649. Turun hovioikeuden auskultantti (1650). Hattulan lainlukija 1652, Kaarleporin kreivikunnan ja Vöyriporin vapaaherrakunnan 1656-74. Porvarioikeudet Kokkolassa 1665, raatimies 1670-71. Omisti Suntin talon kaupungin lähellä. Edusti kaupunkia Tornion maakuntakokouksessa 1657. K. 1677.Sin. VI: 89.
Luukko, Pohjalaisen osakunnan nimikirja I, ss. 240-241. Sama, Etelä-Pohjanmaan historia III s. 343. Mickwitz-Möller, Kokkolan kaupungin historia I, s. 46. VA: z 174: 60.
Ruuth, ks. Pietari Olavinpoika.
Ryning, Aksel. Rönön kihlakunnantuomari 1583-95. Oppundan 1599-1600, Hollolan 1600-15, Örebron 1615-20. Södermanlannin laamanni 1600-20. Valtaneuvos 1602. K. 1620.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 631. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 114.
Rålamb, Anders Sigfridinpoika. Färentunan kihlakunnantuomari 1560-70, Pohjanmaan 1567-80, Bron 1577-79, Bälingen 1579, Åstran 1573-80, Norrlannin laamanni 1563-69. K. 1581.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, ss. 635-636. Almquist, Lagsagor och domsagor II, ss. 114-115.
Rålamb, Bror Andersson. Porvoon kihlakunnantuomari 1614 (valtak. 14.1.)-1615, Södra Mören 1615-20, Svean hovioikeuden asessori 1627, varapresidentti 1627-30, presidentti 1630. Södra Mören, Öölannin eteläisen ja pohjoisen motin ja Norra Vedbon kihlakunnantuomari 1628-30. K. 1647.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 637. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 115.
Rålamb, Klaus. Turun hovioikeuden neuvos 1664. Göötan hovioikeuden presidentti 1678-82. Pohjois-Suomen laamanni 1880 (valtak. 24.6.)-1682. Valtaneuvos 1664. K. 1698.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, ss. 638-.639.
Rålambstierna (v:een 1651 Rhalambius), Magnus, s. Upsalassa 9.12. 1606, vht professori Elias Rhalambius ja Kristina Olofsdotter. Ylioppilas Upsalassa 1621. Svean hovioikeuden auskultantti 4.6.1627, varaviskaali 1631. Turun hovioikeuden kanneviskaali 1632-33, asessori 1633-66. Ärlinghundran kihlakunnantuomari 1642-53. Pohjois-Suomen alilaamanni 1647. Virolahden-Vehkalahden kihlakunnantuomari 1646 (valtak. 20.7.)-1652, Halikon 1653-66. K. 1666. Sin. X: 159.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 164-165. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 115.
Rääf i Finland, ks. Eerik Antinpoika
Röös, Lorentz Sigvardsson. Maanmittariksi Savoon 1643. Savon alisen kihlakunnan vouti 1651-56. Vähän-Savon ja Suur-Savon lainlukija 1658-66. Savonlinnan pormestari 1658-67. Omisti Säämingin Pihlajanniemen Nerolan. K. 1667. Sin. X: 146.
Vaajakallio, Suomen maanmittarit 1628-1928, s. 1. Blomstedt, Suomen kruununvoudit 1630-1713. Saarenheimo, Savonlinnan kaupungin historia I, ss. 234-235.
Sabel(fana), ks. Antti Niilonpoika.
Samuel Arvidinpoika, ks. Wildeman.
Samuel Matinpoika, ks. Forssman.
Samuel Nicolai, kot. Smoolannista. Turun hovioikeuden auskultantti (1650). Kanneviskaali Petter Thesleffin kirjuri 1650. Main. asianajajana Turussa 1655, jolloin oli nimitetty lainlukijaksi ja muuttaisi kaupungista. Porvoon lainlukija 1655, 1657, Kymin 1656-57. Hovioikeudenprokuraattori ainakin 1664-72. K. 1672. Sin. X: 147.
VA: z 20: 55, 96, 173, z 24: 265, z 37: 140. Hansen, Utdrag ur Åbo domkyrkas räkenskaper 1634-1700, s. 117. Prästeståndets riksdagsprotokoll I, s. 416. Raevuori, Turun 1600-luvun lainoppineita asianajajia, s. 155.
Salamontanus, Anders Andersson. Turun hovioikeuden sihteeri 1644-48, asessori 1648-84. Dalin kihlakunnantuomari 1645-52, Maskun 1653-80. K. 1684.
Westerlund, Åbo hovrätt., s. 201. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 201.
Scheel von Suckow, Joakim. Ala-Satakunnan tuomari 1600-06, Raaseporin 1600-02. K. 1606.
Börjeson-Hafström, Skeppshövidsmän, ss. 67-68.
von Scheiding (Scheding), Filip. Kindin kihlakunnantuomari 1604-08, Pohjanmaan 1609-46. Svean hovioikeuden neuvos 1626-28. Tarton hovioikeuden presidentti 1634-46. Valtaneuvos 1613. K. 1646.
Elgenstierna, Ättartavlor VI, s. 764.
Schillerus (v:sta 1651 Schillerfett), Samuel. Svean hovioikeuden sihteeri 1649-51, asessori 1651-60. Piikkiön kihlakunnantuomari 1649-51, Hagundan 1649-51, Jönäkerin, Rönön ja Hölebon 1653-65. K. 1665.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 17. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 116.
Schilling, Mårten. Turun hovioikeuden pöytäkirjuri 1638-42, sihteeri 1642-53, asessori 1653-72. Vallentunan kihlakunnantuomari 1649-53, Käkisalmen läänin 1653-55, Porvoon 1655-59, Käkisalmen 1659-63, Suur-Savon 1664-72. K. 1672.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 203. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 116.
Schnack (aateloituna 1673 Sneckenberg), Jakob. Ahvenanmaan kihlakunnantuomari 1653 (valtak. 2. 5.)-1655. K. 1697.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 339.
Schrapffer, Adam. Raaseporin kihlakunnantuomari 1606 (valtak. 16.6.)162(6). K. 1630.
Genealogisches Handbuch der Baltischen Ritterschaften Teil Estland II, Nachträge, s. 6. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 348. RVA: Biografica Schrapffer. Cederberg, Adam Schrapfer, Eesti Biografiline Leksikon, ss. 460-461.
Schüttehjelm, Johan. Suur-Savon kihlakunnantuomari 1676 (valtak. 15.6.)-1680. Svean hovioikeuden asessori 1679-88. K. 1688.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 330. Anjou, Svea hofrätt, ss. 68 -69.
Severin Pietarinpoika, vht Huittisten kirkkoherra Petrus Thomas ja Margareta Matintytär. Viljeli Huittisten Naatulaa 1596-01, "kom i slotzens tjänst" 1601. Maskun kihlakunnan vouti 1615-16. Maanjakotehtävissä ("jordrefning") Varsinais-Suomessa 1624-26. Vehmaan lainlukija 1625-32, Ala-Satakunnan 1626-27. Elossa 1639, asui Huittisissa. K. e. 1641. Sin. VI: 90.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne 1554-1640, s. 71. Lähteenoja, Suur-Huittisten pitäjän historia vuoteen 1639, s. 239, sanoo Severin Pietarinpoikaa Huittisten kirkkoherran Petrus Bartholdin pojaksi. VA: mom 4: 137v, mm 5: 177v. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 216. VA: 2558: 67.
Sigfrid Henrikinpoika. Piikkiön lainlukija 1608-09, 1609-11. Sin.VI: 91.
Sigfrid Jönsinpoika (Vilken), isä Vehkalahden kirkkoherra Johannes Matthiae (Vilken). Kyminkartanon kirjuri 1590-91. Porvoon kihlakunnankirjuri 1600-01. Porvoon lainlukija 1604-08, 1609-13, 1616-19. Karjalan alilaamanni 1612-13, 1615, 1619 (?), 1621, 1623. Savon lainlukija 1619, Raaseporin 1628-30, 1633. Sin. VI: 92-93.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 119. VA: 129: 103, 344: 42, 3493: 105, 3500: 147.
Sigfridus Martini, Piikkiön tuomarinsijainen 1564. Luult. sama kuin Sauvon kirkkoherrana 1568-73 mainittu Sigfridus Martini.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 184.
Sigfrid Matinpoika Kirjuri (Fogelhuvud-sukua). Porvari (1564, 1571) Turussa, nähtävästi raatimies 1554, sitt. kämneri. Piik'kiön tuomarinsijainen 1564, Halikon 1564-65. K. 157-. Sin. XIII: 197.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 125. Ruuth, Åbo stqads historia III, ss. 148, 149. Fontell, Finlands sölfskattsregister 1, s. 77.
Sigfrid Olavinpoika. Maskun kihlakunnankirjuri 1569, 1571, 1576, 1579-86. Maskun tuomarinsijainen 1591.
Fil.maist. Kyösti Kiuasmaan tiedonantoja.
Sigfrid Pietarinpoika. Hogenskild Bielken kirjuri (1563). Ala-Satakunnan lainlukija 1566-75, Savon 1570, 1571-74, 1581-83.
VA: 1000: 47.
Sigfrid Pietarinpoika. Ylä-Satakunnan vouti 1589-91, kuningatar Gunilla Bielken huomenlahjaläänin 1594-96. Ala-Satakunnan lainlukija 1593, 1607, Vehmaan 1592-95, Sääksmäen 1599-1600.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 216. Sigfrid Pietarinpoika Arvid Henrikinpojalle 4. 6. 1590 Karkusta, RVA: Arvid Henriksson Tawasts samling, vol. 2. Mahdollisesti sama kuin edellinen: kun kuitenkin 1560-luvulla sanotaan Sigfrid Pietarinpojan olevan Hartvig Henrikinpojan lanko, on kysymyksessä ilmeisesti se Sigfrid, joka oli naimisissa Margareta Henrikintyttären kanssa ja jonka poika Karl Sigfridinpoika Marsvin kirjoitettiin ritarihuoneeseen nimellä Delphin. Näin ollen - koska Margareta Henrikintytär jo 1599 oli uudessa avioliitossa Severin Sigfridinpojan kanssa, on ollut syytä "jakaa kahtia" tiedot satakuntalaisesta lainlukijasta Sigfrid Pietarinpojasta.
Sigfrid Räätäli. Ahvenanmaan tuomarinsijainen 1552.
Simo Antinpoika.Hattulan lainlukija 1607-08.
Simo Danielinpoika, ks. Anglenius.
Simo Eerikinpoika, ks. Skalm.
Simo Henrikinpoika. Piikkiön tuomarinsijainen 1561.
Simo Henrikinpoika, vht Henrik N. N. ja Elin Pietarintytär. Piikkiön kihlakunnan vouti 1613-17, 1620-22. Halikon ja Piikkiön lainlukija 1624-25. Omisti Sauvon Osmalahden. K. 1625. Sin. VI: 94.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 218. VA: cc 1: 372. Hänen isäpuolensa oli Porin kappalainen Philippus Martini, Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 47.
Simon Canuti (Paljaspää). Marttilan kirkkoherra 1563-85. Halikon tuomarinsijainen 1564.
Leinberg, Åbo stifts herdaminne, s. 195.
Sjundbyn suku, ks. Jaakko Henrikinpoika.
Skalm, Niilo Eerikinpoika. Piikkiön kihlakunnantuomari 1561-63, Vehmaan 1563. K. (mestattu) 1563.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 397.
Skalm, Simo Eerikinpoika. Piikkiön tuomarinsijainen 1563.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 397.
Skulte, Matts Persson. Porvari Tukholmassa. Kämneri 1555, gerichtsvogt 1556, raatimies 1556-61. Nahkuriammattikunnan esimies 1555-61. Tukholman pormestari 1562-80. Ahvenanmaan kihlakunnantuomari 1564-68. K. ennen 1584.
Stockholms rådhus och råd II, s. 22.
Skytte, Bengt. Pohjois-Pohjanmaan kihlakunnantuomari 1648 -52. Inkerin laamanni 1663-83. Wismarin oikeustribunaalin presidentti 1663-64. Valtaneuvos 1648. K. 1683.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 320.
Skytte (von Schütz), Gerdt. Hattulan kihlakunnantuomari 1614-19.
Schlegel-Klingspor, Ättartavlor, s. 273.
Skytte, Johan. Tjustin ja Tunalänin kihlakunnantuomari 1604-45. Svean hovioikeuden asessori 1615-17, neuvos 1617-29. Pohjois-Suomen laamanni 1627 (valtak. 21.4.)-45. Göötan hovioikeuden presidentti 1634-45. Valtaneuvos 1617. K. 1645.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 319. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 120.
Slang, Klaus Eerikinpoika. Istui käräjiä Savossa 1608. K. 1625/26.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 410.
Slang, ks. myös Eerik Håkaninpoika, Eerik Perttelinpoika.
Slatte, Anders. Ala-Satakunnan kihlakunnantuomari 1511-25. K. 1525.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 333.
Smedh, ks. Fabricius.
Sneckenberg, ks. Schnack
Soop, Matias. Oppundan kihlakunnantuomari 1611-39. Värmlannin laamanni 1616-22. Svean hovioikeuden asessori 1626-27, neuvos 1627-53. Käkisalmen läänin kihlakunnantuomari 1634 (valtak. 17.9.) -1652. Inkerin laamanni 1634-53. Valtaneuvos 1627. K. 1653.
Elgenstierna. Ättartavlor VII, s. 367. Anjou, Svea hofrätt, ss. 32-33. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 122
Soap, ks. myös Ture Ulvinpoika.
Sparre, Erik. Raaseporin kihlakunnantuomari 1645-52. Turun hovioikeuden presidentti 1658-73. Kalmarin läänin laamanni 1665-73, Gotlannin ja Öölannin 1669-73. Valtaneuvos 1653. K. 1673.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 376.
Sparre, Hebla, ks. Fleming
Sparre, Johan. Halikon kihlakunnantuomari 1623-32. Svean hovioikeuden neuvos 1628-32. Tiohärdin laamanni 1630-32. Valtaneuvos 1627. K. 1632.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 410.
Sparre, Lars. Vistan kihlakunnantuomari 1614, Västran 1614-44, Norra Vedbon 1640-41, Hammarkindin 1633-34, Linden, Noran, Grythytten ja Ljusnarsbergin 1640-41, Södra Mören sekä Öölannin pohjoisen ja eteläisen motin 1640-41, Ylä-Satakunnan 1644 (valtak. 30.5.). Svean hovioikeuden asessori 1627, varapresidentti 1640-41, neuvos 1641-44. Valtaneuvos 1641. K. 1644.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 411. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 123.
Sparre, Ture. Rönön kihlakunnantuomari 1624-28, Lagundan, Hagundan ja Bälingen sekä Västbon 1632-33, Sääksmäen 1644 (valtak. 21.12.) -1652. Kalmarin läänin, Öölannin ja Gotlannin laamanni 1648-84. Svean hovioikeuden asessori 1630-33, neuvos 1645-61. Valtaneuvos 1634. K. 1664.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 375.
Speitz, Hartvig Henrikinpoika,s. 1591, vht lainlukija ja alilaamanni Henrik Jaakonpoika ja Margareta Tuomaantytär. Ylioppilas Wittenbergissä 6.8.1614. Vehmaan ja Maskun lainlukija 1623-24, erotettu virasta 1624. Lainsuomentaja. Tuomittu turhasta käräjöinnistä, solvauskirjoituksista sekä hovioikeuden ja sen presidentin Jöns Kurjen halventamisesta Turun raastuvanoikeudessa 9.6.1645 kuolemaan, minkä tuomion kuningatar sittemmin lievensi kuudeksi vuodeksi vankeutta. Omisti Sääksmäen Liuttulan ja Kärjenniemen Lipolan, Valkeakosken Lotilan, Lempäälän Kelhon, Paraisten Tennäsi ym. tiloja. K. 1651. Sin. VI: 95.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 413. Tieto, jonka mukaan Speitz olisi ollut lainlukijana jo 1620, ei ole ollut verifioitavissa. Melander, Mistä syystä ovat Hartikka Speitzin sota-artikkelisuomennoksen esilehdet ilmestyneet useina laitoksina, ss. 121-123. Eräässä Anders Kekoniuksen jukaisussa kutsutaan Speitziä entiseksi varalaamanniksi mikä lienee ansiotonta arvonnousua. Pipping, Historiska bidrag till Finlands Calendariografi III, ss. 124, 125, 151. VA: z 15: 327-328. Penttilä, Hartikka Henrikinpoika, KE V, ss. 184-185.
Speitz, ks. myös Henrik Jaakonpoika, Yrjänä Henrikinpoika.
Spiegel, Wilhelm. Ala-Satakunnan tuomari 1607.
Spåra, Erik. Hattulan kihlakunnantuomari 1538-65. K. 1565.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 416.
Spåre-Silfverspåre, ks. Olaus Jacobi.
Stare. Elias Haraldsson (aateloituna 1689 Starensköld). Kihlakunnantuomari Viipurin läänin kihlakunnissa 1657 (valtak. 39.11.) -1680. Turun hovioikeuden asessori 1679-92. K. 1692.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 180.
Sten Henrikinpoika (Finne-Renhufvud). Maskun kihlakunnantuomari 1529-39. K. 1539.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 115.
Sten Henrikinpoika (Tavast). Hollolan tuomarinsijainen 1587. Elossa vielä 1601. Omisti Sääksmäen Itkon. Sin. XIII: 198.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 428.
Stenbock, Katarina, kuningatar. Ahvenanmaan kihlakunnantuomarinviran haltija 1594.
Stiernkors, ks. Iivari Maununpoika, Maunu Iivarinpoika.
Streng, Elias, isä maanmittari Jonas Streng. Ylioppilas Turussa 1668. Maskun lainlukija 1675-79, Kymin 1680. Etelä-Suomen laamannikunnan varalaamanni. K. Tammisaaressa (haud. 28.10.) 1695.
Bergholm, Sukukirja, s. 1270. Tammisaaren HK.
Stråbock (Hufvudsköld), Yrjänä Henrikinpoika, isä Henrik Tasainen. Huovi Hämeenlinnassa 1552. Hattulan vouti 1556-62, Vehmaan 1567-68. Sääksmäen tuomarinsijainen 1568.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 189-190. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 119.
Stubbe, ks. Lauri Pietarinpoika, Olavi Jaakonpoika, Olavi Laurinpoika, Pietari Niilonpoika.
Stålarm, Arvid Eerikinpoika, Savon kihlakunnantuomari 1680-99, Sääksmäen 1593-94, Karjalan laamanni 1602 (valtak. 8.9.) -160(5). K. 1620.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 445-446. On oletettava että Stålarm menetti laamanninvirkansa tullessaan 2. (3 ?). 5. 1605 tuomituksi kuolemaan. Arvid Eerikinpoika Stålarmin tuomio, Waaranen, Samling af urkunder II, ss. 187-193. Tuomion päiväyksestä ks. Nordmann, Arvid Eriksson Stålarm, s. 81. Tawaststjerna, Arvid Eerikinpoika Stålarm, KE V, ss. 286-290.
Stålarm, Eerik Arvidinpoika. Raaseporin tuomari 1549-58. K. 1566.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 445.
Stålarm, Eerik Olavinpoika. Porvoon kihlakunnantuomari 1532-54, Ayräpään 1559-66. K. 1566.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 448.
Stålarm, Olavi Eerikinpoika. Porvoon kihlakunnantuomari 1507-32. Karjalan laamanni 1509-20.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 447.
Stålarm, Svante Eerikinpoika. Lappeen kihlakunnantuomari 1572-78, Porvoon 1583. K. 1585.
Stålarm, ks. myös Hannu Juhananpoika.
Stålhandske, Hannu Joeninpoika. Halikon kihlakunnantuomari 1614-19. K. 1624.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 451.
Stålhandske Henrik. Raaseporin-Hattulan kihlakunnantuomari 1672 (valtak. 28.11.) -79. Turun hovioikeuden asessori 1674-1714. K. 1714.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 174.
Stålhandske, Johan. Turun hovioikeuden asessori 1663-74. Raaseporin-Hattulan kihlakunnantuomari 1670-72. K. 1680.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 168.
Svart, Anders Israelinpoika, Alkanut virkauransa Liivinmaalla. Viipurin kaupunginsihteeri 1629 (?). Turun hovioikeuden aliviskaali 1633-37, kanneviskaali 1637-46, asessori 1646-49. Ylä-Satakunnan ja Vehmaan (?) lainlukija 1635-36. Karjalan alilaamanni 1639-45. K. 1649. Sin. VI: 96.
Westerlund, Åbo bovrätt, ss. 200-201. Anders Swartt Pietari Brahelle 5. 5. 1641 (sanoo taitavansa suomen kieltä), Tigerstedt, Ur Per Brahes brefvexling I, s. 9. Ruuth Viborgs stads historia II, s. 1113. Luultavasti se Anders Svartz, joka 1621 oli määrättynä komission kirjuriksi Liivinmaalle, VA: 379: 78.
Svart, Sven. Turun hovioikeuden asessori 1646-65. Sollentunan ja Bjärken kihlakunnantuomari 1647-52, Piikkiön 1653-80. K. 1688.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 162. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 130.
Sven Perttelinpoika. Rauman kartanon kirjuri 1562, Vehmaan kihlakunnan kirjuri 1565-66, vouti 1566, 1569-70. Turun linnankirjuri 1572. Ala-Satakunnan vouti 1575. Vehmaan tuomarinsijainen 1567. Apuvero- ja muonituskirjuri, sitt. muonitusmestari 1582-97. Sin. XIII: 199.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 223. Fil. maist. Kyösti Kiuasmaan tiedonantoja.
Svenske, Per. Hattulan kihlakunnantuomari 1531-38.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 203.
Sylvius (Sölfverskötd), Georg. Turun hovioikeuden aktuaari. 1633, sihteeri 1633-41, asessori 1641-50. Äyräpään kihlakunnantuomari 1643-45. K. 1656.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 200.
Sölfverarm, ks. Eerik Mikonpoika.
Sölfversköld, ks. Sylvius.
Tandefelt, ks. Henrik Pietarinpoika, Pietari Sigfridinpoika.
Tawast, Arvid Henrikinpoika. Hollolan kihlakunnantuomari 1581-88, 1594-99. K. (mestattu) 1599.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 475. Tawaststjerna, Arvid Henrikinpoika Tawast, KE V, ss. 380-382
Tawast, ks. myös Sten Henrikinpoika.
Teit (aateloituna 1652 Teet), Henrik Martinpoika, isä, nimismies Martti Laurinpoika Teit, Pernajasta. Uplannin alilaamanni 1620-22. Taalainmaan lainlukija 1623, Itäisen Taalainmaan 1627-30. Turun hovioikeuden asessori 1630-38. Karjalan alilaamanni 1635-38. Vuorimestari 1638-40, vuoriamtin asessori 1640-57. K. 1657.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 194. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 132.
Teitti, Jaakko, vht Lauri Martinpoika Teitti ja Kaarina Eerikintytär. Turun tuomiokirkon lampuotivouti 1547. Ylioppilas Rostockissa 1547, Wittenbergissä 1549. Kuninkaan verokamarin kirjuri 1552-54. Suoritti valitustutkintaa Suomessa 1554-57. Uudelleen kuninkaan kamarin ja kanslian palveluksessa v:sta 1557, kunink. sihteeri. Kuninkaan lautakunnan jäsen 1563-68. Öknebon kihlakunnantuomari 1568. Äyräpään tuomarinsijainen 1571, Piikkiön 1572, 1574, 1579, Maskun 1572, 1573, Vehmaan 1580. Turun kaupunginkirjuri 1581-87. K. 1588. Sin. XIII: 200.
Blomstedt, Jaakko Teitti, KE V, ss. 389-393. Blomstedt, Jaakko Teitti, s. 118.
Thesleff (aateloituna 1697 ja vapaaherra 1719 Stiernstedt), Johan, s. Viipurissa 1.11.1653, vht hovioikeuden asessori Petter Thesleff ja Katarina Schmedeman. Ylioppilas Turussa 1664. Turun hovioikeuden auskultantti 1670, pöytäkirjuri 1672, hovioikeudenasianajaja 1673, aktuaari 1675-80. Piikkiön lainlukija 1678-80. Määräjakokomission sihteeri 1680-84. Jääsken-Äyräpään kihlakunnantuomari 1680 (valtak. 30.12.)-1691. Narvan kuvernementin sihteeri 1691-99, Narvan pormestari 1699-1703. Etelä-Suomen laamanni 1703-14. Turun lâänin maaherra 1714-22. K. 1722. Sin. X: 148.
Westerlund, Åbo hovrätt, ss. 709-710. Juvelius, Johan Stiernstedt, KE V, s. 252.
Thesleff, Petter. Helsingin oikeuspormestari 1638-41. Turun hovioikeuden kanneviskaali 1648-50, asessori 1650-63. Raaseporin-Hattulan kihlakunnantuomari 1653-54, Vähän-Savon 1654-63. K. 1663.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 201.
Thomas Persson, "i Stockholm boendes". Pohjanmaan tuomarinsijainen 1571-73. Sing. XIII: 202.
Leinberg, Handlingar rörande finska kyrkan och prästerskapet III, s. 28. Tukholman tuomiokirjoissa mainitaan eräitä samannimisiä miehiä, joihin tätä ei kuitenkaan ole voitu samaistaa lähteiden vähyyden ja tietojen niukkuuden vuoksi. Saattaa myös kuulua linnan palvelusväkeen.
Thuronius, Henrik. Suur-Savon kihlakunnantuomari 1675 (valtak. 10.5.)76. K. 1676.
Jokipii, Satakuntalaisen osakunnan matrikkeli I, s. 60.
Torbjörn Engelbrektsson. Näsgårdin läänin vouti 1617-20. Linden ja Noran lainlukija 1623-27, Säterin ja Näsgårdin läänin 1630-31, Ahvenanmaan 1634-36. Sin. VII: 97.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 229, Almquist,Lagsagor och domsagor II, s. 133.
Torsten Henrikinpoika (Autuisten suku). Ayräpään kihlakunnantuomari 1551-59. Ahvenanmaan tuomarinsijainen 1541, 1553-54, 1556, Piikkiön 1559, 1578, 1580, Maskun 1559, Vehmaan 1560, 1574, 1579, 1580, Etelä-Suomen alilaamanni 1562. K. 1585.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 14.
Tott, Klaus Åkenpoika. Lappeen kihlakunnantuomari 1554-59, Porvoon 1571-73, Sääksmäen 1572-90. Närken laamanni 1559-76, Karjalan 1578-90. K. 1590.
Elgenstierna, Ättartavlor VIII, s. 339. Tawaststjerna, Klaus Aakenpoika Tott, KE V, ss. 470-472.
Tott, Åke Klaunpoika. Hattulan kihlakunnantuomari 1525-30. K. 1531.
Elgenstierna, Ättartavlor VIII, s. 339.
Tott-Grön, ks. Pertteli Iivarinpoika.
Trafvare, ks. Juhana Jaakonpoika.
Tranevardius, ks. Geete.
Tungel, Lars Nilsson. Kåkindin kihlakunnantuomari 1624-33, Hattulan 1625 (valtak. 6.10.)-1633. K. 1633.
Elgenstierna, Ättartavlor VIII, s. 390. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 136.
Tuomas Kirjuri. Halikon tuomarinsijainen 1564.
Tuomas Henrikinpoika. Kamarikirjuri 1558, 1564. Turun linnan kirjuri 1565-68, 1570. Piikkiön tuomarinsijainen 1571.
VA: 3250: 20. VA: Laguksen kok., Kunink. kirjeitä 2: 185. Fil.kand. Kyösti Kiuasmaan tiedonantoja.
Tuomas Maununpoika. Kalvolan nimismies. Sääksmäen lainlukija 1617-19. Omisti Urjalan Honkolan. Sin. VII: 98.
Jutikkala. Suurtilojen muodostuminen (I), s. 272. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 83, Kun Sääksmäen lainlukija Tuomas Maununpoika kirjoittaa nimensä Thomas Mågnsson ja Piikkiön lainlukija (ks. seur.) Thomas Månsson, ei heitä ole samaistettu. Sinettivertailuun ei ole mahdollisuutta, sillä Piikkiön lainlukijan sinettiä ei ole säilynyt (vain lakkamähkäle VA: 1819: 47v).
Tuomas Maununpoika. Piikkiön lainlukija 1621. Ala-Satakunnan vouti 1621-23 (?). K. e. 1626.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 228 Ks. y11ä. VA: mm 2: 280.
Tuomas Niilonpoika. Savon kihlakunnantuomari 1547. (-44?). Västlandin tuomarinsijainen 1550-56. K. ennen 1574.
Almquist Den civila lokalförvaltningen IV, s. 288. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 133.
Tuomas Perttelinpoika. Halikon tuomarinsijainen 1566.
Ture Ulvinpoika (Soop). Alitallimestari 1557. Raaseporin vouti 1557-58. Piikkiön tuomarinsijainen 1561, Raaseporin 1562. K. (mestattu) 1563. Sin. XIII: 203.
Elgenstierna, Ättartavlor VII, s. 359. VA: 2008: 21v.
Tyky, Jaakko Niilonpoika. Turun hovioikeuden aliviskaali 1629-32. Pohjanmaan lainlukija, 1632-33, Etelä-Pohjanmaan 1634-36, Ylä-Satakunnan 1638-40. Kokkolan pormestari 1634-39. Sin. VII: 99.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 545. Mickwitz-Möller, Kokkolan kaupungin historia I, s. 36.
Tönne Jöransson. (Gyllenmåne), Högsjögårdin herra. Norra ja Södra Vedbon kihlakunnantuomari 1595-1609, Vehmaan 1600-161(5), Maskun 1600-161(5). Istui käräjiä Piikkiön kihlakunnassa 1600-01. K. 1616.
Schlegel-Klingspor, Ättartaflor, s. 135. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 231. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 51.
Törnsköld, ks. Per Andersson.
Ubsaliensis, ks. Vizelius.
Ullnerus, ks. Iisak Yrjänänpoika.
Wallenius (aateloitu 1678 Wallenstierna), Olof Samuelsson, s. 1611, vht kirkkoherra, professori Samuel Andreae Grubb ja Kristina Olofsdotter. Ylioppilas Upsalassa 1629, sitt. Frankfurt am Mainissa, Oxfordissa, Cambridgessa, Leydenissä ja Amsterdamissa. Turun hovioikeuden auskultantti 1638, pöytäkirjuri 1639-40, aktuaari 1640-41, varasihteeri 1641-52, asessori 1652-80. Pohjois-Suomen alilaamanni 1649-53. Kemiön vapaaherrakunnan lainlukija 1646-80. Vähän-Savon kihlakunnantuomari 1653, 1664-80, Lappeen 1653-57. Maskun ja Vehmaan 168087. K. 1687. Sin. VII: 100.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 177.
Wallenius (Wallenstierna), Samuel O.. s. 1644, vht hovioikeuden asessori, kihlakunnantuomari Olof Samuelsson Wallenius-Wallenstierna ja Beata Arctophilacius. Ylioppilas Turussa 1653. Turun hovioikeuden auskultantti 1662, varaviskaali 1664-72, kanneviskaali 1672-74, asessori 1674-94. Korppoon vapaaherrakunnan lainlukija 1676-79. Karjalan alilaamanni 1680. Sin. X: 149.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 180.
Wassenius, (aateloituna 1688 Lagermarck), Johan. Turun hovioikeuden kanneviskaali 1650-62, asessori 1662-85. Bron kihlakunnantuomari 1650-52, Suur-Savon 1653-64, Sääksmäen 1664 (valtak. 3. 9.)-1680. K. 1691.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 204. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 76.
Wattrang (aateloituna 1654 Wattrang), Johan. Svean hovioikeuden sihteeri 1652-53, asessori 1653-55. Piikkiön kihlakunnantuomari 1652, Hagundan 1652, Håbon, Trögdin ja Lagundan 1653-80, Linden ja Noran, Ljusnarsbergin ja Grythytten 1657-80. K. 1680.
Anjou, Svea hofrätt, ss. 77-78. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 140.
Vekkijärven suku, ks. Lauri Pietarinpoika, Olavi Laurinpoika, Pietari Niilonpoika.
Vestgöte, Anders. Valkebon kihlakunnantuomari 1529-34, Pohjanmaan 1536-51. K. 1551.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 508-509. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 7. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 142.
Vestgöte, Jöns. Ylä-Satakunnan kihlakunnantuomari 1527-60. Ala-Satakunnan tuomarinsijainen 1550, 1551, Hollolan 1551, 1552. K. 1560.
Ramsay, Frälsesläkter, ss. 507-508.
Wexionius, ks. Gyldenstolpe.
Wichius, ks. Matti Paavalinpoika.
Wigelius, Lars, vht professori, kirkkoherra Sveno Wigelius ja Elisabet Rothovius. Ylioppilas Turussa 1643. Turun hovioikeuden aktuaari 1652-63, kanneviskaali 1663-72. Piikkiön lainlukija 1661 (valtak. 26.6.)-1666. K. 1672.
Westerlund, Åbo hovrätt, s. 515.
Wildeman, Arvid Tönnenpoika. Ydren (Itägöötanmaan läänissä) kihlakunnantuomari 1587-94, Porvoon 1597-1614, Kymin 1608-14. Karjalan laamanni 1607-17. K. 1617.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 513. Antell, Arvid Tönnesson Wildeman, ss. 208-238. Antell, Arvid Tönnenpoika Wildeman, KE V, ss. 621-623.
Wildeman, Henrik Tönnenpoika. Piikkiön kihlakunnantuomari 1607-12, Halikon 1611 (?). K. 1612.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 514.
Wildeman, Samuel Arvidinpoika. Laamanninsijaisena käräjillä (Karjala) 1610. K. 1612.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 511.
Willandh, Elias Sakariaanpoika, isä vouti Sakarias Sakariaanpoika. Lappeen ja Äyräpään-Jääsken lainlukija 1664-67, Suur-Savon 1667-79, Vähän-Savon 1672. Sin. X: 150.
VA: oo 4: 233.
Willandh, Lauri Sakariaanpoika, nähtävästi edellisen veli. Vähän-Savon ja Suur-Savon lainlukija 1656-57. Sin. X: 151.
Sinettikuvion (villisorsa) ja -kirjainten (LZSW.) mukaan oletettu kuuluvan Willandh (vildand = villisorsa)-sukuun.
Willandt, Jöran P(ietarinpoika). Raaseporin lainlukija 1678. Hattulan 1678-79. Hämeenlinnan pormestari 1685-95. Omisti Janakkalan Iso-Hiiden. K. 1695. Sin. X: 152.
Lindeqvist, Hämeenlinnan kaupungin historia II, s. 48. Kerkkonen, Janakkalan historia, ss. 174-176. Jutikkala-Nikander, Suomen kartanot ja suurtilat III, s. 394.
Winter, ks. Olavi Olavinpoika.
Vizelius (eli Ubsaliensis), Laurentius Petri Svean hovioikeuden sihteeri 1635-42. Piikkiön, Jääsken ja Äyräpään sekä Hagundan kihlakunnantuomari 1635-42. K. 1642.
Anjou, Svea hovfrätt, s. 180. Almquist, Lagsagor och domsagor II, s. 80. VA: jj 2: 385.
Vuolteen suku, ks. Hartvig Henrikinpoika, Henrik Jönsinpoika.
Yrjänä Henrikinpoika (Speitz-sukua), vht lainlukija ja alilaamanni Henrik Jaakonpoika ja Margareta Tuomaantytär. Ylioppilas Wittenbergissä 1608. Palveli ratsumiehenä Venäjän sodassa. Hollolan lainlukija 1613-15. Omisti Sääksmäen Liuttulan ja Lempäälän Inni1än. K. 1615 (ennen 18.8.). Sin. VII: 104.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 413. Tukholman hovioikeus Aksel Rynindille 18. 8. 1615, RVA: Svea hovrätt, Registratur 1615.
Yrjänä Jönsinpoika. Ratsumies 1586. Sääksmäen vouti 1598-99, Turun linnan 1605-06, Pohjanmaan 1610-12. Pohjois-Suomen alilaamanni 1606-22. Omisti Sääksmäen Kankaroisen, Terisen, Kyän ym. sekä sitt. Eurajoen Arnäsin (Luvian Niemen). K. luult. 1624. Sin. XIII: 205.
Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 120 (tiedot jaettu kahdeksi mieheksi). Jaakkola-Roos, Vuoden 1616 valitusluettelot, s. 141. Jutikkala, Sääksmäen pitäjän historia, ss. 263-264, (aikoinaan pitänyt Yrjänä Jönsin(Juhon)poikaa tavallisena ratsutalonpoikana). Jutikkala-Nikander Suomen kartanot, ja suurtilat III, s. 116. Kiuasmaa, Israel Paavalinpoika Särkilahti ss. 359-360 (ei tunne häntä muuna kuin Sääksmäen voutina). Suvanto, Akaan historia I, ss. 406-407, sanoo Yrjänä Jönsinpojan olleen sukunimeltään Svart, mutta esim. VA: 4340: 79 osoittaa vouti Yrjänä Jönsinpojan olleen eri henkilön kuin voudinkirjuri Yrjänä Svart. VA: mm. 2: 223.
Yrjänä Olavinpoika (Galt), isä Olavi Yrjänänpoika Galt. Etelä-Suomen alikirjuri 1563. Perniön kuninkaankartanon kirjuri 1566-68. Halikon kihlakunnan vouti 1570-78, Piikkiön 1574-78, Halikon ja Piikkiön 1581-89, 1592-99. Raaseporin lainlukija 1591, 1604-08, Halikon 159-. Omisti Perniön Hirvilahden. Sin. VII: 101, 102.
Ramsay, Frälsesläkter, s. 138. Almquist, Den civila lokalförvaltningen IV, s. 123. Nikula, Tenala och Bromarf I, s. 100. VA: öö 1: 2v.
Zadler, Jöran, vht kirkkoherra ja rehtori Marcus Pauli Zadelerus ja Beata Frosterus. Porin koulussa 1658. Pohjanmaan lääninsihteeri maaherra Graanin (maaherrana 1654-68) aikana. Kokkolan pormestari 1672-75. Pohjois-Pohjanmaan lainlukija 1675-80, Keski-Pohjanmaan eteläosan 1675-76. Oulun pormestari 1680-89. Edusti Kokkolaa v:n 1672, Oulua v:n 1682 ja 1686 valtiopäivillä. K. 1689. Sin. X: 154.
Virkkunen, Oulun kaupungin historia I, liite, s. 4. Mickwitz-Möller, Kokkolan kaupungin historia, ss. 37-38. VA: z 184: 311. von Bonsdorff, De finska städernas representation intill frihetstiden, ss. 70, 74, 75. Consistorii Ecclesiastici Aboensis Protokoller I, s. 206.
Åkerlund, Håkan. Vähän-Savon lainlukija 1667-71. Omisti Rantasalmen Kurkelan 1668-71. K. 1671. Sin. X: 155.
Soininen, Rantasalmen historia, s. 219. VA: oo 4: 70.
Ållon i Finland, ks. Eerik Sveninpoika.
Ålänning, ks. Måns Persson.
Ödla, Uddo. Tarton hovioikeuden asessori 1648-52. Svean hovioikeuden asessori 1652-54. Finspångan läänin, Bråbon ja Memmingin kihlakunnantuomari 1653-58, Porvoon-Hollolan 1666 (valtak. 1.3.)-1668. K. 1668.
Elgenstierna, Ättartavlor IX, s. 204. Almquist, Lagsagor och domsagor 11, s. 143.
Alkuun