Etusivulle 
Muokattu 12.11.2008

Suku on aateloitu 1.4.1525, mutta se on sammunut miehenpuolelta jo 1596. Suvun aatelisvaakunan otti haltuunsa, Torsten Salomoninpojan (taulu 3) tyttärenpoika, Hans Ragvaldinpoika, joka 1619 korotettiin aatelissäätyyn. Hänen pojanpoikansa, Karl Hansinpoika Ram, introrusoitiin 1627 (Ram eli Örneram).1

TAULU 11

Torsten Ingelinpoika, Strandin herra Värmlandissa; Kaarle Knuutinpojan määräyksestä käskynhaltijana Värmlandissa 1439; toimi kapinallisena ja poltettiin roviolla talvella 1439?.

Poika:

  1. Salomon Torsteninpoika, taulu 2.

TAULU 21

Salomon Torsteninpoika, Strandin herra; oli talonpoikien joukossa allekirjoittamassa valtiopäiväpäätöstä Strengnäsissä 1529.

Lapset:

  1. Torsten Salomoninpoika, taulu 3.
  2. Ingeborg Salomonintytär. - Puoliso Ingel Knutinpoika (Roos af Hjelmsäter)

TAULU 3

Torsten SalomoninpoikaTorsten Salomosson, Uudenkirkon Tuorlahden herra, jonka hän sai avioliittonsa kautta; kuningas Kustaa I aateloi hänet 1.4.1525 ja antoi rälssin taloon Uudellakirkolla 3; nimismies Hämeenlinnassa 1527-1529; kirjoitti 1530 kuninkaalle anomuksen, saadakseen takaisin Strömman tilan Kemiöstä, jotka hänen appensa oli päästänyt käsistään; hänen sanottiin kaapanneen Naantalin luostarilta Hyvikkälän tilan Janakkalasta, jo ennen Västeråsin sopimusta; kuningas lähetti hänen mukanaan tietoja ja ohjeita Viipurin sotaväelle 1534; amiraali 1535 Tallinnan edustalla; sai 4.10.1543 läänityksen Ylänteen taloon toistaiseksi; määrättiin 1545 Jöns Westegöthen kanssa Viipuriin, neuvottelemaan linnoituksen korjauksesta; kuoli 1550. - Puoliso ennen 1530 Brita Johanintytär Fleming, tämän 2. aviossa, vanhemmat Johan Fleming (Katso Fleming-suku, taulu 4) ja Märta Eringeslintytär Diekn; - 1. mies Måns Nilsinpoika Balk, joka elossa vielä 1528; sai huomenlahjaksi ensimmäiseltä mieheltään Vehmaan Kimokallion ja Mynämäen Ranjoen; peri poikansa kuoleman jälkeen Pohjan Brödtorpan; vuoden 1562 ratsupalvelusluettelossa mainitaan "vaimo Brita Tuorlahden rouva omisti 30 talonpoikaa täällä Suomessa ja Östergyllandissa ja Smoolannissa 8 talonpoikaa; kuoli n. 1566 Tallinnassa.1


Lapset:

  1. Måns Torsteninpoika, Janakkalan Hagan herra, ja myös Uudenkirkon Tuorlahden; osallistui valtiopäivillä Tukholmassa 1560 ja allekirjoitti valtiopäivien päätöksen; oli ratsupalvelusluettelossa 1566; kuoli ennen 1569; naimaton.1

 

 

 

  1. Ivar Torsteninpoika, Tuorlahden herra; asemies; peri 1556 äidiltään Hultin tilan Åkersin pitäjästä Smålannissa, antaen vastineeksi Mjärdvikin Hogstan Pitäjästä Östergotlannissa, jonka lunasti uudestaan itselleen serkultaan; sai 1562 sisareltaan Agnetalta Ravean tilan Mietoisten kappelisrk:sta korvaukseksi antamastaan rahalainasta, helmikoruista ja samettileningistä; 23.2.1563 kuningas Erikin lautakunta tuomitsi hänet kuolemaan aviorikoksesta, armahdettiin, mutta joutui maksamaan sakkoina kaksi tilaan Perniön Tjufönistä ja Bötesön Vekkelaksin pitäjästä; elossa vielä 1591. - Puoliso Katarina Bootzsen (?Boose).1
  2. Lasse Torsteninpoika, Brödtorpan herra Pohjan pitäjästä; kuninkaallisen majesteetin hovipoika 1561; juuri valloitetussä Käkisalmessa linnanpäällikönä ja maaherra 22.5.1582 Käkisalmen läänissä Täyssinänrauhaan asti 18.5.1595, jolloin Käkisalmi joutui Venäjälle; esitteli tämän jälkeen, 1595 Säämingin ja Parikkalan vastaiset rajalinjat; peri Janakkalan Hagan ja sai ikuisen rälssin 1565 niihin kuuluviin tiloihin Tarpissa, samoin 1582 elinikäisen rälssin omistamiinsa Hauhon Kokkilaan ja Janakkalan Hyvikkälään sekä Pohjan Dieknnullaan ja Tammisaaren maaseurakunnan Danskogiin;1 oli 1563 Erik XIV:n Tanskaa vastaan johtamassa armeijassa ja toimi 1568-1575 suomalaisen lippueen ratsumestarina; 1572-73 otti osaa lippueineen Herman Flemingin rajan taakse tekemiin hävitysretkiin; taisteli 1574 Virossa; osallistui Käkisalmen linnan piiritykseen 1580 ja tuli linnan valloituksen jälkeen päälliköksi, jona pysyi vuoteen 1586;2 sai 17.7.1584 elinikäisen rälssin Lopen Joentakaan, ja muihin hajanaisiin tiloihinsa; testamenttasi 1582 Hagan säterin ja 1583 Seitlahden talon Porvoosta kuningas Juhanalle, niin että se astuu voimaan vasta Elin vaimon kuoleman jälkeen, myöhemmin kuitenkin kuningas Juhanan poika, herttua Johan af Östergotland, vuonna 1615 luopui lahjoituksesta Klas Klasinpoika Ugglan eduksi, joka oli aviossa Elinin sisarentytären, Beata Wachtmeisterin, kanssa; teki 1588 Brödtorpasta testamentin vaimolleen, koska oli lapseton;1 määrättiin uudelleen Käkisalmen päälliköksi 1590, mutta joutui luovuttamaan linnan venäläisille 1595 Täyssinänrauhassa;2 allekirjoitti 1593 uskollisuuden vakuutuksen kuningas Sigismundille, omissa ja Käkisalmen linnanpäällikön nimissä; kuoli 1596, todennäköisesti haudattu Pohjan pitäjän kirkkoon, jossa yhden ikkunan lasimaalaus esittää hänen ja hänen vaimonsa vaakunaa. - Puoliso Elin Erikintytär Stålarm, kuoli 1618, vanhemmat Erik Arvidinpoika Stålarm ja Beata Grabbe; hän suostui leskenä ollessaan kantamaan vuokran Muurlan pitäjän Tuohitun tilalta, josta Lasse Torsteninpoika sai tiedon kirjeitse 3.8.1594; 14.1.1602 sai varmistuksen siitä että saisi esteettömän nautinta oikeuden niiden tilojen veroihin, jotka hänen autuas miehensä testamenttasi kruunulle.1
  3. Agneta Torstenintytär, taulu 4.
  4. Märta Torstenintytär. - Puoliso Pohjois-Suomen maavouti Ragvald Halvarinpoika, Ram eli Örneram-suvun kantaisä; 1556 hänet tuomittiin hirtettäväksi petollisesta tilinpidosta, mutta armahdettiin, jolloin hänen anoppinsa tila, tuhannen markan arvosta, korvasi vajauksen, kuitenkin Märta, kirjoittamalla kuninkaalle 25.2.1551, sai lapsilleen oikeuden lunastaa saman tilan takaisin, jos heillä joskus olisi siihen varaa.1
  5. Margareta Torstenintytär. - Puoliso Per Erikinpoika Fleming, 1. aviossaan, Rymättylän Viljaisen herra, kuoli 1560.1

TAULU 41

Agneta Torstenintytär, Porvoon pitäjän Jakkarilan rouva; syytettiin 1553 siitä että oli "noita-akan" kautta antanut myrkkyä Måns Iivarinpojalle, julistettiin syyttömäksi, kun "noita-akka" ollessaan vangittuna Turun linnassa, vähän ennen kuolemaansa, tunnusti, ettei hän ole ollut missään tekemisissä Agnetan kanssa; sai lahjakirjeellä 25.7.1566 äidiltään Ravean ja Kimokallion, koska hän "oli ollut aina rakastava, kuuliainen ja tottelevainen", mutta tila oli silloin jo pantattu eikä sitä voitu lunastaa takaisin. - Puoliso Joen Olofsson. (Katso Boga-suku, taulu 1).

Lähteet:

  1. Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden, Jully Ramsay, Helsingfors 1909, s. 324-326.
  2. Suomen elämäkerrasto, Ilmari Heikinheimo, Porvoo 1955, s. 605.
  3. DF/FMU 6208


Copyright © Juha Sinivaara 2001-2005

webmaster