Etusivulle  
Muokattu 02.10.2019

Isonkylän suku

Suomessa mainitaan historiallisessa lähteissä useita Jägerhorn nimisiä henkilöitä. Tässä kyseessä oleva suku on lähtöisin Naantalin läheltä Luonnonmaan saaresta ja sen vanhin tunnettu jäsen on Filpus Jönsinpoika, Isonkylän herra. Hän oli läheisissä tekemisissä Naantali luostarin kanssa, sillä kaksi hänen tytärtään vihittiin nunniksi ja toinen pojista Jöns Filpuksenpoika toimi luostarin taloudenhoitajana 1483-1498. Toisen pojan, Mårten Filpuksenpojan pojanpoika Mårten Olofinpoika, oli Juhana Herttuan kannataja, ja tämän tultua kuninkaaksi, Turun linnanvouti. Mårten Olofinpojan veljen Peder Olofinpojan jälkeläisiä oli Lars Jägerhorn, joka vanhan sukutalonsa Isonkylän lisäksi omisti Raision Metsäkylän sekä vaimonsa Hebla Stiernkorsin perintönä mm. Nousiaisten Sukkisten kartanon. Lars merkitytti sukunsa 1634 Ruotsin ritarihuoneeseen nimellä Jägerhorn af Storby. Suvun vaakunassa kuvataan kannikkeestaan riippuva metsästäjän torvi (ruots. Jägerhorn).1

TAULU 1

Filpus JönsinpoikaFilpus Jönsson, Isonkylän herra Luonnonmaan saaresta Naantalin lähistöltä; asemies 2; kesällä 1437 maankatselmuslautakunnassa; sinetöinyt Naantalin luostarin saantokirjeitä maaliskuusta 1442 lähtien 3; oli 12.3.1456 Turussa luostarin puolesta välimiehenä eräässä maanvaihdon vahvistuksessa, ollen ilmeisesti luostarin taloudenhoitaja 4; viimeinen sinetöinti 8.4.1457 5; kuolleena jo 14.10.1466. 6, 7 - Puoliso Margit Pederintytär, isä Peder Danske (Katso Danske-suku, taulu 1); antoi 14.10.1466 isänperintönsä ja syntymäkotinsa Maskun Kuuslahden Naantalin luostarille 7, tämän lahjan hänen kuolemansa jälkeen vahvistivat 1490 hänen poikansa 6, 8.

Lapset:

  1. Jöns FilpuksenpoikaJön Filpusson, Isonkylän herra; oman sinetin käyttäjä 14.10.1466, jolloin vahvisti äitinsä lahjan Naantalin luostarille 7; 1484 9-901 8 ripusti sinetin omiensa ja sukulaistensa kirjeisiin, mutta 1492 lähtien vahvisti myös muita kauppa- tai lahjakirjeitä 10; taloudenhoitaja Naantalin luostarissa 1492-1498 11, ehkä myös jo 1476, luopui tehtävästään 1498, koska hänen veljensä käytti samaa sinettiä Naantalissa 3-4.10.1498 2, 12; kuoli lapsettomana; hän lahjoitti yhdessä vaimonsa kanssa 1464 tilansa Hulkkisten kylästä Kaarinan pitäjässä, jonne oli muuttanut Isostakylästä, luostarille heidän viimeiseksi leposijakseen.1 - Puoliso N.N. Kaarinan Hulkkisista.
  2. Mårten Filpuksenpoika, taulu 2.
  3. Bengta Filpuksentytär, nunna n:o 59 Naantalin luostarissa; äiti antoi hänen ylläpitoaan varten 2/3 Rymättylän Brunilasta; tämän lahjan hänen veljensä vahvistivat 1490. 13, 8
  4. Botilda Filpuksentytär. - Puoliso 1 Naantalin porvari Gunnar Jakobinpoika, mainitaan 1452-1461 Naantalin sinetöijänä.- Puoliso 2 ennen 14.10.1466 Klemet Månsinpoika Maskun Härmälästä 2, 14, 7.
  5. Birgitta (Brita) Filpuksentytär, nunna n:o 46 Naantalin luostarissa; äiti antoi hänen ylläpitoaan varten Merimaskun Kuuslahden 14.10.1466 7; tämän lahjan hänen veljensä vahvistivat 1490. 13, 8

TAULU 2

Mårten Filpuksenpoika, Isonkylän herra; asemies; piti peistä Knut Bitzin häissä 1485 6, ja vahvisti, tosin viimeisenä eli 12.:na, Knutin huomenlahjan nuorikolleen, lahjan vahvistajia pyydettiin sinetöimään lahjakirje, mutta Mårten ei sitä tehnyt, koska hänellä ei ilmeisesti ollut omaa sinettiä; käytti Naantalissa 6-3.10.1498 veljensä sinettiä, Jöns oli ilmeisesti kuollut jo silloin; vahvisti 1490 äitinsä lahjan Naantalin luostarille; oli ottanut ilmeisesti myös Naantalin luostarin taloudenhoitajan tehtävät hoitaakseen veljensä jälkeen; elossa 1511, jolloin oli maankatselmus lautakunnan viides rälssimiesjäsen Loimaalla. 6 - Puoliso N.N.

Lapset:

  1. Olof Mårteninpoika, taulu 3.
  2. Tytär. - Puoliso Jöns Påvelinpoika, joka 1556 kirjoittautui Isoonkylään. 6
  3. Tytär. Myynyt osuutensa Isonkylän Säteristä Jöns Påvelinpojalle. Pietarsaaren kirkkoherra ja kaniikki Jacubus Blomenin emännöitsijä. 14

TAULU 3

Olof Mårteninpoika, Isonkylän herra, jonka omisti 1530-1556; sai 1530 kuninkaan luvalla lunastaa Naantalin luostarilta Brunilan ja Kuuslahden, jotka hänen isoäitinsä oli lahjoittanut tyttäriensä ylläpitoon; omisti seitsemän tangon osuuden Tahvion kylästä Raisiossa (Tanskila myöh. Friisilä), ja tilan Laitilassa Laitilan kylässä. - Puoliso Ragnhild Henrikintytär, isä Henrik Henrikinpoika (Katso Dönsby-suku, taulu 4). 6

Lapset:

  1. Per Olofinpoika, taulu 4.
  2. Mårten Olofinpoika, Isonkylän herra; sai ensimmäisen avioliittonsa kautta Birkkalan Haapaniemen ja Mynämäen Tuokkilan; Viipurin puolustajana 1556; vuosina 1562-63 Juhana herttuan palveluksessa Turun linnassa asemiehenä ja henkivartijana, pysyen uskollisena Juhana herttualle loppuun asti tämän ja Erik kuninkaan välisessä konfliktissa; syytettiin kuningas Erik XIV:n lautakunnan edessä syksyllä 1563, että "oli Turun piirityksessä kantanut nurjaa kilpeä isänmaataan vastaan", hänet tuomittiin kuolemaan 1.9.1563, mutta armahdettiin lopulta; Satakunnan ja Vehmaan jalkaväkilippukunnan päämies (1565?) ja otti osaa Tanskan sotaan vuosikymmenen puolivälissä, kotimatkalla 1568 laiva joutui syysmyrskyyn Ahvenanmerellä, jolloin suurin osa hänen miehistään hukkui, mutta Mårten selvisi; allekirjoitti uskollisuuden vakuutuksen kuningas Juhana III:lle 1568; osallistui 1570 alkaneeseen Venäjän retkeen; 1570 sai kuninkaan rälssikirjeen; joutui Venäjällä vangiksi 1572, mutta vapautui pian; nihtien päämies Turun linnan päällystössä 1574; Porin kartanon tallimestari 1570-luvun lopulla; 1583 ylimääräisenä rahaveron kantajana; 1587-92 kuului Turun linnan päällystöön; kuollut n. 1592 (joidenkin tietojen mukaan olisi ollut muona-apuvero kirjuri vielä 1599). - 1. puoliso n. 1560 Kristina Sigfridintytär, vanhemmat Sigfrid Hansinpoika Vilken ja Elin Nilsintytär (Ahtisten sukua).6 - 2. puoliso N.N., joka eli leskenä Isossakylässä 1606.2
  3. ? Kristina Olofintytär, (Brita), peri isänsä kuoleman jälkeen Tanskilan. - Puoliso entinen Hämeenkyrön kirkkoherra, rälssimies Mårten Friis.6

TAULU 4

Per Olofinpoika, Isonkylän herra; käskynhaltija; omisti Isonkylän ja Pöytyän Haverin; laivuri ja kauppias; maksoi Tukholmassa tullia 1571; kuollut n. 1592.2 - Puoliso N.N. kuollut ennen 1606.2

Poika:

  1. Hans Perinpoika, taulu 5.

TAULU 5

Hans Perinpoika, Isonkylän Storgårdin herra ja omisti myös Rymättylän Metsäkylän ja Pöytyän Haverin; elossa 1616, mutta oli kuolleena 1629. - Puoliso n. 1600 Margareta Lindelöf, joka eli leskenä 1642 Storgårdenissa, vanhemmat linnanpäällikkö Hans Perinpoika Lindelöf (Katso em. suku, taulu 6) ja Carin Larsintytär (Ulf).2

Pojat:

  1. Hans Hansinpoika Jägerhorn, Storgårdin herra; hukkui kevätjäihin 1641, lapseton. - Puoliso Sidonia Footangel tämän 1. aviossa; 2. Tönne Bertilinpoika, josta hän erosi 1657; 3. puoliso 1661:n jälkeen maalari Matias Reiman; vanhemmat Erik Footangel ja Anna Haraldintytär (Stålhanske).2
  2. Lars Hansinpoika Jägerhorn, taulu 6.

TAULU 6

Lars Hansinpoika Jägerhorn, Storgårdin herra ja omisti myös Metsäkylän sekä avioliittonsa kautta Taivassalon Sjuholmin ja Nousiaisten Sukkisen; kornetti aatelislipullisissa; 1634 otettiin aatelismatrikkeliin nimellä Jägerhorn af Storby; valtiopäivillä 1642; sai 22.6.1649 läänityksenä Kaukalan Merimaskusta; kuoli 1655. - Puoliso Hebla Stiernkors, kuoli 1680; vanhemmat Olof Gustafinpoika (Katso Stiernkors-suku, taulu 3) ja Cecilia Johanintytär (Boga). 2

Lapset:

  1. Hans Jägerhorn, Maskun Villilän herra, jonka hän myi 1658, syntynyt n. 1640; ratsumies 15 vuotiaana; yleni myöhemmin kornetiksi, jona hän oli 1658 Turun läänin ratsuväkirykmentissä; luutnantti Länsi-Uudenmaan jalkaväkirykmentissä 12.8.1665; kapteeni; anoi 1682 saada jäädä komendantiksi Hämeenlinnaan; sai eläkkeen 11.2.1688; kuoli 1690. - Puoliso kuulutettu 12.2.1687 Tukholman Suurkirkossa, Juliana Cristina de la Chapelle, joka eli leskenä 1691; vanhemmat kapteeni Gustaf Richard de la Chapelle ja Elsa Hästesko. 2
  2. Claes Jägerhorn, Isonkylän herra; ylioppilas Turussa 1646; seurasi 1654 kreivi Gustaf Otto Stenbockia Breemeniin; palveli vuoden kuningattaren henkirykmentissä; Bodenin rajakreivin rykmentissä lippumies 16.6.1655, vänrikki siellä 8.7.1658; mukana sotaretkillä Puolassa ja Preussissa ja kotimatkalla Riikan halki 1661; luutnantti (1663); majuri Pohjanmaan rykmentissä 1.7.1677; erosi 1688; kuoli 1693 Isossakylässä ja haudattiin 15.10.1693 omaan hautaan Naantalin luostarikirkkoon. - 1. puoliso 1662 kuninkaan luvalla, isänsä serkku Märta Lindelöf, vanhemmat majuri Ernst Lindelöf ja Catharina Rosenstrålen. - 2. puoliso n. 1675 Beata Lindelöf, kuoli 1692 Isossakylässä ja haudattu 17.7.1692 vastasyntyneen poikansa kanssa Naantalin luostarikirkkoon, vanhemmat majuri Lars Lindelöf ja Catharina Stålarm. 2
  3. Lars Jägerhorn, kastetodistajien juokossa Naantalissa 1684 ja elossa vielä 1695. 2
  4. Anna Jägerhorn, kuollut 1680-luvun alussa Nousiaisten Sukkisissa. - Puoliso Gustaf Friesensköld, joka eli 1696, aateloitu 1651, muttei introdusoitu suku.2
  5. Hebla Jägerhorn, kuollut 1697 Sjuholmissa ja haudattu 24.10.1697 Taivassalon kirkkoon. - Puoliso ennen 1673 ratsumestari Arvid Anckarsköld, hänen 1. aviossaan, kuollut 1712.2
  6. Maria Jägerhorn, syntynyt 10.7.1636, taulu 7.

TAULU 7

Maria Larsintytär Jägerhorn, syntynyt 10.7.1636, eli leskenä 1709. - 1. puoliso Nousiaisten kappalainen samalla pedagogi vuoteen 1660 Jacob Jacobi Mascuensis (Caringius), kuollut 1672, vht: talollinen Maskun Karinkylässä Jakob Jakobsson († ~1669) ja Agnis. - 2. puoliso 7.1.1673 Isossakylässä, kirkkoherra Nousiaisten kirkkoherrakunnasta Gustaf Henrikinpoika Allenius, kuollut 1693 2. Vanhemmat Henrik Georgii Lauck ja Karin Bertelintytär, katso Allenius-suku, taulu 1.

Lähteet: .

  1. Kansallinen elämäkerrasto III, Porvoo 1930, s. 55-56
  2. Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser. IV, Gustaf Elgenstierna, Tukholma 1930, s.59-61
  3. DF/FMU 2451
  4. DF/FMU 3005
  5. DF/FMU 3028
  6. Naantalin historia I, Seppo Suvanto, Turku 1976, s. 66, 136-138, 219-226
  7. DF/FMU 3314
  8. DF/FMU 4287
  9. DF/FMU 3998
  10. DF/FMU 4419
  11. DF/FMU 4786
  12. DF/FMU 4809, 4810
  13. Naantalin historia III, Kerttu Innamaa, Turku 1965, s. 328-330.
  14. Genos 69 (1998), Tapio Vähäkangas, Peder Dansken jälkeläiset, s. 125-138.
  15. Naantalin historia II, Kaarlo Jäntere, Turku 1959, s. 304.
  16. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Jacobus Jacobi. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 7.7.2019.
  17. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Claes Jägerhorn. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 2.10.2019.


Copyright © Juha Sinivaara 2001-2019
webmaster