Etusivulle 
Muokattu 06.03.2014

Keskiajalta lähtöisin oleva Boije-suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneen kirjoihin 1625 nimellä Boije af Gennäs. Anders Boije (taulu 1) sai avioliittonsa kautta haltuunsa Pohjanpitäjän Gennäsin ja Dalkarlabyn talot ja vaakunan, jossa oli kolme elliptistä kuviota (ankkuripoijua?), hän ja hänen poikansa käyttivät Boije nimeä.

TAULU 1

Anders Boije ("Anders Boijan"), Porvoon Bjurbölen herra; maankatselmusmies Pohjan pitäjässä ja Kiskossa 1503; katselmusmies Porvoossa 1516; peri apeltaan Gennäsin ja Dalkarlabyn rälssitilat Pohjan pitäjässä, ja tämän vaakunamerkin, sen jälkeen hän ja hänen poikansa lienee ottaneet nimen Boije 1; omisti Arpalahden Perniössä; perinnönjako hänen jälkeensä toimitettiin Turussa 11.8.1537 2. - Puoliso Brita Rötkerintytär, hänen 2. aviossaan, vanhemmat asemies Rötker Olofinpoika (Katso Djäkn, Rötker Olofinpojan suku, taulu 2), Gennäsin ja Dalkarlabyn herra, ja Ragnhild Johanintytär; 1. puoliso tanskalainen aatelismies Nils Månsinpoika Rymättylän Heinistä.1

    Lapset:

  1. Beata (Boije). - Puoliso Raaseporin itäisen kihlakunnan kihlakunnantuomari Måns Andersson Grabbe; omisti 1494 Kirkkonummen Kosken; kuoli n. 1520.1
  2. Margeta (Boije), taulu 2.
  3. Erik Boije, Pohjan Dalkarbyn ja Lammin Tirmulan herra; Hämeenlinnan päällikkö lokakuun lopullaa 1530 3; kihlakunnantuomari Itä-Karjalassa 1535, toimien kuolemaansa asti; sai Dalkarbyn perinnönjaossa 1537 ja Tirmulan (Sipilä) avionsa kautta; sinetöi Västeråsin perintöjärjestyksen 13.1.1544; kuoli n. 1555. -Puoliso Cecilia Gudmundsdotter (Garp), joka eli leskenä Tirmulassa 1562; vanhemmat Gudmund Larsinpoika ja Malin.1
  4. Nils Boije, Pohjan Gennäsin ja Dalkarbyn herra, omisti myös Tenholan Gennarbyn (v:sta 1550) samoin Inkoon Hovgårdin, Lohjan Laxpohjan, Pernajan Tykon, Halikon Lempilän ja Lammin Sipilän; maankatselmusmies Muurlassa 1515 4; asemies (1523); hovipoika Kustaa Vaasan hovissa 1527; Raaseporin vouti 24.8.1530-1531, halliten kuninkaallisella oikeudella lampuotejaan; osallistui kreiviriitaan 1534-36; sai läänityksekseen Vålan pitäjän Upplannista 1533-38 ja Tordbyn talon Pohjan pitäjästä 1535 samoin koko Pohjan pitäjän 1540 sekä Tammisaaren kaupungin, joka (läänitys) lakkautettiin 1547, mutta palautettiin 18.6.1549 jatkuen 1554 asti; hänellä oli 1542 myös Biskopstunalaisia lampuoteja Åkersin laivakunnassa ja sai 20.10.1548 suurpitäjän, joka peruutettiin 1550; rehumarski 1535-1537 ja määrättiin1 27.5.1537 Linköpingin herrainpäivien jälkeen 2 pitämään asekatselmus Suomessa; sotaeversti 1542, otti miehuullisesti osaa Dacke-kapinan nujertamiseen; sinetöi sopimuksen kuningas Kustaan ja Nils Dacken välillä Linköpingissä 8.11.1542; oleskeli kuninkaan lähettämänä Pommerissa 1545, josta toi Erik Pommerilaisen maakirjan vuodelta 1413; katselmusherra Suomessa 1549-54; suomalaisen ratsuväen rehumarski 1555; ritari 1554; toimi yliratsumestarina 1 Venäjän sodassa Pähkinälinnaa 5 vastaan syksyllä 1555; 27.10.1555 suomalaisen ratsuväen ratsumestari 1, hävitti 13.1.1556 Kivennavan varustuksen, jottei se joutuisi venäläisten käsiin, ja vetäytyi Viipuriin 6; luopui ratsumestarin toimesta 18.7.1556;1 kuului Kustaa Vaasan luottamusmiehiin 7 ja osallistui mm. Helsingin perustamistoimiin 1550-luvulla 5; oli vuosikymmenen lopulla Juhana-Herttuan luottomies, antoi 7.1.1558 herttualle erityisen uskollisuude lupauksen; erosi Juhanan palveluksesta 15.2.1562 1; sittemminEerik XIV:n palveluksessa 5, ja mukana Turun linnassa vangitsemassa edellistä veljesriidan yhteydessä 1563 1, kerrotaan hänen estäneen Talin herraa Anders Nilsinpoikaa pistämästä herttuaa kuoliaaksi kuninkaan käskystä 5; kihlakunnantuomari Raaseporin läntisessä kihlakunnassa 1558-61 samoin koko Raaseporin läänissä 1563-68 1; Pyhän Salvatorin veljeskunnan ritari kuningas Eerikin kruunajaisissa 19.6.1561 2; sai kuninkaallisella kirjeeellä 13.4.1562 vapauden ja rälssin tiloilleen, jotka hän osti Tenholasta, Pohjan pitäjästä ja Lopelta, kuitenkin hänen piti suorittaa niistä ratsupalvelusta; käskynhaltijana Turun linnassa 1564 ja nimitettiin Viipurin linnan ja läänin käskynhaltijaksi 25.5.1565, mutta ei koskaan astunut tähän virkaan; kenttäeversti Tanskan sodassa 1565 1, hänen johdollaan valloitettiin vahva Varbergin linna, sittemmin kuuluisa Pontus de la Gardie joutui tällöin vangiksi; 1566 epäonnistui Bohusin linnan piiritys ja Boije menetti päällikkyyden; mahdollisesti valtaneuvos 1565 5; 1568 Etelä-Suomen laamanni; väliaikaisesti koko Suomen maaherra 20.5.1568 1, mutta vapautettiin kuukautta myöhemmin (3.64) sairauden vuoksi 1; kuoli lokakuussa 1568 1.Sai elämänsä aikana tehtävistään suuria läänityksiä ja anasti niiden lisäksi omavaltaisesti rälssin alle lukuisia tiluksia.5 - Puoliso n. 1538 Brita Kristerintytär Horn, kuoli n. 1580, vanhemmat Krister Klasinpoika Horn (Horn-suku, taulu 3) ja Ingeborg Siggentytär (Sparre af Rossvik); Britalla oli hallussaan Perniön Tykön ja Tenholan Degergårdin säterit.1
  5. Karin, Pohjankylässa, eli leskenä 1550, jolloin hänen tilansa Genna by siirtyi Nils veljelle 2. - Puoliso Hans Perinpoika (Starck).1
  6. Elin. - Puoliso (vanhan sukukirjan mukaan) Claes Grabbe, jonka isä oli kihlakunnantuomari Måns Andersinpoika Grabbe, ja joka 1525 vaihtoi veljensä, Nils Månsinpoika Grabben, kanssa keskenään puolet Grabbackan tilasta Karjaalla Koskeen Kirkkonummella; kuoli 1563.1
  7. Ragnhild, Perniön Arpalahdessa. - Puoliso Turun pormestari Simon Andersinpoika, kuollut ennen 1556.1

TAULU 2

Margareta Boije, eli leskenä 1567. - Puoliso Siuntion nimismies Greger Jönsinpoika Tjusterbystä, Silfverpatron suvun kantaisä. (Katso Silfverpatron-suku, taulu 1); eli vielä 1555.1

Lähteet:

  1. Den introducerade svenska adelns ättärtavlor. Med tillägg och rättelser. I, Gustaf Elgenstierna, Tukholma 1925, s. 474-475. <
  2. Ättartavlor II, Tor Carpelan, Helsinfors 1954, s. 114-116
  3. DF/FMU 6535
  4. DF/FMU 5790
  5. Suomen elämäkerrasto, Ilmari Heikinheimo, Porvoo 1955, s. 76-77.
  6. Suomen kansan ajantieto, Manninen Antero, Porvoo 1948, s. 56.
  7. Kansallinen elämäkerrasto I, Porvoo 1927, s. 279.

 


Copyright © Juha Sinivaara 2001-2005

webmaster