Muokattu 10.3.2019

Suku on lähtöisin Ruotsin Ångermanlannista, siitä johtuu suvun kantaisän nimi Ångerman. Suvun lisänimi Sursill lienee ollut kotiseudun perintöä. Ångermanlantilaisiet olivat muualla ravintona väheksytyn happamen silakan (nykyisen Surströmmin) pääasiallisia tuottajia. Tarinan mukaan Erik Ångerman olisi myynyt Ruotsin armeijalle suuria määriä suolasilakkaa ja laittanut joukkoon halpaa hapansilliä. Sotilaat eivät pitäneet hapansilakasta ja Kustaa Vaasa olisi suuttunut ja antanut Erikille pilkkanimen Sursill. Ensimmäiset kertomukset hapansilli-tarinasta löytyvät vasta 1940-luvulta. Svenska Dagbladetissa eläkkeellä oleva ruotsalainen professori Nils Ahnlund julkaisi pakinan aiheesta. Oliko tarina Ahlundin keksimä jää ilmeisesti selvittämättä. Erikiä ja Östeniä ei asiakirjoista löydy kalastukseen liittyen.5 Erikin tytär Katarina muutti Pietersaareen Hans Fordelin taloudenhoitajaksi. Katariina kutsui sisarensa Magdalenan ja otti Östen veljen lapset luokseen sekä myöhemmin toisen veljensä Karlin, jonka hän lähetti kouluun Turkuun. Östenillä oli seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa on kutsuttu myös seitsemän Sursill - sisaruksen sukuluetteloksi. 1, 2, 4, 5, 6

TAULU 1

Erik Ångerman, oli talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539, mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien. Hän oli  talollinen ja lautamies. Kuollut ilmeisesti iäkkäänä 1550 - luvun alussa. - Puolison nimi oli Dordi.

Lapsia:

  1. Katarina, oli tässä mainituista sisaruksista ensimmäinen, joka tuli Uumajasta Pohjanmaalle. Palveli jonkin aikaa emäntäpiikana vouti Hans Fordellia Pietarsaaren pitäjässä. - Puoliso Henrik Nilsinpoika (Henricus Nikolai) syntynyt Uudellamaalla. Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra jo 1543. Westzynthius - suvun kantaisä. Kuollut ennen heinäkuuta 1569.
  2. Magdalena. - Puoliso Erik Johaninpoika Tenalensis. Pietarsaaren kirkkoherra 1569. Kuoli kaiketi Pietarsaaressa 24.5.1600, haudattu sinne.
  3. Östen, taulu 2.
  4. Karl. Saapui sisarensa Katarinan kutsumana Ruotsin Länsi - Pohjasta Pietarsaareen ja pääsi sisarensa toimesta Turun katedraalikouluun. Kokkolan kirkkoherra 1582, sai täydet kirkkoherran oikeudet 1593 ja allekirjoitti Upsalan kokouksen päätöksen samana vuonna. Pappissäädyn edustaja Söderköpingin valtiopäivillä, allekirjoitti siellä 10.10.1595 neuvoston ja säätyjen yhteisen vastauksen Kaarle-herttualle, joka valtuutettiin Ruotsin valtionhoitajaksi. Carolus Erici Sursill joutui yhdessä Vöyrin ja Pietarsaren kirkkoherrojen kanssa 1597 Nuijasodan aikaisten toimiensa vuoksi marski, käskynhaltija Klas Flemingin nuhdeltavaksi. Kirkkoherra Carolus (”Carll i Karlebij”) määrättiin 9.12.1589 maksamaan 20 taalaria raha-apua sotaväen palkkaukseen. Hän (”Her Karl Kyrckioheerde i Karlebij”) sai Kaarle-herttuan kirjeellä 20.2.1602 korvaukseksi herttualle toimittamastaan hevosesta viisi tynnyriä viljaa. Muiden Pohjanmaan pappien tavoin hänelle myönnettiin 14.12.1608 elatukseksi 70 tynnyriä viljaa ja vuodelta 1614 säilyneen kuitin mukaan hän (”Carolus Ericj Karlebijensis”) yhdessä muiden Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan kirkkoherrojen kanssa kuittasi (nimikirjoitus ja sinetti) vastaanottaneensa viljasaatavansa. Elossa vielä 1618. - Puoliso Anna, kotoisin Tukholmasta. 7
  5. Margaretha. Saapui Uumajasta Suomeen veljensä Karlin luo Kokkolaan - Puoliso I Paul eli Påval Petterinpoika, tuomarin sijainen Pohjanmaalla 1563. - Puoliso II Thomas Jöraninpoika. Pohjanmaan vouti 1585, asui Mustasaaressa ja eli vielä 1610.

TAULU 2

Östen Erikinpoika, talollinen Uumajan pitäjän Vestertegin kylässä. 1553 - 1582. Valtiopäivämies 1571?. Saapui sisarensa Katarinan kutsumana Uumajasta Suomeen. - Puoliso Magdalena (Malin). - 

Lapsia:

  1. Anna. - Puoliso 1. Johan, "Johannem sac: iLaihela". Laihian kappalainen. - 2. Jakob Eskilinpoika (Jacobus Eschilli). Laihian kirkkoherra 1580. K. ilmeisesti Laihialla 1611.
  2. Katarina, taulu 3.
  3. Kristina (Kirstin), k. ilmeisesti Iissä noin 1632. - Puoliso Johannes Henrici Limingus. Iin kirkkoherra 1620. K. kaiketi Iissä 1634. Vanhemmat Limingan kirkkoherra Henrik Lithovius ja  tämän ensimmäinen puoliso. Katso tämä suku taulu 3 ja Lithovius suku, taulu 2
  4. Margareta. - Puoliso Anders Tysk, kuningas Kaarle IX:n räätäli, joka asui Vaasassa.
  5. Erik, talollinen Uumajan Västertegissä 1583- 1630. Omisti 1601 kolme lehmää ja hevosen. Mainitaan lautamiehenä 1615-1617. Maksanut 1619 veroa 4 ½ mk rahana, 9 naulaa voita ja 11/8 kannua tervaa. Tilan koko 3/8 manttaalia.
  6. Birita, eli Isossakyrössä leskenä vielä 1629. - Puoliso Peter Gumse, alkuaan todennäköisesti Geet. Isonkyrön Gumsilan eli Komsilan talon omistaja 1588. Isonkyrön nimismies 1589. Varusti ratsumiehiä Ruotsi - Suomen armeijaan, ja palveli itsekin ratsumiehenä. Ajautui täten huovien puolelle nuijasodassa, jonka loppuvaiheessa siirtyi Puolaan. Eli siellä lopun elämäänsä. Isä kaikesta päätellen Isonkyrön kirkkoherra Jakob Geet.
  7. Barbro. - Puoliso N.N. porvari Tukholmassa.
  8. Magdalena (Malin), eli Kalajoella "vanhana ja voimattomana" vielä maaliskuussa 1650. - Puoliso Petter Arctophilacius, alkuaan Pekka eli Pietari Matinmikko eli Mattila, kotoisin Lohtajalta. Kalajoen kappalainen, kirkkoherra 1612. Valtiopäivämies. K. ilmeisesti Kalajoella kesällä 1647, haudattu sinne. Isä Lohtajan nimismies, talollinen ja maakauppias Mikko Matinmikko eli Mattila.
Avioton:
  1. Hans Östeninpoika, pappi, s., k. jälkeen 1633 Laihialla.

TAULU 3

Katarina Östenintytär, oli elossa vielä 1614. - Puoliso 1. Lauri - niminen talollinen, jonka asuinpaikka ilmeisesti Saloinen. Katso Sinius suku, taulu 1. - 2. Matt Laurinpoika, alikirjuri, ehkä myös talollinen Saloisissa.2 - 3. nimeltään tuntemattoman leski Henrik Lithovius (Henricum Laurentii Lithovium), Limingan kirkkoherra, katso Lithovius suku, taulu 1.

Lähteet:

  1. Kojonen Eero (toim.), Sursillin suku, Tapiola 1971.
  2. Tapio Vähäkangas, Lohtajan Granbergien esivanhemmat, Genos 69(1998), s. 78-84, 98-99
  3. Arvi Ilmoniemi, Sinius-suvun alkuperästä ja vähän muitakin Sursilliana-tutkimuksia, Genos33(1962), s. 18-24.
  4. Tiedonantoja - Meddelanden - Sursillien suku. Genos 13(1942), s.123-124.
  5. Sursill-suvun alkupolvet Uumajassa ja Pohjanmaalla, Tiina Miettinen, Genos 88 (1/2017).
  6. Sukukirja
  7. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721
Lisätietoja:
  1. Arvi Ilmoniemi, Östen Sursillin avioton (?) poika ja hänen jälkeläistensä sukulaisuussuhteita, Genos 21(1950), s. 2-6.
  2. Genealogia Sursilliana rediviva Valtiot. maist. Georg Luther, Helsinki, Genos 42(1971), s. 33-35.
  3. Elias Robert Alcenius: Genealogia Sursilliana, Helsinfors 1850.


Copyright © Jari ja Juha Sinivaara 2019