Muokattu 05.10.2019

Vanhan perimätiedon mukaan, suku olisi saanut alkunsa Kaarinan Littoisten kylästä. Täältä olisi lähtöisin Limingan kirkkoherraksi 1575 tullut Henrik Laurinpoika. Jos tieto pitää paikkansa hänen isänsä on epäilemättä ollut Littoisten Pyhän Annan alttarin talon lampuotina 1558-1571 mainittu Lauri, ja hänen veljensä viimeksi mainitun poika Mikko Laurinpoika, lampuotina 1571-1593, joka 1571 oli koko Kaarinan varakkain talonpoika. Pyhän Annan alttarin perusti piispa Benedict. Vuodesta 1432 alkaen mainitaan alttari lahjoitusten saajana. Vuonna 1438 myi Horn-sukuun kuuluva Upsalan tuomiorovasti Matias Olavinpoika 100 markan hinnasta Turun tuomiokirkon Pyhän Annan alttarille talonsa Kaarinan Littoisista sillä eddolla, että "joka viikko pidetään alttarilla messu Jumalalle ja Pyhälle Annalle kunniaksi ja vanhemmilleni levoksi ja armoksi". 1545 talo joutui kruunulle ja annettiin 1576 lainan pantiksi Klaus Åkenpoika Tottille.2

TAULU 1

Lauri, Kaarinan Littoisten Pyhän alttarin talon lampuotina 1558-1571.2

Poikia:

  1. Mikko, Pyhän Annan alttarin talon lampuotina 1571-1593, ollen 1571 hopeaveroluettelon mukaan Kaarinan pitäjän varakkain talonpoika.2
  2. Henrik, Limingan kirkkoherra noin 1575-1615, taulu 2.

TAULU 2

Henrik Laurinpoika, Henricus Laurentii Lithovius, Limingan kirkkoherra, sai 10.4.1575 kuningas Juhana III:lta lahjoituskirjeen Limingan pappilasta kaikkinen niine etuineen, joista hänen edeltäjänsä oli saanut nauttia.2 Vuonna 1586 Henrik lähetti valituskirjeen kuninkaalle, jossa hän kertoi Oulunjärven seutujen tuhoista ja arvioi vihollisen surmanneen välirauhan aikana, siis 1583 lähtien, lähes tuhat ihmistä. Hän kyllä hieman liioitteli, surmattuja oli kylläkin 200-300 henkeä.7 1577 syytti lumijokelainen Lauri Kyröläinen Henrikiä huorinteosta hänen vaimonsa kanssa, mutta lautakunta "ja hyvät miehet ja naiset" puhdistivat hänet valallaan. Joulupäivänä 1589 venäläiset polttivat sotaretkellään Limingan kirkon ja pappilan. Kirjeellään 21.2.1590 myönsi Juhana Henrikille naapuripitäjistä kymmenyksiä, koska liminkalaiset olivat joutuneet suureen köyhyyteen. 1592 pappila poltettiin jälleen ja Henrikin omaisuus ryöstettiin, nytkin Henrik sai kuninkaalta oikeuden ottaa verotuloista korvauksen. 1593 Henrik oli allekirjoittamassa Turussa ns. Upsalan kokouksen päätöksen, joka turvasi kirkon ja uskon luterilaisuuden Ruotsin valtakunnassa, Pohjanmaan pohjoisen rovastikunnan rovastina. Henrik osallistui valtiopäiville 1600 ja 1602. Henrik ja hänen vaimonsa Catharina saivat 13.3.1614 verovapauden yhdelle maatilalleen (1586 omisti Henrik-niminen pappi talon Oulunsalossa, joten tämä oli eräs niistä), koska Henrik oli kuolemansairas ja eli suuressa kurjuudessa. Henrik k. 1615. - Puoliso 1. N.N. - 2. Catharina Östenintytär Sursill, tämän 3. aviossaan. Oli elossa vielä 1614. - Catharinan 1. puoliso oli Lauri-niminen talollinen, jonka asuinpaikka ilmeisesti Saloinen. - 2. puoliso Mathias Erikinpoika, joka oli luultavasti lähtöisin Uumajasta, hän oli vouti ja ehkä myös talollinen Saloisissa. Katso Sursill-suku, taulu 2.2

Lapsia:

  1. /1. Johan Lithovius, myös Corvinus eli Limingus, Johannes Henrici Lithovius, nimitetty Limingan kappalaiseksi 1593, jolloin allekirjoitti Upsalan kokouksen päätoksen. Oulun ensimmäinen kirkkoherra 28.9.1610 (vahvistus virkaan 16095). Iin kirkkoherra 1620. K. 1634. - Puoliso äitipuolensa sisar Kristina Östenintytär Sursill, k. ilmeisesti Iissä noin 1632, katso Sursill-suku, taulu 2.1,3
  2. /1. Josef Lithovius eli Limingus, Limingan kirkkoherra, taulu 3.
  3. /1. Brita Lithovius. - Puoliso Kaspar Fransinpoika Forbus Skotlannista (Danzigista?) oli Iin pitäjän vuokraaja, sitten kruununvouti Iissa.2
  4. /2. Kristian Lithovius, Christianus Henrici Lithovius, Limingan kappalainen noin 1620-1622. - Puoliso Anna Ruuth. Isä Uudenmaan vuoti Olof Ruuth.2

TAULU 3

Josef Lithovius, eli Josephus Henrici Lithovius eli Limingius, Limingan kappalainen 1610-1615, Limingan kirkkoherra isänsä jälkeen 1615-1646. Sai rovastin arvon. Kirjoitti 13.12.1641 kuningatar Kristiinalle, että katovuosi 1638 oli saattanut hänet ja seurakunnan hätään, karjaa oli kuollut, ja pitäjän miespuolisesta väestöstä oli jäljellä vain vanhuksia ja poikasia. Limingan vanha kirkonkello löytyy Roshdestovuon kylän kirkosta 30 virstaa Hatsinan kaupungista. Se on valettu 1619 ja siihen on latinaksi kirjoitettu: "Ylistän Jumalaa ja kutsun kansaa. Minä kello en koskaa kaiu turhaan. Jooseppi Henrikinpoika Lithovius antoi minut valaa Limingassa".2 Omisti potkuverkonpaikan (lohenpyyntip.) Montajanluodon luona.6 - Puoliso 1. äitipuolensa Catharinan tytär Anna Laurintytär, katso Sursill suku, taulu 3. - 2. Margareta Hansintytär, kuollut noin 1647.2

Lapsia:

  1. /1. Isak (Lithovius), Isacuus Josephi Lithovius, Limingan kappalainen 1628-1648. Limingan kirkkoherra isänsä jälkeen1 16.10.16484-1652. Rovasti.1 Oli ehkä yksi kaikkien aikojen suurimmista maan omistajista Limingasssa, hänellä oli kuollessaan 2 manttaalin Kristiernilä (Pietilä), 1 ½ manttaalin Juustila sekä kolme muuta taloa ja yksi uudistila.4 Vähän aikaisemmin hänellä oli ollut myös Kestilän 1 1/4 manttaali talo, jonka hän myi 1640-luvun lopulla Simo Matinpojalle 1200 kuparitaalarista. Omisti 1640-luvun lopulla aluksen ja harjoitti rahdinkuljetusta.6 Kuollut ilmeisesti Limingassa 1652. - Puoliso 1. Oulussa noin 1626 Dorothea Groth kotoisin Gävlestä Ruotsista. Vanhemmat Claes Groth ja ehkä Margareta Andersintytär. - 2. Margaretha Londinus. Vanhemmat Saloisten kirkkoherra Johan Londinus ja Anna Mathesius.1
  2. /1. Samuel Lithovius, Limingan kappalainen 1648-51.4 Edusti Pohjanmaan papistoa vuoden 1647 Valtiopäivillä, jolloin hoiti äsken kuolleen isänsä jälkeen väliaikaisesti Limingan kirkkoherran virkaa, vetosi Kuningattareen 1647, koska oli yksin joutunut maksamaan ent. kruunun voudin Jaakko Burmanin velasta, paitsi isänsä myös osan toisten takaajien osuudesta saamatta täyttä korvausta siitä.6 Iin kirkkoherra 1652-1659.1 Lapinmaan rovasti.4 Kuollut nähtävästi Iissä 1.5.1659. - Puoliso Catharina Lithman, Ruotsin Länsipohjan Kainuusta, jäi leskeksi ja asui Iissä 1660.1
  3. /1. Lars Limingus eli Lithovius, Laurentinus Josephi Lithovius, syntynyt 1608. Ylioppilas Upsalassa syyskuussa 1626. Limingan kappalainen 1651-1652, Limingan kirkkoherra 1652-1665. 1663 lunasti valtaneuvos Gustaf Soopilta Limingan Pietilän ja Tornion talot, jotka olivat kuuluneet suvulle ja jotka Samuel-veljen pojat olivat antaneet 1300 kuparitaalarin suuruisen velan maksuksi, molemmat talot olivat suuria kahden manttaalin tiloja. 1654 pappilassa oli ilmeisesti tulipalo, koska Lars sai 100 taalaria paloapua Pyhäjoelta ja Kalajoelta, vahinko oli ollut 1500 kuparitaalaria. Omisti myös aluksen.6 Lars kuoli äkkiä ilmeisesti Limingassa 1665. - Puoliso Catharina Mathesius, eli miehensä jälkeen. Vanhemmat Saloisten kirkkoherra Mathias Mathesius ja Margaretha, katso Mathesius-suku, taulu 2.2
  4. /1. Henrik Lithovius, syntynyt 1621. Ylioppilas Upsalassa 27.11.1640, Turussa (pohj.) 16449. Oulun kappalai­nen 1645-1672. Oulun kirkkoherra 1672-1677. Kuollut ilmeisesti Oulussa noin 1677.3 Mainitaan suomentaneen  Philip Kegeliin "Meditationes".8 - Puoliso 1. Margaretha Montanus. Vanhemmat Iin kirkkoherra Erik Montanus ja N.N. Kallio. - 2. oululaisen porvari Isak Olavinpoika Heikolan leski Riitta Juhontytär, haudattu Oulussa 18.6.1684. Isä Oulun kirkonisäntä, raatimies Juho Niilonpoika . - Riitta Juhontyttären 3. avoimies oli nimeltään Olof Hogstadius.1
  5. /1. Carl Lithovius. Limingan nimismies vuodesta 1639. Omisti jahdin, joka ajoi karille kauppamatkalla Tukholmaan 1669.6 Oli vainajana 1674. - Puoliso jo 1645 Kaappo Olavinpoika nimisen ja ehkä Tolosen nimeä käyttäneen miehen leski Riitta Matintytär (Tolonen).1
  6. /1. Catharina Lithovius. - Puoliso Gabriel Gammal, syntynyt Vöyrillä 1599. Ylioppilas Upsalassa 1620. Vihittiin papiksi 1621. Vöyrin kappalainen. Vöyrin kirkkoherra 1633-1664. K. Vöyrillä 28.9.1664. Vanhemmat Vöyrin kirkkoherra Mathias Gammal ja Brita Wiloides. - Gabrielin 2. puoliso oli Catharina Petri1, Nordmanlingin kirkkoherrantytär.
  7. /1. Anna Lithovius, taulu 4.
  8. /2. Brita Lithovius. - Puoliso Anders Mathesius. Saloisten kappalainen. Eli Saloisissa vielä 1628. Vanhemmat Saloisten kirkkoherra, rovasti Mathias Mathesius ja Margaretha, katso Mathesius-suku, taulu 2.1

TAULU 4

Anna Josefintytär Lithovius, s. noin 1620, k. ilmeisesti Pyhäjoella noin 1685. - Puoliso Johan Mathesius. Pyhäjoen kirkkoherra. Vanhemmat Matias Mathesius ja Margareta, katso Mathesius-suku, taulu 2.1

Lähteet:

  1. Kojonen Eero (toim.) Sursillin suku, Tapiola 1971
  2. Pakarinen Anni, muistiinpanoja.
  3. Bergholm Axel, Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja 1, Jyväskylä 1984, näköispainos 1984.
  4. Korte Seija, (toim.) , Liminka 1477-1977, Oulu 1977.
  5. Vahtola Jouko, Muhoksen seurakunna historia, Muhos 1986.
  6. Virrankoski Pentti, Pohjois-Pohjanmaa ja Lapin historia III, Oulu 1973.
  7. Keränen Jorma, Kainuun historia I, Uudisraivauksen ja rajasotien kausi, Kajaani 1986.
  8. Schefferi Joannis: Suecia literata, Hampuri 1698, s. 324.
  9. Lagus, Vilhelm: Åbo Akademis studentmatrikel, 1889.
  10. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 21.9.2019.

    11.
Linkit:
  1. Väänänen, Kyösti: Henricus Laurentii Lithovius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu 2011  (viitattu 20.9.2019).
  2. Väänänen, Kyösti: Johannes Henrici Lithovius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu 2011 (viitattu 20.9.2019).
  3. Väänänen, Kyösti: Christianus Henrici Lithovius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu 2011 (viitattu 20.9.2019).
  4. Väänänen, Kyösti: Isaacus Josephi Lithovius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu 2011 (viitattu 20.9.2019).
  5. Väänänen, Kyösti: Samuel Josephi Lithovius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu 2011 (viitattu 21.9.2019).
  6. Väänänen, Kyösti: Laurentius Josephi Lithovius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu 2011 (viitattu 21.9.2019).
  7. Väänänen, Kyösti: Henricus Josephi Lithovius. Turun hiippakunnan paimenmuisto 1554–1721. Verkkojulkaisu 2011 (viitattu 21.9.2019).
  8. Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Lithovius. Verkkojulkaisu 2005. Luettu 20.9.2019.



Copyright © Jari ja Juha Sinivaara 2001-19