Muokattu 12.11.2008

Suku on lähtöisin Kirkkonummelta Korkkulan 1 manttaalin rusthollitilalta. Suvun kantaisä Lars Perinpoika isännöi tilaa jo ainakin 1540. Tila oli hänen jälkeläistensä hallussa yli 300 vuotta.3,5

TAULU 1                                                                      

Lars Perinpoika, Kirkkonummen Korkkulan 1 manttaalin tilan isäntä ainakin 1540-1547, mahdollisesti jo aikaisemminkin.3,5

Poika:

  1. Erik Larssinpoika, taulu 2.

TAULU 2

Erik Larsinpoika, Korkkulan isäntä 1549-1563. Erik oli nimismies ja joutui kestitsemään valtion virkamiehiä ja sotaväkeä, koska hänen talonsa oli suuren valtatien varrella. Hän sai verovapauksia ja muita korvauksia ylimääräisistä kuluistaan.3,5

Poika:

  1. Mickel Erikinpoika, Korkkulan isäntä 1566-1612, taulu 3.

TAULU 3

Mickel ErikipoikaMichel Erikinpojan sinetti, 3 k, Korkkulan isäntä 1566-1612, nimismies 1592. Hoiti talon majoitus- ja kyyditystointa 1566-1612. Hänen aikanaan talosta tuli rustholli, sillä hän ryhtyi varustamaan ratsumiestä 1600. Korkkula oli pitäjän toiseksi varakkain talo 1571, "hopeaveroluettelon" mukaan siellä oli hopeaa, kuparia ja tinaa sekä karjaa 260 mk arvosta, veroa tästä määrättiin 26 mk, hänellä oli em. veroluettelon mukaan 3 hevosta, 2 härkää, 12 lehmää, 4 vasikkaa, 12 lammasta ja 3 sikaa. - Puoliso nimeltään tuntematon. Vanhemmat Helsingin pitäjän Seutulasta suurtilallinen Sigfrid Larsinpoika ja Kerstin Ragvaldintytär, aatelista Sjundby-sukua, taulu 6.3

Poika:

  1. Erik, korkkulan isäntä 1614-1630, taulu 4.

TAULU 4

Erik Michelinpoika, Korkkulan isäntä 1614-1630, oli hankkinut myös omistukseensa Tjusterbyn Porvoon pitäjästä. - Puolison nimi tuntematon.3 Erik Michelinpojan sinetti, 3 k

Erik Michelinpojan sinetti, 3 k
Poikia:

  1. Hans Hjerta, Korkkulan isäntä 1630-1662. Omisti myös Meddvastön samassa pitäjässä. Hänen tyttärensä jälkeläisillä tila oli aina 1800-luvun lopulle. Everti Burtzin vänrikkinä 1630. Oli 1656 kahden merimiesruodun luutnantina, ja häntä kutsuttiin "löjtnant vid Porkkala". Suoritti ratsupalvelusta ja yleni kapteeniluutnantiksi. Otti sukunimekseen Hjerta, suvun vanha puumerkin mukaan, sinetissä oli sydän. Kuoli noin 1683. Lahjoitti testamentilla 21.1.1683 Medvastön tytärelleen Annalle.3,5
  2. Anders, vouti, taulu 5.

TAULU 5

Anders Erikinpoika, Kajaanin pitäjän nimismies 1632 lähtien, Pietari Brahen vouti Kajaanin vapaaherrakunnassa eli Kajaanin, Paltamon, Sotkamon ja Pielisen pitäjien vouti. Andersia voidaan pitää Kainuun 1600-luvun jälkipuoliskon ehdottomasti vaikutusvaltaisimpana virkamies- ja pappisdynastian kantaisänä. Nimismies oli usein tavallinen talollinen, mutta Andersia on pidettävä ammattivirkamiehenä, hänet luettiin vuoden 1651 henkikirjassa säätyläisiin.7 Muutti Paltamoon ennen 16263, oli Säräisniemen (Juusola) nimismiehentalon ensimmäinen isäntä sekä 1600-luvun alkupuolella Kainuun suurimpia karjankasvattajia, vuoden 1641 karjaveroluettelossa hänellä oli Säräisniemen talossaan lähes 30 nautaykikön karja; 4 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 1 mulli, 10 hiehoa, 20 lammasta ja 4 sikaa. Karjan arvo oli n. 360 taalaria. Palveluskuntana hänellä oli 3 piikaa ja 3 renkiä.7 omisti mm. Paltaniemeltä Sutela- eli Ollikkala- nimisen talo, jonka oli ostanut Sigfred Suszie-nimiseltä talonpojalta 400 taalerilla. Johannes Messeniukselta Anders sai "kummilahjaksi" Asikkalanmaan heinämaan, jonka tuotolla Messenius oli elättänyt lehmiään vankeusaikanaan.3 Vuonna 1643 tuomittiin eräs mies, koska oli kostoksi siitä, että oli tullut sotamieheksi kirjoitetuksi, yrittänyt tuikata nimismiehen talon tuleen. talon koirat estivät tuhotyön. Vielä poistuessaan mies oli varastanut nimismiehen härän laitumelta. Toinen katkeroitunut syytti nimismiestä 1648 lahjusten ottamisesta, jotta heitä ei olisi nimetty sotilaiksi. Tätä ei kuitenkaan pystytty todistamaan.7 Perhe asui mm. Säräisniemellä ja Lieksassa, edellisessä talo toimi kestikievarinakin. Siellä Andersin lasten kotiopettajana toimi 1654 Kajaanin tuleva pedagogi Thomas Ulander. Anders yritti edistää 1653 perustetun Brahean kaupungin kasvua ja rakennutti sinne 2 tupaa. Venäläiset hävittivät sen 1656, ja siitä tuli tavallinen kylä, myöhemmin Lieksan kauppala (Brahean kaupunki lakkautet­tiin 1682). K. ?.2 ja 7.9.1657 välillä. - Puoliso Agneta Laatikatar, eli leskenä 1670, jolloin hänellä oli elinikäisläänitys ja asuintilan verovapaus miehensä virka-aseman vuoksi. Isä oululainen porvari Matthias Laatikainen, jonka suku lienee lähtöisin Sotkamosta.3

Lapsia:

  1. Erik Cajanus, s. Säräisniemellä 1628. Ylioppilas Upsalassa 1642, Turussa (pohj.) 1646. Sotkamon ensimmäinen kappalainen 1647-1651. Kirkkoherra Sotkamossa 1651-1691. Opponens pappeinkokouksessa 1670. K. ilmeisesti Sotkamossa 1691. - Puoliso 1. Christina Montanus. - 2. Brita Lithovius. Vanhemmat Iin kirkkoherra Samuel Josefinpoika ja Catharina Lithman, katso Lithovius-suku.2
  2. Johan Cajanus, s. Paltamossa 19.12.1629. Paltamon kirkkoherra. Valtiopäivämies, taulu 6.
  3. Anders Cajanus. Ylioppilas Upsalassa 28.9.1648, Turussa (pohj.) 1650. Kreivi Pietari Brahe asetti hänet Pielisten pogostan kirkkoherraksi. K. ilmeisesti Pielisjärvellä marraskuussa 1657. - Puoliso Anna Kauhanen. Vanhemmat Oulun raatimies Henrik Sigridsson Kauhanen ja Katariina Kataja.2 - Annan 2. puoliso Johan Paldanius2, s.­ ilmeisesti Paltamossa 1637. Ylioppilas Upsalassa 1654, Turussa (pohj.) 1656. Vihittiin papiksi 1659, Paltamon kappalainen samana vuonna. K. luultavasti Paltamossa tammikuussa 1672. Vanhemmat Paltamon kirkkoherra Samuel Paldanius ja Brita Mathiaksentytär (Biörneburgensis).1
  4. Beata. - Puoliso Raahen kirkkoherra Caspar Casparsson Forbus. Raahen kappalainen ja koulumestari 1654, isä Iin vouti Caspar Forbus kotoisin Skotlannista.8
  5. Felicia Cajana. - Puoliso 1. noin 1653-1665 Johan Curnovius, tuomari ja Kajaanin pormestari 1.2.1659-1665. K. 1665.2,4 - 2. edellisen seuraaja7 Nikolaus Petrellius.3
  6. Jeremias Cajanus. Paltamon nimismies 1659. Säräisniemi toimi hänenkin aikanaan kestikievarina. Vuonna 1659 pyysi kiivasluontoinen Jeremias hoitaakseen Paltamon ja Sotkamon voudin virkaa kahdeksi vuodeksi, koska suku arveli, ettei se muuten saa kuin oman miehen avulla rahvaalta irti tämän isän aikana kertyneitä suuria rästejä. Toimi voudin virassa vuoteen 1661. Ilmeisesti rästien keruu ei oiken onnistunut, sillä hän matkusti joulukuussa 1662 Viipuriin myymään hevosia rästien maksamiseksi. Lisäksi hän väärensi erään oululaisen porvarin takuutodistuksen pitkittääkseen maksujen lykkäystä. Tapauksen paljastuttua rästit ulosmitattiin kesäkuussa 1663 hänen omistamaltaan Säräisniemen sukutilalta ja tila julistettiin vapaaherrakunnan omaisuudeksi. Jeremias sai kuitenkin ennen pitkää rästinsä maksetuksi ja tilansa takaisin. Juuri tilansa lunastamiseksi hän ilmeisesti joutui ottamaan vuonna 1667 oululaiselta suurkauppiaalta Juhan Bockmölleriltä suuren 1179 kuparitaalarin lainan poikkeuksellisen kovalla 8 % korolla. Vielä vuosikymmen Jeremiaan kuoleman jälkeen vuonna 1680 velasta oli jäljellä korkoineen 900 taalaria. K. vuoden 1670 tienoilla.7 - Puoliso Maria Danielintytär Kroger Länsipohjasta,2 main. kuolleena 16806.- Marian 2. puoliso noin 1678 Johan Uhlvik2, Kajaanin pitäjän nimismies 1680,7 k. noin 1709
  7. Samuel Cajanus. Iisalmen nimismies. 1703-1704 oli riidoissa Iisalmen kirkkoherran Henrik Hoffreniuksen kanssa. - Puoliso Anna Laukatar.2
  8. Agneta. - Puoliso 1. noin 16683 Kajaanin kappalainen Anders Antilius, k.­ 7.10.1674. - 2. Tyrnä­vän kappalainen Josef Samuelsson Lithovius, s. 1632, ylioppilas Upsalassa 1650 ja Turussa (pohj.) 1652, pitäjänapulainen Kempeleessä s.v., Tyrnävän kappalainen 1665, k.­ 1692. - Josefin 1. puoliso oli Margareta Peldan ja 3. puoliso Beata Björn.1,2
  9. Gustaf Cajanus. Ylioppilas Upsalassa 17.10.1655 ja Turussa (pohj.) 1659.1,2 Kajaanin koulumestari 1661. Osoittautui veljensä Jeremiaan tapaiseksi riitapukariksi osallisyumalla innokkaasti Kajaanin kaupungissa sattuneihin rettelöihin ja mellasteluihin. Joutui erinäisten kiistojen jälkeen jättämään koulumestarin virkansa jo vuoden kuluttua.7 Lohtajan kappalainen 1669-1686. Kälviän kirkkoherra 1686, Lohtajan kirkkoherra 1687. K. Lohtajalla 1710. - Puoliso 1. Margaretha Tegelsten, Tegelmoran (Ruotsin Uplandissa) rovastin Jonas Tegelstenin tytär. - 2. Elisabet Cronbäck. Vanhemmat Jakob Cronbäck ja Susanna Gustafintytär Witting. 3. Brita Grandelius eli Grandell, s.­ noin 1674, haudattu Lokalahdella 19.2.1738 "64 vuotiaana". - Britan 1. puoliso Yli­kannuksen kappalainen Johan Mathesius, k. 1702. - 3. puoliso noin 1729-1731 Brita Forbuksen leski Johan Dahlman, vuokraaja Lokalahdella.1,2
  10. Carl, lähti nuorena merille ja jäi sille matkalle.2

TAULU 6

Johan Cajanus, s. Paltamossa 19.12.1629. Meni Oulun kouluun 1636, Ylioppilas Upsalassa 1642, Turussa (pohj.) 1648. Vihittiin papiksi Turussa 12.12.1648. Paltamon pitäjänapulainen ja vuodesta 1651 kappalainen, kirkkoherra 1660. Kajaanin vapaaherrakunnan 1665 ja 1680 Kajaanin läänin kontrahtirovasti. Pohjanmaan papiston edustaja valtiopäivillä 1672.6 Piti poikansa Erikin kanssa yllä Paltaniemellä yksityiomistuksessa olleissa taloissaan melko voimakasta maataloutta. Vuoden 1700 paikkeilla hänellä oli pappilassa palveluksessaan 10 piikaa ja 6 renkiä.7 Rovastina ollessaan tarkastusmatkoilla hävitti pakanuuden jälkiä Pohjois-Savossa. Piti ankaraa kirkkokuria, jonka vuoksi kansa nimitti häntä "lylyhampaaksi". Hänen ansiokseen luetaan sopimus Kajaanin läänin vapauttamisesta sotamiesotosta, joka tehtiin hallituksen ja maakunnan välillä 1680, sekä rajarauha Kainuunmaan ja Venäjän puolisten välillä, joka kesti aina "Sarkaso­taan" 1712 asti. Julkaisi ruumissaarnan majurinrouva Dorotea Långin hautajaisissa Turussa 1662 ja "En Christeligh Uthfärds-Predikan öfver Casparum Corte", Tukholma 1672. Hänen kerto­muksensa Paltamon pitäjästä, jonka kirjoitti piispa Terseruksen käyntiä varten siellä 1663, on painettu Turun "Tidningarissa" 1777,2 laati 1670- luvulla kertomuksen Kainuun kansanperinteestä, sekä käsikirjoituksen suomen kielen sanakirjaksi.6 K. Paltamossa 13.5.1703.2 - Puoliso 1. 1649 Kristina Paldanius. Vanhemmat Paltamon kirkkoherra Samuel Thamasson Paldanius ja Dorde Johanintytär Liminguseli Corvinius. K. 1650. - 2. 1652 Anna Mathesius. K. kaiketi Paltamossa 1668. Vanhemmat Pyhäjoen kirkkoherra Johan Matiae Mathesius ja Anna Josefintytär Lithovius, katso Mathesius suku, taulu 3. - 3. 1669 Lohtajan kappalaisen Lars Granbergin (k. 1667) leski Elisabet Witting, k. 1692. Vanhemmat Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cnutinpoika Witting ja Brita Johanintytär Nycarlus.2

Lapsia:(1 Ensimmäisestä, 10 toisesta ja 3 kolmannesta avioliitosta)

  1. /1. Katarina.2
  2. /2. Felicia Cajanus, s. mahdollisesti Paltamossa 6.2.1653, k. Lohtajalla 6.2.1747, "94 vuotiaana". - Puoliso Lohtajan pitäjänapulainen 1668, kappalainen siellä 1688 Gustaf Granberg, s. Lohtajalla 1656, k. ilmeisesti Lohtajalla 1693. Vanhemmat Lohtajan kirkkoherra Erik Granberg,2 alkuaan Lochtovius ja Elisabet Munselius.1
  3. /2. Johan Cajanus, s. Paltamossa 27.12.1655. Kotonaan opintojansa aloitettuaan tuli 1664 Kajaanin, 1665 Oulun ja 1667 Uuden-Kaarle­byn kou­luun. Ylioppilas Upsalassa 23.6.1671. Maisteri siellä joulukuussa 1672, kiitoksella puolustettuaan väitöskirjaansa "De mundi anima I". Filosofian maisteri 1679.1 Ylioppilas Turussa (pohj.) 1680. Filosofian ylimääräinen professori Turussa 1680. Teki, näin kerrotaan, kuolinvuoteellaan kauniin virren "Etkös ole Ihmis parca, aivan arca". K. Turussa 27.7.1681. - Naimaton.1,2
  4. /2. Anna Cajanus, s. ilmeisesti Palta­mos­sa 1656, k.­ Ylivieskassa 11.3.1734. - Puoliso 1. Erik Fortelius. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668, Upsalassa 1672. Paltamon kappalainen 1672. Vanhemmat Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra Erik Bothniensis eli Fortelius ja Magdalena Erikintytär (Alfton). - 2. Abraham Falander. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1672, Upsalassa 1673. Vihittiin papiksi 1684. Paltamion kappalainen, Kalajoen kappalainen 1691-1697, kirkkoherra siellä 1697. K. 1709. Vanhemmat kirkkoherra Erik Falander ja Magdalena Hermainen.1
  5. /2. Erik Cajanus, s. kaiketi Paltamossa huhtikuussa 1658. Opinnäytteet Upsalassa tehtyään vihittiin papiksi 18-vuotiaana. Paltamon kappalainen 1678 ja isänsä jälkeen kirkkoherra 1703, johon oli saanut valtuuskirjan jo 1698. Rovasti.2 Viljeli Ristijärven Tenhulaa. Isonvihan aikana pappila ryöstettiin 13.3.1712, väki oli juuri noussut yöpuulta, kun viholliset tulivat. Heidän kerrotaan ryöstäneen kaiken, mikä suinkin oli ryöstämisen arvoista, rahat, hopea- ja tinaesineet ja jopa sänkyvaatteet, joista he puhdistivat höyhenet pois. He kiskoivat hampaillaan sormukset ruustinnan sormista, leikkasivat puukolla helmet tyttären kaulasta, pahoinpitelivät ja haavoittivat vakavasti kirkkoherran poikaa ja tämän kotiopettajaa, kirkkoherra ja vanhin poikansa säästyivät ollessaan pitäjällä.2,7 Pakosalla ollessaan 1715 kasakkajoukko ryösti hänet ja koko perheen vaatteita myöten. Pakeni Kajaanin linnaan, mutta joutui linnan valloituksen jälkeen 24.2.1716 vihollisen vangiksi ja vietiin perheineen Turkuun. Pääsi kuitenkin pian vapaaksi. Kemiön kirkkoherra 1717, jossa virassa toimi rauhaan asti. Asui Kemiössa piispa Gezeliuksen perheen Vestankär nimisellä ratsutilalla, sitten Turussa, jossa k. ennen aiottua paluutaan Paltamoon 13.2.1723, haudattu Kemiöön. - Puoliso Magdalena Mathesius, haudattu Kemiöön. Vanhemmat Kalajoen kappalainen Petter Josefi Mathesius ja Catharina Falander.2
  6. /2. Margaretha Cajanus, k. luultavasti Sotkamossa noin 1734, taulu 7.
  7. /2. Brita Cajanus, k. ennen vuotta 1727. - Puoliso 1. Johan Argillander. Ylioppilas Upsalassa 1673, Turussa (pohj.) 1768. Kuopion toinen kappalainen 1679 ja ensimmäinen kappalainen 1683. K. 1693. Vanhemmat Pohjois-Savon vouti Johan Argillander ja Brita Paldanius.1,2 - 2. Johan Mollerus, s. noin 1667. Ylioppilas Turussa (Viip.) 1679. Kuopion toinen kappalainen ainakin jo 1694.K. Kuopiossa 7.6.1734, "67 vuoden 6 kuukauden" ikäisenä.1
  8. /3. Susanna, s. 1673, k.­ 1744. - Puoliso 1. Oulun kirkkoherra Anders Forsterus, k. 1713. - 2. Kemin rovasti, maisteri Lars Henrici Forbus, s.­ noin 1667, k. 5.12.1725, hänen 2. aviossaan. - 3. 18.4.1727 Oulun rovasti, maisteri Zakarias Gabrieli Lithovius, s.­ 17.2.1672, k. 17.9.1743, hänen 2. aviossaan.2

TAULU 7

Margareta Cajanus, k. luultavasti Sotkamossa noin 1734. - Puoliso Sotkamon kirkkoherra Isak Sinius, k. kaiketi Sotkamossa 1727. Vanhemmat Kajaanin vapaaherrakunnan Kajaanin voutikunnan vouti Isak Hannunpoika ja Helena (Elin) Duvel, katso Sinius-suku, taulu 3.2

Lähteet:

  1. Kojonen Eero (toim.) Sursillin suku, Tapiola 1971
  2. Bergholm Axel, Sukukirja Suomen aatelittomia sukuja 1, Jyväskylä 1984, näköispainos 1984.
  3. Pakarinen Anni, muistiinpanoja.
  4. Manninen Ohto, Kajaanin asukkaat 1651-1750, Suomen sukututkimusseuran julkaisuja 33, Hki 1981.
  5. Ramsay Jully, Frälsesläkter i Finland intill Stora Ofreden, Helsingfors 1909.
  6. Virrankoski Pentti, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia III, Oulu 1973.
  7. Keränen Jorma, Kainuun historia I, Uudisraivauksen ja rajasotien kausi, Kajaani 1986.
  8. Stenbäck Thomas, Historiallisia kuvauksia Raahesta ja Saloisista, Oulu 1970.

    Sinetit:
    Historiallinen arkisto XI, Suomen rälssimiesten sineteistä lopulla 1500-lukua ja alussa 1600-lukua., J. W. Ruuth, Helsinki 1891.

 

Copyright © Jari ja Juha Sinivaara 2001