Suku on lähtöisin Kirkkonummelta Korkkulan
1 manttaalin rusthollitilalta. Suvun kantaisä Lars Perinpoika isännöi tilaa jo
ainakin 1540. Tila oli hänen jälkeläistensä hallussa yli 300 vuotta.3,5
TAULU 1
Lars Perinpoika, Kirkkonummen Korkkulan 1 manttaalin tilan isäntä ainakin
1540-1547, mahdollisesti jo aikaisemminkin.3,5
Poika:
- Erik
Larssinpoika, taulu 2.
TAULU
2
Erik Larsinpoika, Korkkulan isäntä 1549-1563.
Erik oli nimismies ja joutui kestitsemään valtion virkamiehiä ja sotaväkeä, koska
hänen talonsa oli suuren valtatien varrella. Hän sai verovapauksia ja muita korvauksia
ylimääräisistä kuluistaan.3,5
Poika:
- Mickel Erikinpoika,
Korkkulan isäntä 1566-1612, taulu 3.
TAULU
3
Mickel Erikipoika
,
Korkkulan isäntä 1566-1612, nimismies 1592. Hoiti talon majoitus- ja kyyditystointa
1566-1612. Hänen aikanaan talosta tuli rustholli, sillä hän ryhtyi varustamaan
ratsumiestä 1600. Korkkula oli pitäjän toiseksi varakkain talo 1571, "hopeaveroluettelon"
mukaan siellä oli hopeaa, kuparia ja tinaa sekä karjaa 260 mk arvosta, veroa tästä
määrättiin 26 mk, hänellä oli em. veroluettelon mukaan 3 hevosta, 2 härkää, 12
lehmää, 4 vasikkaa, 12 lammasta ja 3 sikaa. - Puoliso nimeltään tuntematon. Vanhemmat
Helsingin pitäjän Seutulasta suurtilallinen Sigfrid Larsinpoika ja Kerstin Ragvaldintytär,
aatelista Sjundby-sukua, taulu 6.3
Poika:
- Erik, korkkulan isäntä 1614-1630, taulu
4.
TAULU 4
Erik
Michelinpoika, Korkkulan isäntä 1614-1630,
oli hankkinut myös omistukseensa Tjusterbyn Porvoon pitäjästä. - Puolison nimi
tuntematon.3

Poikia:
- Hans Hjerta, Korkkulan isäntä 1630-1662. Omisti myös Meddvastön
samassa pitäjässä. Hänen tyttärensä jälkeläisillä tila oli aina 1800-luvun lopulle.
Everti Burtzin vänrikkinä 1630. Oli 1656 kahden merimiesruodun luutnantina, ja
häntä kutsuttiin "löjtnant vid Porkkala". Suoritti ratsupalvelusta ja
yleni kapteeniluutnantiksi. Otti sukunimekseen Hjerta, suvun vanha puumerkin mukaan,
sinetissä oli sydän. Kuoli noin 1683. Lahjoitti testamentilla 21.1.1683 Medvastön
tytärelleen Annalle.3,5
- Anders, vouti, taulu
5.
TAULU 5
Anders
Erikinpoika, Kajaanin pitäjän nimismies 1632 lähtien, Pietari Brahen vouti
Kajaanin vapaaherrakunnassa eli Kajaanin, Paltamon, Sotkamon ja Pielisen pitäjien
vouti. Andersia voidaan pitää Kainuun 1600-luvun jälkipuoliskon ehdottomasti vaikutusvaltaisimpana
virkamies- ja pappisdynastian kantaisänä. Nimismies oli usein tavallinen talollinen,
mutta Andersia on pidettävä ammattivirkamiehenä, hänet luettiin vuoden 1651 henkikirjassa
säätyläisiin.7 Muutti Paltamoon ennen 16263, oli Säräisniemen
(Juusola) nimismiehentalon ensimmäinen isäntä sekä 1600-luvun alkupuolella Kainuun
suurimpia karjankasvattajia, vuoden 1641 karjaveroluettelossa hänellä oli Säräisniemen
talossaan lähes 30 nautaykikön karja; 4 hevosta, 13 lehmää, 1 sonni, 1 mulli,
10 hiehoa, 20 lammasta ja 4 sikaa. Karjan arvo oli n. 360 taalaria. Palveluskuntana
hänellä oli 3 piikaa ja 3 renkiä.7 omisti mm. Paltaniemeltä Sutela-
eli Ollikkala- nimisen talo, jonka oli ostanut Sigfred Suszie-nimiseltä talonpojalta
400 taalerilla. Johannes Messeniukselta Anders sai "kummilahjaksi" Asikkalanmaan
heinämaan, jonka tuotolla Messenius oli elättänyt lehmiään vankeusaikanaan.3
Vuonna 1643 tuomittiin eräs mies, koska oli kostoksi siitä, että oli tullut sotamieheksi
kirjoitetuksi, yrittänyt tuikata nimismiehen talon tuleen. talon koirat estivät
tuhotyön. Vielä poistuessaan mies oli varastanut nimismiehen härän laitumelta.
Toinen katkeroitunut syytti nimismiestä 1648 lahjusten ottamisesta, jotta heitä
ei olisi nimetty sotilaiksi. Tätä ei kuitenkaan pystytty todistamaan.7
Perhe asui mm. Säräisniemellä ja Lieksassa, edellisessä talo toimi kestikievarinakin.
Siellä Andersin lasten kotiopettajana toimi 1654 Kajaanin tuleva pedagogi Thomas
Ulander. Anders yritti edistää 1653 perustetun Brahean kaupungin kasvua ja rakennutti
sinne 2 tupaa. Venäläiset hävittivät sen 1656, ja siitä tuli tavallinen kylä,
myöhemmin Lieksan kauppala (Brahean kaupunki lakkautettiin 1682). K. ?.2 ja 7.9.1657
välillä. - Puoliso Agneta Laatikatar, eli leskenä 1670, jolloin hänellä
oli elinikäisläänitys ja asuintilan verovapaus miehensä virka-aseman vuoksi. Isä
oululainen porvari Matthias Laatikainen, jonka suku lienee lähtöisin Sotkamosta.3
Lapsia:
- Erik Cajanus, s. Säräisniemellä 1628. Ylioppilas Upsalassa
1642, Turussa (pohj.) 1646. Sotkamon ensimmäinen kappalainen 1647-1651. Kirkkoherra
Sotkamossa 1651-1691. Opponens pappeinkokouksessa 1670. K. ilmeisesti Sotkamossa
1691. - Puoliso 1. Christina Montanus. - 2. Brita Lithovius. Vanhemmat Iin kirkkoherra
Samuel Josefinpoika ja Catharina Lithman, katso Lithovius-suku.2
- Johan
Cajanus, s. Paltamossa 19.12.1629. Paltamon kirkkoherra. Valtiopäivämies,
taulu 6.
- Anders Cajanus. Ylioppilas Upsalassa
28.9.1648, Turussa (pohj.) 1650. Kreivi Pietari Brahe asetti hänet Pielisten pogostan
kirkkoherraksi. K. ilmeisesti Pielisjärvellä marraskuussa 1657. - Puoliso Anna
Kauhanen. Vanhemmat Oulun raatimies Henrik Sigridsson Kauhanen ja Katariina Kataja.2
- Annan 2. puoliso Johan Paldanius2, s. ilmeisesti Paltamossa 1637.
Ylioppilas Upsalassa 1654, Turussa (pohj.) 1656. Vihittiin papiksi 1659, Paltamon
kappalainen samana vuonna. K. luultavasti Paltamossa tammikuussa 1672. Vanhemmat
Paltamon kirkkoherra Samuel Paldanius ja Brita Mathiaksentytär (Biörneburgensis).1
- Beata. - Puoliso Raahen kirkkoherra Caspar Casparsson Forbus. Raahen
kappalainen ja koulumestari 1654, isä Iin vouti Caspar Forbus kotoisin Skotlannista.8
- Felicia Cajana. - Puoliso 1. noin 1653-1665 Johan Curnovius, tuomari
ja Kajaanin pormestari 1.2.1659-1665. K. 1665.2,4 - 2. edellisen seuraaja7
Nikolaus Petrellius.3
- Jeremias Cajanus. Paltamon nimismies
1659. Säräisniemi toimi hänenkin aikanaan kestikievarina. Vuonna 1659 pyysi kiivasluontoinen
Jeremias hoitaakseen Paltamon ja Sotkamon voudin virkaa kahdeksi vuodeksi, koska
suku arveli, ettei se muuten saa kuin oman miehen avulla rahvaalta irti tämän
isän aikana kertyneitä suuria rästejä. Toimi voudin virassa vuoteen 1661. Ilmeisesti
rästien keruu ei oiken onnistunut, sillä hän matkusti joulukuussa 1662 Viipuriin
myymään hevosia rästien maksamiseksi. Lisäksi hän väärensi erään oululaisen porvarin
takuutodistuksen pitkittääkseen maksujen lykkäystä. Tapauksen paljastuttua rästit
ulosmitattiin kesäkuussa 1663 hänen omistamaltaan Säräisniemen sukutilalta ja
tila julistettiin vapaaherrakunnan omaisuudeksi. Jeremias sai kuitenkin ennen
pitkää rästinsä maksetuksi ja tilansa takaisin. Juuri tilansa lunastamiseksi hän
ilmeisesti joutui ottamaan vuonna 1667 oululaiselta suurkauppiaalta Juhan Bockmölleriltä
suuren 1179 kuparitaalarin lainan poikkeuksellisen kovalla 8 % korolla. Vielä
vuosikymmen Jeremiaan kuoleman jälkeen vuonna 1680 velasta oli jäljellä korkoineen
900 taalaria. K. vuoden 1670 tienoilla.7 - Puoliso Maria Danielintytär
Kroger Länsipohjasta,2 main. kuolleena 16806.- Marian 2.
puoliso noin 1678 Johan Uhlvik2, Kajaanin pitäjän nimismies 1680,7
k. noin 1709
- Samuel Cajanus. Iisalmen nimismies. 1703-1704 oli riidoissa
Iisalmen kirkkoherran Henrik Hoffreniuksen kanssa. - Puoliso Anna Laukatar.2
- Agneta. - Puoliso 1. noin 16683 Kajaanin kappalainen Anders
Antilius, k. 7.10.1674. - 2. Tyrnävän kappalainen Josef Samuelsson Lithovius,
s. 1632, ylioppilas Upsalassa 1650 ja Turussa (pohj.) 1652, pitäjänapulainen Kempeleessä
s.v., Tyrnävän kappalainen 1665, k. 1692. - Josefin 1. puoliso oli Margareta
Peldan ja 3. puoliso Beata Björn.1,2
- Gustaf Cajanus. Ylioppilas
Upsalassa 17.10.1655 ja Turussa (pohj.) 1659.1,2 Kajaanin koulumestari
1661. Osoittautui veljensä Jeremiaan tapaiseksi riitapukariksi osallisyumalla
innokkaasti Kajaanin kaupungissa sattuneihin rettelöihin ja mellasteluihin. Joutui
erinäisten kiistojen jälkeen jättämään koulumestarin virkansa jo vuoden kuluttua.7
Lohtajan kappalainen 1669-1686. Kälviän kirkkoherra 1686, Lohtajan kirkkoherra
1687. K. Lohtajalla 1710. - Puoliso 1. Margaretha Tegelsten, Tegelmoran (Ruotsin
Uplandissa) rovastin Jonas Tegelstenin tytär. - 2. Elisabet Cronbäck. Vanhemmat
Jakob Cronbäck ja Susanna Gustafintytär Witting. 3. Brita Grandelius eli Grandell,
s. noin 1674, haudattu Lokalahdella 19.2.1738 "64 vuotiaana". - Britan
1. puoliso Ylikannuksen kappalainen Johan Mathesius, k. 1702. - 3. puoliso noin
1729-1731 Brita Forbuksen leski Johan Dahlman, vuokraaja Lokalahdella.1,2
- Carl, lähti nuorena merille ja jäi sille matkalle.2
TAULU
6
Johan Cajanus, s. Paltamossa 19.12.1629.
Meni Oulun kouluun 1636, Ylioppilas Upsalassa 1642, Turussa (pohj.) 1648. Vihittiin
papiksi Turussa 12.12.1648. Paltamon pitäjänapulainen ja vuodesta 1651 kappalainen,
kirkkoherra 1660. Kajaanin vapaaherrakunnan 1665 ja 1680 Kajaanin läänin kontrahtirovasti.
Pohjanmaan papiston edustaja valtiopäivillä 1672.6 Piti poikansa Erikin
kanssa yllä Paltaniemellä yksityiomistuksessa olleissa taloissaan melko voimakasta
maataloutta. Vuoden 1700 paikkeilla hänellä oli pappilassa palveluksessaan 10
piikaa ja 6 renkiä.7 Rovastina ollessaan tarkastusmatkoilla hävitti
pakanuuden jälkiä Pohjois-Savossa. Piti ankaraa kirkkokuria, jonka vuoksi kansa
nimitti häntä "lylyhampaaksi". Hänen ansiokseen luetaan sopimus Kajaanin
läänin vapauttamisesta sotamiesotosta, joka tehtiin hallituksen ja maakunnan välillä
1680, sekä rajarauha Kainuunmaan ja Venäjän puolisten välillä, joka kesti aina
"Sarkasotaan" 1712 asti. Julkaisi ruumissaarnan majurinrouva Dorotea
Långin hautajaisissa Turussa 1662 ja "En Christeligh Uthfärds-Predikan öfver
Casparum Corte", Tukholma 1672. Hänen kertomuksensa Paltamon pitäjästä,
jonka kirjoitti piispa Terseruksen käyntiä varten siellä 1663, on painettu Turun
"Tidningarissa" 1777,2 laati 1670- luvulla kertomuksen Kainuun
kansanperinteestä, sekä käsikirjoituksen suomen kielen sanakirjaksi.6
K. Paltamossa 13.5.1703.2 - Puoliso 1. 1649 Kristina Paldanius.
Vanhemmat Paltamon kirkkoherra Samuel Thamasson Paldanius ja Dorde Johanintytär
Liminguseli Corvinius. K. 1650. - 2. 1652 Anna Mathesius. K. kaiketi Paltamossa
1668. Vanhemmat Pyhäjoen kirkkoherra Johan Matiae Mathesius ja Anna Josefintytär
Lithovius, katso Mathesius suku, taulu 3. - 3.
1669 Lohtajan kappalaisen Lars Granbergin (k. 1667) leski Elisabet Witting,
k. 1692. Vanhemmat Lohtajan kirkkoherra Gustaf Cnutinpoika Witting ja Brita Johanintytär
Nycarlus.2
Lapsia:(1 Ensimmäisestä, 10 toisesta ja 3 kolmannesta
avioliitosta)
- /1. Katarina.2
- /2. Felicia Cajanus,
s. mahdollisesti Paltamossa 6.2.1653, k. Lohtajalla 6.2.1747, "94 vuotiaana".
- Puoliso Lohtajan pitäjänapulainen 1668, kappalainen siellä 1688 Gustaf Granberg,
s. Lohtajalla 1656, k. ilmeisesti Lohtajalla 1693. Vanhemmat Lohtajan kirkkoherra
Erik Granberg,2 alkuaan Lochtovius ja Elisabet Munselius.1
- /2. Johan Cajanus, s. Paltamossa 27.12.1655.
Kotonaan opintojansa aloitettuaan tuli 1664 Kajaanin, 1665 Oulun ja 1667 Uuden-Kaarlebyn
kouluun. Ylioppilas Upsalassa 23.6.1671. Maisteri siellä joulukuussa 1672, kiitoksella
puolustettuaan väitöskirjaansa "De mundi anima I". Filosofian maisteri
1679.1 Ylioppilas Turussa (pohj.) 1680. Filosofian ylimääräinen professori
Turussa 1680. Teki, näin kerrotaan, kuolinvuoteellaan kauniin virren "Etkös
ole Ihmis parca, aivan arca". K. Turussa 27.7.1681. - Naimaton.1,2
- /2. Anna Cajanus, s. ilmeisesti Paltamossa 1656, k. Ylivieskassa
11.3.1734. - Puoliso 1. Erik Fortelius. Ylioppilas Turussa (pohj.) 1668, Upsalassa
1672. Paltamon kappalainen 1672. Vanhemmat Pietarsaaren pitäjän kirkkoherra Erik
Bothniensis eli Fortelius ja Magdalena Erikintytär (Alfton). - 2. Abraham Falander.
Ylioppilas Turussa (pohj.) 1672, Upsalassa 1673. Vihittiin papiksi 1684. Paltamion
kappalainen, Kalajoen kappalainen 1691-1697, kirkkoherra siellä 1697. K. 1709.
Vanhemmat kirkkoherra Erik Falander ja Magdalena Hermainen.1
- /2.
Erik Cajanus, s. kaiketi Paltamossa huhtikuussa 1658. Opinnäytteet Upsalassa
tehtyään vihittiin papiksi 18-vuotiaana. Paltamon kappalainen 1678 ja isänsä jälkeen
kirkkoherra 1703, johon oli saanut valtuuskirjan jo 1698. Rovasti.2
Viljeli Ristijärven Tenhulaa. Isonvihan aikana pappila ryöstettiin 13.3.1712,
väki oli juuri noussut yöpuulta, kun viholliset tulivat. Heidän kerrotaan ryöstäneen
kaiken, mikä suinkin oli ryöstämisen arvoista, rahat, hopea- ja tinaesineet ja
jopa sänkyvaatteet, joista he puhdistivat höyhenet pois. He kiskoivat hampaillaan
sormukset ruustinnan sormista, leikkasivat puukolla helmet tyttären kaulasta,
pahoinpitelivät ja haavoittivat vakavasti kirkkoherran poikaa ja tämän kotiopettajaa,
kirkkoherra ja vanhin poikansa säästyivät ollessaan pitäjällä.2,7 Pakosalla
ollessaan 1715 kasakkajoukko ryösti hänet ja koko perheen vaatteita myöten. Pakeni
Kajaanin linnaan, mutta joutui linnan valloituksen jälkeen 24.2.1716 vihollisen
vangiksi ja vietiin perheineen Turkuun. Pääsi kuitenkin pian vapaaksi. Kemiön
kirkkoherra 1717, jossa virassa toimi rauhaan asti. Asui Kemiössa piispa Gezeliuksen
perheen Vestankär nimisellä ratsutilalla, sitten Turussa, jossa k. ennen aiottua
paluutaan Paltamoon 13.2.1723, haudattu Kemiöön. - Puoliso Magdalena Mathesius,
haudattu Kemiöön. Vanhemmat Kalajoen kappalainen Petter Josefi Mathesius ja Catharina
Falander.2
- /2. Margaretha Cajanus, k. luultavasti Sotkamossa
noin 1734, taulu 7.
- /2. Brita Cajanus, k. ennen
vuotta 1727. - Puoliso 1. Johan Argillander. Ylioppilas Upsalassa 1673, Turussa
(pohj.) 1768. Kuopion toinen kappalainen 1679 ja ensimmäinen kappalainen 1683.
K. 1693. Vanhemmat Pohjois-Savon vouti Johan Argillander ja Brita Paldanius.1,2
- 2. Johan Mollerus, s. noin 1667. Ylioppilas Turussa (Viip.) 1679. Kuopion toinen
kappalainen ainakin jo 1694.K. Kuopiossa 7.6.1734, "67 vuoden 6 kuukauden"
ikäisenä.1
- /3. Susanna, s. 1673, k. 1744. - Puoliso 1.
Oulun kirkkoherra Anders Forsterus, k. 1713. - 2. Kemin rovasti, maisteri Lars
Henrici Forbus, s. noin 1667, k. 5.12.1725, hänen 2. aviossaan. - 3. 18.4.1727
Oulun rovasti, maisteri Zakarias Gabrieli Lithovius, s. 17.2.1672, k. 17.9.1743,
hänen 2. aviossaan.2
TAULU 7
Margareta
Cajanus, k. luultavasti Sotkamossa noin 1734. - Puoliso Sotkamon kirkkoherra
Isak Sinius, k. kaiketi Sotkamossa 1727. Vanhemmat Kajaanin vapaaherrakunnan
Kajaanin voutikunnan vouti Isak Hannunpoika ja Helena (Elin) Duvel, katso
Sinius-suku, taulu 3.2
Lähteet:
- Kojonen Eero (toim.) Sursillin suku, Tapiola 1971
- Bergholm Axel, Sukukirja
Suomen aatelittomia sukuja 1, Jyväskylä 1984, näköispainos 1984.
- Pakarinen
Anni, muistiinpanoja.
- Manninen Ohto, Kajaanin asukkaat 1651-1750, Suomen
sukututkimusseuran julkaisuja 33, Hki 1981.
- Ramsay Jully, Frälsesläkter i
Finland intill Stora Ofreden, Helsingfors 1909.
- Virrankoski Pentti, Pohjois-Pohjanmaan
ja Lapin historia III, Oulu 1973.
- Keränen Jorma, Kainuun historia I, Uudisraivauksen
ja rajasotien kausi, Kajaani 1986.
- Stenbäck Thomas, Historiallisia kuvauksia
Raahesta ja Saloisista, Oulu 1970.
Sinetit:
Historiallinen
arkisto XI, Suomen rälssimiesten sineteistä lopulla 1500-lukua ja alussa 1600-lukua.,
J. W. Ruuth, Helsinki 1891.
Copyright
© Jari ja Juha Sinivaara 2001