Muokattu 06.03.2014

Suomen muinaislinnat

Muinaislinnoiksi eli linnavuoriksi nimitetään vartio- ja pakopaikkoja, jotka ovat loivilta rinteiltään muurein suojattuja korkeita kallioita, harjunlakia tai saaria. Suurin osa Suomen muinaislinnoista on jyrkkäseinäisiä kallioita, joiden loivanousuisimmat rinteet on vahvistettu puuvarustuksella. Linnavuoret ajoittuvat myöhäiseltä rautakaudelta historialliseen aikaan 1300-luvulle. Tuolloin nousevien valtiomahtien ja kahden kirkkokunnan kilpailu ulottui Suomeen. Suomi oli rajamaa, jonka kautta ruotsalaiset ja venäläiset hyökkäsivät toistensa kimppuun. Vihollisen uhatessa muinaislinnassa sytytettiin merkkitulet. Tämä oli varoitus kylien asukkaille, jotta he voisivat paeta turvaan linnavuorille tai metsään. Muinaislinnat antoivat hyvän suojan ja turvan vihollisen hyökkäyksille. Samaan aikaan eriytyvien kulttuurialueiden syntyyn on liittynyt levottomuuksia. Jotkin linnavuoret ovat voineet olla käytössä jo varhaismetallikaudella. Kaikki Suomen linnavuori- nimiset paikat eivät ole muinaislinnoja, vaan mäki on saanut nimensä muhkean ulkonäkönsä ansiosta.

Saksasta Ruotsiin tulleen kuningas Albrekt Mecklenburgilainen hallituskaudellaan (1364-89) jakoi ylhäisaatelisille tukijoilleen läänityksiä, jotka nämä hallitsivat ja verottivat mielensä mukaan. Näinä levottomuuksien ja valtataistelujen aikana lääninherrat perustivat pääosin puisia pikkulinnoja. Tällöin Suomeen perustettiin Raaseporin, Korsholman (Crysseborgh), Kastelholman, Oulun, Euran Liinmaan (Vreghdenborg), Kokemäen Isoluodon (Åborgh) ja Uudenmaan Wartholman linna. Näistä oli 1400-luvulla käytössä vain Raasepori, Korsholma ja Kastelholma. Seuraava linnojen perustamiskausi oli vasta 1400-luvun lopulla, jolloin rakennettiin Olavinlinna, Karjaan Grabbacka, Halikon Vuorentaan, Paraisten Kuitian ja Sundholmin kartanolinnat.

Linnojen mahdollinen rakennuttaja on tähän aikaan Ruotsin valtakunnan mahtavimmaksi noussut mies, drotsi Bo Jonsson Grip, joka hallitsi panttina koko Suomea 1300-luvun jälkipuolella. Toinen mahdollinen rakennuttaja on Turunlinnan vouti ja Bo Jonssonin kuoltua 1386 Suomen laamanni Jacob Abrahamsson Djäkn, joka sai Albrekt-kuninkaan 1387 antamalla kuninkaallisella oikeudella hallita Turun, Satakunnan ja Porvoon voutikuntia ja rakentaa linnakkeita ja linnoituksia hallitsemilleen alueille.

Kuningas Eerik Pommerilainen ja kuningatar Margareeta syrjäyttivät 1389 vihatun Albrekt-kuninkaan vuonna 1398. He antoivat käskyn purkaa Albrektin maahantulon jälkeen rakennetut linnat ja linnoitukset, ”Itämaan puulinnat”. Useimmat pikkulinnat katoavat lähteistä tämän jälkeen, vain kymmenkunta vuotta rakentamisensa jälkeen.

Lähteet:

  1. Appelgren, Hjalmar, Suomen muinaislinnat. Tutkimus vertailevan muinaistieteen alalla. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja XII, Helsinki 1891.
  2. Arkeologia Suomessa 1995-1996. Museovirasto. Vammala 1998.
  3. Arkeologia Suomessa 1997-1998. Museovirasto. Vammala 2000.
  4. Arkeologia Suomessa 1999-2000. Museovirasto. Vammala 2002.
  5. Arkeologia Suomessa 2001-2002. Museovirasto. Vammala 2004.
  6. Kanta-Hämeen muinaisjäännökset, Kanta-Hämeen seutukaavaliitto ja Museovirasto, Hämeenlinna 1988.
  7. Luoto, Jukka, Liedon vanhanlinnan mäkilinna, Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 87, Helsinki 1984.
  8. Maiseman muisti, Valtakunnallisesti
  9. Päijät-Hämeen esihistorialliset kohteet, Päijät-Hämeen seutukaavaliitto, Lahden museo- ja taidelautakunta. Selvityksiä ja kannanottoja XIII / 1979, Lahti.
  10. Satakunnan kiinteät muinaisjäännökset, Satakuntaliitto 1994, Sarja A:216, Pori 1994.
  11. Suomen hoidetut muinaisjäännökset, Museovirasto, Helsinki 1995.
  12. Taavitsainen J.-P., Ancient hillforts of Finland, Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 94, Helsinki 1990.merkittävät muinaisjäännökset, Museovirasto Vammala 2001.
  13. Uino, Pirjo, Ancient Karelia, Archaeological studies – Muinais-Karjala, Arkeoligisia tutkimuksia, Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 104, Helsinki 1997.
  14. Varsinais-Suomen vahvistettujen seutukaavojen yhdistelmä 1999. Varsinais-Suomen liitto, Turku 1999.

Lähteitä netissä:

  1. Museovirasto
  2. Hämeen liitto, Muinaisjäännökset
  3. Varsinais-Suomen liitto, Maakuntakaava
  4. Uudenmaan liitto, Maakuntakaava
  5. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan 1. maakuntakaavaehdotus.

Ilmoitathan virheistä. Otan myös mielelläni lisätietoja vastaan.


Sivu perustettu 3.4.2006

Copyright © Juha Sinivaara 2006

webmaster