Uudenmaan keskiaikaiset kivikirkot

Uudellamaalla rakenettiin keskiajalla 14 kivikirkkoa (sekä Etelä-Karjalassa Vehkalahden kirkko), joista on säilynyt 14, vain Vihdin kirkko on raunioina. Hiekkanen jakaa Uudenmaan kivikirkot kahteen ryhmän, joista suurempaan Itä-Uudenmaan ryhmään kuuluvat (Vantaa, Sipoo, Porvoo, Pernaja, Pyhtää ja Vehkalahti). Yhteisenä tekijänä Itä-Uudenmaan kirkoissa on: - Komeiden tiilipäätyjen samantyyliset aiheet. - Samanlaiset ullakonportaat, joiden kohdalla on muuriuloke. - Asehuoneessa kaksi istuinkomeroa ja pieni pyhimyskomero, sekä tasakatto jonka ylpuolella on ulkosaarnastuoli. Sakaristossa on kaksi ikkunaa ja tunnusomainen komero. Nämä seikat osoittavat, että kirkot rakennettiin ja holvattiin melko lyhyen ajan kuluessa. Hiekkanen pitääkin näitä yhden ja saman Pernajan mestarin rakentamina. Länsi-Uuden maan kirkoista Hiekkasen mukaan Karjaa, Pohja ja Siuntio ovat Karjaan mestarin tekemiä. Tähän ryhmään kuuluu myös Varsinais-Suomesta Halikon kirkko. Inkoon ja Kirkkonummen kirkojen tyypilliset piirteet ovat muustostöiden myötä hävinneet.

Espoo: Pyhän Matteuksen harmaakivikirkko. Rakennusaika 1485-1490. Alunperin suorakaiteen muotoinen kolmilaivainen hallikirkko. Keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Tiilestä muuratut päätykolmiot. Muutettu ristikirkoksi 1821-23. Myöhäiskeskiaikaisia maalauksia. Linkki Kirkon panoraama esittely

Inkoo: Pyhälle Nikolaukselle omistettu kaksilaivainen holvattu harmaakivikirkko. Rakennusaika 1430-1480. Tiiliset päätykolmiot. Itäpäädyn tiilikoristelu on harvinaista laatua maassamme. Sakaristo ja asehuone. Nykyinen muoto on n. 1500, jolloin kirkkoa laajennettiin ja holvattiin kaksilaivaiseksi. Kirkkoa korjattiin viimeksi 1990-luvun alussa. - Puinen alttarikrusifiksi. Kalkkimaalauksia keskiajan lopulta.

Karjaa: Pyhälle Katarina Aleksandrialaiselle omistettu harmaakivikirkko. Rakennusaika 1460-1470. Vanhimmat osat 1300-luvulta. Kolmilaivainen suorakaiteen muotoinen runkohuone on valmistunut ehkä n. 1470. Keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. - Primitiiviset holvimaalaukset 1470-luvulta ja seinien apostili- ja profeettasarja 1480-luvulta. Keskiaikaisia veistoksia. Kellotapulin alaosa keskiajalta. Linkki

Kirkkonummi: Pyhän Mikaelin harmaakivikirkon rakennusaika 1430-80. Keskiaikaisesta kirkosta jäljellä vain itä- ja länsisuuntaiset muurit. Asehuone myöhäiskeskiajalta. Kirkkoa laajennettiin1750-luvulla pidentämällä runkohuonetta länteen. Laajennettiin ristikirkoksi 1856-58. Uusi kivisakasti rakennettiin 1796-98. Nykyisen asunsa kirkko sai 1958-59. Linkki

Lohja: Pyhän Laurin harmaakivikirkko valmistui aikaisintaan 1475-1500 tai1500-luku. Satulakattoisessa runkohuoneessa tiilipäädyt. Keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Sakaristossa ristiholvit. 1514-1522 maalattiin seiniin monumentaalinen kalkkimaalaussarja Uuden ja Vanhan testamentin tapahtumista. Yhteensä 172 kalkkimaalausta. Maan suurin pitäjäkirkko. Kellotapulin alaosa mahdollisesti keskiajalta. Linkki, Lohjan keskiaikainen Pyhän Laurin kivikirkko

Pernaja: Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin 1430-1450. Kolmilaivaisen runkohuoneen keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit ja tiiliset päätykolmiot. Sakaristossa ristiholvit. Asehuoneessa lautakate. Ulkoseinät kalkittu valkoisiksi.- Kirkkosalin kalkkimaalaukset ovat 1400-luvun jälkipuolelta. Puinen alttarikaappi 1500-luvulta, triumfikrusifiksi 1300-luvulta. Linkki

Pohja: Pyhän Maarian harmaakivikirkko rakennettiin 1470-luvun jälkipuoliskolla. Kaksilaivaisen runkohuoneen pohjoinen sivulaiva ristiholvattu ja eteläisesä päälaivassa nelisakarainen tähtiholvaus. Tiiliset päätykolmiot. Sakaristossa ristiholvit. - Kaksitoista keskiaikaista veistosta, sekä 1600-luvun hautausvaakunoita.

Porvoo: Pyhän Maarian harmaakivikirkko rakennettiin 1440-luvulla. Paikalla ollut vanhempi pieni kivikirkko ehkä jo 1200-luvulta. Itälaivaa lukuunottamatta holvit tuhoutuivat vuoden 1708 palossa ja rakennettiin uudelleen 1724-33. Nykyään suorakaiteinen pitkäkirkko. Kolmilaivaisen runkohuoneen keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit ja tiiliset runsaasti koristellut päätykolmiot. Sakaristo ja asehuone. Kirkon ulkomuurit ovat rapatut ja valkeaksi kalkitut. Linkki

Pyhtää: Pyhän Henrikin harmaakivikirkko rakennettiin n. 1460. Suorakaiteinen pitkäkirkko. Kolmilaivaisen runkohuoneen keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Alkuperäiset goottilaiset, tiilipuitteiden jakamat ns. lansetti ikkunat ovat ainoat lajissaan Suomessa. Sakaristo holvattu. Asehuone muutettu 1671 Creutz-suvun barokkikupukattoiseksi hautakappeliksi. - Kirkkosalin primitiiviset kalkkikivimaalaukset ovat 1400-luvun jälkipuoliskolta. Puinen alttarikaappi luult. 1400-luvulta Tallinnassa valmistettu ”Neitsyt Marian kruunaus”. Muita keskiaikaisia veistoksia ja hautavaakunoita. Linkki

Sipoo: Pyhän Sigfridin harmaakivikirkko rakennettiin 1450-1455. Suorakaiteisen pitkäkirkon pohjoissivulla on runkohuonetta matalampi ristiholvattu sakaristo ja eteläsivulla puukatteinen asehuone. Runkohuoneessa harvinainen osittain kaksi osittain kolmilaivainen holvaus. Holvit sekä risti- että tähtiholveja. Holveissa 1400-luvun primitiivisiä kalkkimaalauksia. Lattia tehty mukulakivistä. - Alttarin yläpuolella keskiaikainen triumfiristi. Kirkko restauroitiin 1936-37. Linkki

Siuntio: Pyhän Pietarin harmaakivikirkko rakennettiin 1480-1490. Suorakaiteisen pitkäkirkon sakaristo ja asehuone purettiin 1823 tulipalon jälkeen. Kolmilaivaisen runkohuoneen keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. - Kansanomaisia keskiaikaisia kalkkimaalauksia 1500-luvun alusta. Kellotapulin alaosa lienee keskiajalta. Linkki

Tenhola: Harmaakivikirkko rakennettiin 1460-1480. Suorakaiteisen pitkäkirkon pohjoissivulla vanhempi tynnyriholvattu sakaristo ja eteläsivulla matala puukatteinen asehuone. Kolmilaivaisen runkohuoneen keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Jyrkkä satulakatto madallettiin päädyistä yli 4 metriä 1812. - 1300-luvulta puinen krusifiksi ja Pyhän Olavin veistos. Hautausvaakunoita. Erillisen kivisen ja kolminivelisen kellotapulin alaosa peräisin keskiajalta. Suomen vanhimpiin kuuluva kello 1100-1200-luvulta. Kirkon seiniä koristavat 25 aatelissuvun vaakunat.

Vantaa: Pyhän Laurin harmaakivikirkon rakennettiin 1455-1460 välisenä aikana. Suorakaiteinen pitkäkirkko. Rakennettu vanhemman puukirkon tilalle. Kolmilaivaisen runkohuoneen keskilaivassa tähtiholvit ja sivulaivoissa ristiholvit. Koristeelliset tiilipäädyt. Primitiivisiä kalkkimaalauksia 1400-luvulta. Linkki

Vehkalahti: Nykyisen kirkon ytimenä keskiaikainen Pyhän Neitsyt Marian harmaakivikirkko, joka rakennettiin 1430-1470. Alkuaan suorakaiteinen pitkäkirkko oli hovattu kolmilaivaiseksi. Kirkko vaurioitui pahoin vuoden 1821 kaupinginpalossa ja uusittiin nykyiseen muotoonsa 1828. Linkki

Vihti: Pyhän Birgitan kivikirkon rauniot Kirkkojärven rannalla. Rakennusaika 1500-1520.

Copyright © Juha Sinivaara 2003