|
Muokattu 12.11.2008
|
Visbyn kaupunki syntyi ilmeisesti Artlinburgin sopimuksen seurauksena. Alun kauppapaikka kehittyi ja kasvoi nopeasti. Ulkomaalaisia kauppiaita alkoi virrata kaupunkiin. Heitä tuli ainakin saksasta, tanskasta, riiasta ja venäjältä. Kauppiaat perustivat edustustoja ja kauppakiltoja. Erityisesti saksalaisia tuli paljon, heillä oli kaksi mahtavaa kiltaa "Visbyn saksalaiset" ja "Vierailevat saksalaiset". Myös gotlantilaiset ja mannerruotsalaiset perustivat Visbyhyn kauppojaan. Kauppiaat rakennuttivat useita kirkkoja kaupunkiin. Tälläisiä olivat ainakin tanskalaisten Pyhä Clemens, riikalaisten Pyhä Jakob, mannerruotsalaisten Pyhä Olavi sekä saksalaisten Neitsyt Marian kirkko. Visbyssä oli keskiajalla 16-17 kivikirkkoa, joista 2 sairaalakirkkoa, 3 luostarikirkkoa, 1 linnankirkko ja loput seurakuntakirkkoja. Visbyyn kirkkoja leimaa monumentaalinen paikallisten arkkitehtien "Visbyn tyyli", vaikkakin vaikutteita on saatu saksalaisesta kirkkoarkkitehtuurista. Visbyn kirkot alkoivat rappeutua keskiajan lopussa. Rappeutumista joudutti uskonpuhdistus ja lopullinen tuho alkoi 1600-1700-luvuilla vallinneesta köyhyydestä. Tulipaloissa tuhoitui muutama kirkko esim. dominikaaniluostarin ja kirkon polttivat lyypekiläiset. 1700-luvulla kirkoista otettiin kiviä asuintaloihin. Kirkkoja myös muutettiin ladoiiksi, talleiksi, ja varastoiksi. Ajan oloon kaariholveja ja pilareita sortui. Vasta 1800-luvun lopussa huomattiin niiden arvo ja raunioita ryhdyttiin suojelemaan.
Gotlantilaiset rakensivat, aluksi puusta, mutta jo 1100-luvun loppupuolella kivestä kirkkonsa. Meidän päiviimme asti on Gotlannissa säilynyt 94 keskiaikaista kivikirkkoa.
Tuomiokirkko: Neitsyt Marian kirkko. Vanhimmat osat ovat jo 1100-luvun puolivälistä. Kirkko vihittiin saksalaisten kauppiaiden kirkoksi 1225 ja pyhitettiin Neitsyt Marialle. Kirkko toimi samalla myös kauppiaiden arkistoina ja ullakko varastoina. Ensin kirkko oli ilmeisesti kolmilaivainen basilikakirkko, jossa oli länsitorni ja poikkilaiva, johon liittyi kolme alttarikomeroa. Tästä on säilynyt vain vanhin kirkon porteista, poikkilaivan pohjoinen sisäänkäynti. Kirkkoa muutettiin 1200-luvun keskivaiheilla basilikakirkosta hallikirkoksi leventämällä kirkkoa ja nostamalla holveja. 1350 rakennettiin eteläinen ns. Swertingin kappeli, joka edustaa rikkainta gotiikkaa, ja samoihin aikoihin tehtiin myös itäiset tornit ja keskilaivan päälle tehtiin suuri sali. Kappelin rakennuttivat syyttömästi teloitetun pormestari Swertingin pojat isänsä muistoksi. Tornikuvut ovat 1744 palon jälkeen tehdyt. Kastemalja on tehty 1200-luvun puolivälissä punaisesta gotlantilaisesta marmorista. Pähkinäpuusta ja ebenholtsista tehty saarnastuoli on vuodelta 1684. Kirkon on osittainen entisöity vuonna 1945. Kuvia
Drottenin tai Pyhän kolminaisuuden kirkko: Kirkko oli vihitty Pyhälle Kolminaisuudelle, mutta sitä kutsuttiin yleisesti Drotten (muinaispohjoismainen nimitys hallitsijasta). Kuori on kirkon vanhin osa 1100-luvulta, torni ja keskilaiva n. 1240. Asehuone myöhemmältä keskiajalta. Kirkko on pohjakaavaltaan kolmilaivainen, neliön muotoinen runkohuone, päätykuorilla varustettu. Torni on massiivinen länsitorni, joka on tehty puolustustarkoitukseen sopivaksi. Tornin yläosan hirsien aukot vieläkin nähtävissä. Etelässä sivukappeli. Keskilaivan koilliskulmassa on ollut sivualttari. Pyhän Laurin sisarkirkko. Kuvia
Pyhän Clemensin kirkko: Tanskalaisten kauppiaiden seurakuntakirkko. Vuosien 1907-09 ja 1971-72 kaivauksissa on löytynyt muurin jäännöksiä aiemmista kirkoista. Ensimmäinen pieni kirkko oli ehkä ensimmäisiä kivikirkkoja Visbyssä 1100-luvulta. Tämä (länsitornillinen) kirkko muutettiin myöhemmin T-muotoiseksi n. 1200 eli rakennettiin poikkilaiva ja pohjoinen sivulaiva sekä siihen liitettiin samalla alttarikomero. Vähän myöhemmin tämä vanhin kirkko purettiin kokonaan ja tilalle rakennettiin huomattavasti suurempi kuorilla varustettu kirkko. Puupylväät kannattivat sen kattoa. Nykyinen, jo neljäs kirkko tällä samalla paikalla, on rakennettu 1200-luvun keskivaiheilla. Pyhä Clemens on kolmilaivainen pitkäkirkko kolmella traveella. Nyt pilarit olivat kivestä ja kuori kapea sekä suorapäätyinen. Eteläportaalin asehuone ja länsitorni on myöhäiseltä keskiajalta. Kuorit ovat poikkilaivojen tapaan pohjoisessa (sakaristo) ja etelässä. Kirkosta on tehty monia huomattavia hautalöytöjä. Kirkon keskustasta on löytynyt kiviarkku, jossa oli miehen ja naisen luurangot, jotka vammoista päätellen oli surmattu makuuasentoon kirveellä tai miekalla. Paikalta on löydetty myös kivikautisen asunnon jäänteitä. Kuvia. Kirkkoon liittyy eräs aarretarina kultaisesta hanhesta.
Pyhän Gertrudin kappeli: Kappeli on ajoitettu 1400-luvulle. Perusmuurit ja osia läntisestä julkisivusta on jäljellä. Pääsisäänkäynti oli lännessä ja sivuportaalit pohjoisessa ja etelässä. Länsiportaalin pyörökaaressa on veistetty Pyhän Gertrudin kuva. Kuvaa ympäröi Ivar Axelsson Tottin, Gotlannin lääninherra 1467-87, ja hänen puolisonsa kuninkaantytär Magdalena Bonden vaakunakilvet (rakennuksen lahjoittajat ?). Kappeliin kuului majatalo tai sairaala, jonka eteläseinä muodosti kappelin pohjoismuurin. Kuvia
Pyhän Johanneksen ja Pyhän Pietarin kirkot: Nykyään on jäljellä vain vähän näistä kahdesta yhteen rakennetusta kirkosta. Pyhän Pietarin kirkko on näistä vanhempi ja pienempi. Mahtava Pyhä Hans rakennettiin 1200-luvun lopulla ja se liitettiin Pyhään Pietariin. Pyhän Pietarin paikalla on löytynyt kolmen aiemman kirkon perustukset. Pyhä Pietari oli kaupungin ensimmäisiä seurakuntakirkkoja yhdessä Pyhän Clemensin kanssa. Pyhä Pietari, alkuperäinen roomalainen absidkirkko (luultavasti 1100-luvun lopulta), rakennettiin uudelleen 1200-luvulla ja varustettiin länsitornilla ja holvilla.Rakennelma käsitti pyöreän keskipilarin, jonka ympärillä oli neljä holvia, tämä on toiminut esikuvana monille Gotlannin kaksilaivaisille maalaiskirkoille. Sittemmin kirkko kävi ahtaaksi 1200-luvulla ja rakennettiin Pyhä Hans. Noin 1300 Pyhää Pietaria laajennettiin etelään suurentaen kaksilaivaista hallia ja holvituet saivat nelikulmaisen asunsa. Pyhä Hans rakennettiin välittömasti Pyhän Pietarin pohjoispuoleelle. Kirkot ovat yhteenrakennettu ja niitä voidaan pitää samana rakennelmana. Vuoden 1980 kaivauksissa löydettiin vanha ympärysmuuri Pyhän Hansin pohjoisen osan alta, mahdollisesti jäänteet ovat absidkirkosta. Pyhä Hans on kolmilaivainen runkohuone ulostyöntyvine poikkilaivoineen ja suorapäätyisine kuorineen. Myöhemmin kirkkoa laajennettiin pohjoiseen ja rakennettiin torni länteen. Kirkosta ja sen ympäriltä on löydetty runsaasti keskiaikaisia hautoja etupäässä 1300-luvulta. Kuvia
Pyhän Hengen kirkko: Kaksikeroksinen kahdeksankulmainen runkohuone, sekä molempien kerrosten yhteinen nelikulmainen kuori, jossa on puolipyöreä alttarikomero, olivat 1200-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. (Kuori ehkä 1100-luvulta). Kirkko on rakennettu kalkkikivestä ja katettu suippokatolla kahdeksan päätykannatuksen varaan. Kirkosta etelään sijaitsi sairaala tai Pyhän Hengen talo, josta erään teorian mukaan potilaat pääsivät siltaa pitkin toiseen kerrokseen seuraamaan kirkonmenoja. Pyhän Hengen talo huolehti köyhistä, sairaista, orvoista ja leskistä. Kuvia
Pyhän Jaakobin kirkko: Kirkon perustivat luultavasti riikalaiset 1200-luvun alkupuoliskolla. 1200-luvulta on kaksi mainintaa Pyhästä Jaakosta sekä 1420 ja 1467 mainitaan Pyhän Jaakon nunnaluostari ja on otaksuttu että Solbergan nunnat olisivat muuttaneet kirkkoon. Sijaitsi lähellä Drottenia ja hävinnyt lähes jäljettömiin.
Pyhän Katariinan (Karin) kirkko: Rakennettu 1200-luvun puolella Fransiskaaniluostarin kirkoksi. Kirkkossa on kolmilaivainen runkohuone ja kapeampi monikulmainen kuori ja sakaristo kuorin pohjoissivulla, kapeampi osa työntyy ulos lännestä, jäänteenä vanhemmasta kirkosta. Osa konventtirakennuksesta on säilynyt kirkosta etelään. Vanhimmasta n. 1235-1250 rakennetusta ensimmäisestä kirkkosta on säilynyt vain neliskulmainen osa länsiseinässä olevasta pyöröikkunasta sekä keskilaivan etelämuuri. Länsiosassa jälkiä koristeellisesta maalauksesta ilm. keskiajalta. Kirkon lisärakentaminen tapahtui kolmessa vaiheessa. 1. vaihe n. 1280: nykyinen itäosa rakennettiin ilman pylväikköä, holveja ja ikkuna-aukkoja. 2. vaihe n. 1300-luvun keskivaiheilla: kirkkoa levennettiin alkuperäistä yksilaivaista keskilaivaa etelään ja pohjoiseen, nykyiseen leveyteen, ja tällöin rakennettiin nykyisen runkohuoneen itäinen puolisko. 3. vaihe 1374-1413: rakennettiin viisisivuinen kuoriulkonema (1376-88) ja kirkosta tehtiin kolmilaivainen salikirkko tiiliholvineen. Vuonna 1391 vihittiin pääalttari. Runkohuoneen länsiosaa uusittaessa tehtiin myös holvaus n.vuonna 1400. Rakennustöistä kerrotaan perinpohjin munkkien päiväkirjoissa esim. että kuusi vanhaa holvia sortui 1402. Vuonna 1412 voitiin kirkko vihkiä uudelleen, runkohuone jäi kuitenkin keskenaräiseksi. Uskonpuhdistuksen jälkeen kirkko ränsistyi. 1598 rakennettiin kellotorni länsiosan päälle, se uusittiin vuonna 1685 ja oli vielä 1885 paikallaan. Kirkko oli yhteydessä luostarirakennuksiin, joista on osia vieläkin nähtävissä. Eteläisen sivulaivan itäosassa on holvattu hautakappeli, josta johtaa portaikko luostarin pihalle. Kirkon läntisessä osassa on jäännoksiä muurista, joka uudella ajalla on kannattanut puutornia. Kuvia Pyhä Katariina
Pyhän Laurin kirkko: Kuori 1100-luvulta. Pohjakaavaltaan ristinmuotoiseksi tehty runkohuone on bysanntilaisten esikuvien mukainen ja on n. vuodelta 1240. Pienet kolmikulmaiset holvikaaret ovat kannattaneet nyt jo sisään romahtanutta keskiholvia. Rakennelma muistuttaa armenialaista tukipilarirakennetta. Läntinen ristilaiva varustettiin goottilaisella aikakaudella tornilla. Monimutkainen porrassysteemi johtaa läntisen ristilaivan muureilta katolle. Kirkkoa kutsuttu myös Pyhän Annan kirkoksi. Kirkko on lähellä Drottenia ja kirkkoja on sanottu sisarkirkoiksi. Kirkko on monimutkainen, koko rakennushistoriaa ei tiedetä, ja Visbyn merkillisin rakennusksen muoto, bysanttilaisinen piirteineen. Runkohuoneen keskeissuunnitelma muistuttaa neliötä jonka päällä makaa kreikkalainen risti. Idässä oli kuori ja pohjoissivulta on löytynyt sakaristo. Ristiholvattu kuori on ajoitettu 1200-luvun toiselle neljännekselle. Portaalien muoto näyttäisi runkohuoneen rakennusajaksi 1200-luvun puoliväliä. Erikoisen mielenkiintoinen on mutkikas porras- ja käytäväjärjestelmä. Kuvia
Pyhän Mikaelin kirkko: Pyhä Mikael mainitaan 1400-luvun lopulla, mutta paikalta on löydetty hautakivi vuodelta 1343. Kirkko sijaitsi Eteläisen Muurikadun ja Aatelinkadun välissä. Kirkko vahingoittui Visborgin linnan taistelussa vuonna 1448, mutta jälleenrakennettiin ja säilyi keskiajan loppuun. Kirkko purettiin 1700-luvulla. Hävinnyt lähes jäljettömiin.
Pyhän Nikolauksen kirkko: Dominikaaniluostarin kirkko rakennettiin n. 1230, edeltäjästään seurakuntakirkosta. Kirkko tehtiin dominikaanien sääntöjen mukaan. Runkohuone on kolmilaivainen (kuusi traveinen) ja varustettu viisisivuisella kuorilla, joka on saman levyinen keskilaivan kanssa. Rakennusmateriaalina on käytetty kalkkikiveä. Kirkon vanhin muuri löytyy runkohuoneen keskiosasta. Vanhassa kirkossa oli kaunis portaali ja oven yläosaa koristivat Pyhän Nikolauksen ja Pyhän Augustinuksen kuvat, sekä oven yläpuolella oleva pyöröikkuna, jonka ruusuke on veistetty yhdestä kivilohkareesta. Kirkkoa laajennettiin useaan otteeseen länteen ja itään. Itse luostari sijaitsi kirkon pohjoispuolella, ja kirkon pohjoismuurissa on nähtävissä jälkiä ristikäytävän holveista. Luostarin polttivat lyypekkiläiset 1525. Kuorissa on "piscina", viemäri pyhien astioiden huuhtelue varten. Pilariin on veistetty kilpi, jossa teksi IACOB CHARRA ja puumerkki. Ilmeisesti suurlahjoittajan muistotaulu tai votiivikirjoitus. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Nikolaukselle, joka on merimiesten ja kauppiaiden suojelupyhimys. Kirkossa esitetään heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin musiikkinäytelmää "Petrus de Dacia". Kuvia
Pyhän Olavin kirkko: Mannerruotsalaisten seurakuntakirkko. Ei tiedetä miltä kirkko on näyttänyt. Se on ehkä ollut kolmilaivainen basilika. Kirkko on ajoitettu 1200-luvun alkupuolelle. Tornin alaosa, muutama pilarinperustus ja portaalikynnys on säilynyt nykypäiviin. Tornin portaalin kaaressa on ollut kuviokorkokuva, jotka ovat tuhoutuneet tunnistamattomiksi. Torni muistuttaa tuomiokirkon tornia, mutta on tätä vanhempi. Vuonna 1962 suoritettiin arkeologisia kaivauksia. Kuvia
Pyhän Yrjänän kirkko: Gotlannin spitaalisten hostitaalin kirkko sijaitsee kaupungin muurien pohjoispuolella. Kaksilaivaiseen runkohuoneeseen on liitetty suorapäätyinen epäsymmetrisesti sijoitettu kuori. Sakaristo on kuorin pohjoissivulla. Kaivauksissa on löydetty ympärysmuuria vanhemmasta kirkosta luultavasti n. 1200 rakennetusta. Nykyinen runkohuone on 1200-luvun alusta ja kuori puolivälistä 1200-lukua. Huomioitava seikka runkohuoneessa on vanha roomaalainen ristiholvi, joka on luultavasti korvannut vanhan holvin uudemmalla tekniikalla Kuvia
Sollbergan cistersiläisnunnien luostari: Luostarin rauniot sijaitsevat kaupungin muurien ulkopuolella n. 400 m eteläportista. Sistersiläinen nunnaluostari perustettiin 1246 tai hieman ennen. Luostaria on tutkittu kaivauksin 1905-06 ja 1928-29. Tällöin paljastui, että kirkon pohjakaava oli kreikkalaisen ristin muotoinen ja löydettiin jäänteitä luostari rakennuksista. Luostari hylättiin luultavasti jo 1300-luvun lopulla ja se muutti johonkin toiseen paikkaan Visbyssä.
Venäläinen kirkko: Kirkon sijaintia ei tunneta.
Visbborgin linnan kappeli: Visborgin linnan rakennutti Eerik Pommerilainen vuonna 1411. Vuonna 1679 tanskalaisten piti rauhansopimuksen mukaan luovuttaa linna ruotsalaisille, mutta he räjäyttivät linnan lähtiessään. Myöhemmin rauniot poltettiin kalkiksi joka käytettiin Tukholman uutta linnaa rakennettaessa.
Copyright © Juha Sinivaara 2004-5