Kalkkilaastin valmistus

Kalkkilasti tehtiin murskaamalla kalkkikiveä noin 1-2 nyrkin kokoisiksi paloiksi. Palat ladottiin polttopuiden kanssa kalkinpolttouuniin, jota poltettiin useita vuorokausia. Lämpöä nostettiin vähitellen 1400 °C, jotta siitä poistuisi hiilihappo ja kidevesi. Polton tuloksena saatiin sammuttamatonta kalkkia.

Puulaatikkoon laitettiin poltettua kalkkia n. nyrkin kokoisina paloina ja lisättiin vain sen verran vettä, että sammumisen aloittanut kalkki tuli puuromaiseksi. Massaa tuli sekoittaa koko ajan, jotta sammuminen tapahtuisi tasaisesti. Veden ja kalkin reagoidessa syntyi kova kuumuus ja vesi haihtui suurina höyrypilvinä.

Kiehumisen lakattua vettä lisättiin jatkuvasti sekoittaen niin paljon että saatiin tasapaksu kalkkivelli.

Lopuksi kalkkivelli laskettiin maahan tehtyihin puulaatikoihin, varastokuoppiin. Kuopat peitettiin hyvin ensin puukannella, jonka päälle lapioitiin maakerros, ettei lämpö laskisi liian nopeasti ja ilman happi pääsisi vaikuttamaan.

Kalkkivelliä tuli varastoida vähintään kaksi viikkoa, jotta sammuminen olisi täydellistä. Pidempiaikainen varastointikaan ei haittaa, kalkki säilyi käyttökelpoisena vuosikausia, se jopa parani.

Sammutettu kalkki tuotiin rakennustyömaalle kosteana, jossa siihen lisättiin vettä ja hiekkaa, näin saatiin muurauslaastia. Laasti reagoi ilman kanssa kuivuessaan ja lopputulos oli samaa kovaa kalkkikiveä kuin alussakin.

Lähteet:

1. Hiekkanen Markus, Suomen kivikirkot keskiajalla. Helsinki 2003.
2. Lindberg Carolus (toim.) Keksintöjen kirja, Rakennustaide ja rakennustekniikka, Varjo U., Huonerakennustekniikka, s. 539-44, Porvoo 1938.


    Copyright © Juha Sinivaara 2004