Ahvenanmaan keskiaikaiset kivikirkot

Ahvenanmaan vanhimpaan ryhmään (luokka C) kuuluvat Jomalan kirkko noin 1270-1290 ja sitten Lemlandin kirkko noin 1290-1310, Hammarlandin, Saltvikin ja Sundin ollessa 1300-luvulta. Nuorin, Eckerö on ilmeisesti vasta 1400-luvun alusta. Föglö ja Kökar luultavasti 1400-luvulta, samoin kuin Finström, joka kuuluu mantereen ensimmäisen sukupolven kirkkoihin. Se muurattiin 1440-70 luvulla. - Geta, Kumlinge ja Vårdö sekä Lemböten kappeli ovat 1500-luvun alusta.

Eckerö: Pyhän Laurin kirkko. Rakennusaika 1370-1420. Suorakaiteen muotoinenrunkohuone, johon 1465-70 liitettiin runkohuoneen levyinen jykevä länsitorni. Asehuone 1500-luvulta. Nykyinen sakaristo vuodelta 1837, jolloin kirkko peruskorjattiin ja sisäkatto sai tällöin nykyisen lautaholvin . - Neljä keskiaikaista puuveistosta, puinen keskiaikainen kastemalja. Toinen kirkon kelloista 1200-luvulta. Madonna 1300-luvulta. Linkki1, Linkki2

Eckerö: Signildskärin kappeli

Finström: Pyhän Mikaelin kirkko. Rakennusaika 1440-1470. Suorakaiteisen kirkon kuori erottuu muusta kirkkohuoneesta jykevällä kaarella. Länsitornin huippua reunustaa neljä pientä kulmatornia. Holvimuuraus tehty luonnonlivestä, jota vahvistavat kirkkosalissa tukevat vyökaaret ja seinäpinnasta voimakkaasti ulkonevat pilarit leveine pyörökaarineen. Pääholvin pintaan on tehty tähtiholvia jäljittelevä ruoteisto. - Useita puuveistoksia, Pyhä Mikael 1250-luvulta. Alttarikaappi 1400-luvulta. Pilarien, holvien ja seinien maalauksia 1400-luvulta. Linkki

Föglö: Pyhän Maria Magdalenan kirkko. Rakennusaika 1500-luvun alussa. Keskiaikaisessa muodossaan lienee ollut länsitornillinen pitkäkirkko sakaristoinenn ja asehuoneineen. Vuosina 1859-61 laajennettiin ristikirkoksi. Kylkiäiset purettiin ja niiden tilalle rakennettiin runkohuoneen korkuiset ristisakarat sekä runkohuonetta pidennettiin itään. Krusifiksi 1400-luvulta. Kirkonkellot 1500-luvulta. Linkki1

Geta: Pyhän Yrjön kirkko. Rakennusaika 1500-1520. Suorakaiteinen ja torniton pitkäkirkko. Kirkkosalia kattaa puinen tynnyriholvi. Muistuttaa tyypiltään saman aikuisia mantereen kirkkoja. Sakaristo ehkä 1700-luvulta. Tiilinen asehuone rakennettu 1824 vanhan puisen asehuoneen tilalle. Vaakunakilpiä 1600-luvulta. Linkki

Hammarland: Pyhän Katariina Aleksandrialaisen kirkko. Rakennusaika 1300-luvulla, kuori 1460-luvulla. Suorakaiteinen runkohuone, johon liitetty länsitorni, joka poikkeuksellisesti rakennettu runkohuoneen eteläsivun lounaiskulmaan. Kuori on runkohuonetta matalampi ja kapeampi. Yksilaivaisen kirkkosalin harmaakiviholvit ovat tyypiltään ruoteettomia ristiholveja ja jotka on koristeltu lehvästöaiheisin 1400-luvun jälkipuoliskon kalkkimaalauksin.. - Seinämaalauksia 1400-luvulta. Apostoliveistokset myös 1400-luvulta. Keskiaikainen goottilaistyylinen kastemalja 1300-luvulta. Linkki

Jomala: Pyhän Olavin kirkko. Rakennusaika 1270-90. Alkuaan lyhyt, leveähkö suorakaiteinen runkohuone sekä kapeammat länsitorni ja kuoriosa. Suomen vanhin kivikirkko. Perusteellisessa korjauksessa 1837-43 alkuperäinen keskiaikainen kuori purettiin ja tilalle rakennettiin poikkilaiva ja kapeampi, ulkoneva kuori. Keskiaikainen sakaristo purettiin 1852 ja holvit uusittiin vuosisadan lopulla. - Seinämaalauksia 1200-luvulta. Krusifiksi ja madonnaveistos 1300-luvulta. Linkki1, Linkki2 .

Kumlinge: Pyhän Annan kirkko. Rakennusaika 1500-1510. Suorakaiteinen yksilaivainen salikirkko. Holvauksena on kolme tähtiholvia ns. rengasholveja. Asehuone muutettiin 1760-luvulla tapuliksi ja sakaristo sai nykyasunsa 1785. - Fransiskaaniset kalkkikivimaalaukset 1500-luvun alusta. Seinäpintojen alaosassa draperia-aihe ja yläosassa kuvataan Jeesuksen lapsuutta ja kärsimysnäytelmää. Holveja peittävät köynnösaiheet ja lukuisat enkelit. Jeesus-lapsiveistos 1200-luvulta. Alttarikaappi, triumfikrsifiksi ja kastemalja 1200-luvulta. Linkki

Kökar: Rakennusaika 1450. Fransiskaaniluostarin kaksilaivainen kirkko oli käytössä vielä 1544. Purettiin raunioituneena 1600-luvun puolivälin jälkeen. Vanhoihin raunioihin tehty kappeli 1769-84. Linkki

Lemböte: Pyhän Olavin saaristokappeli. Rakennusaika 1500-1530. Rauniot katettu 1951. Linkki

Lemland: Pyhän Birgitan kirkko. Rakennusaika 1290-1310. Länsitornillinen pitkäkirkko. Kirkkoa ei holvattu, ja sitä kattaa lautainen tasakatto. Länsitorni 1310-luvulta. Sakaristo ja asehuone 1400-luvulta. Itäpäädyn särmikäs tiilinen särmikäs kuori rakennettiin 1670-luvulla amiraali Bengenstjernin hautakuoriksi ja yhdistettiin kirkkosaliin 1775.- Alkuperäisiä varhaisgoottilaisia seinämaalauksia 1200- ja1300-luvun vaihteesta. Linkki

Saltvik: Neitsyt Marian kirkko. Rakennusaika 1350-1380. Suorakaiteinen länsitornillinen pitkäkirkko. Runkohuone kaksilaivainen ristiholvattu. Kirkon keskiaikaiset holvit purettiin 1858 ja korvattiin puisella välikatolla. Samalla muurattiin tiilinen särmikäs kuori. Kirkon kaksilaivaisuu palutettiin vuosien 1956-7 restauroinnissa, valamalla holvit betinista. - Gotlantilaisesta kalkkikivestä 1200-luvulla valmistettu kasteallas, triumfikrusifiksi 1200-luvulta. Alttarikaappi "Altare Domoni" 1480-luvulta. Linkki

Sund: Johannes Kastajan kirkko. Rakennusaika 1300-luvun alkupuolella. Suorakaiteinen runkohuone, jossa kolmen jykevän pilarin kantama kaksilaivainen holvaus, holvit ristiholveja. Sakaristo (ilmeisesti 1400-luvun keskivaiheilta), asehuone ja tornin pohjakerros holvattuja. Torni sai lopullisen muotonsa ja korkeutensa 1600-luvulla. - Seinämaalaukset ja triumfikrusifiksi 1200-luvulta. Alttarikaappi 1400-luvulta. Linkki

Värdö: Pyhän Olavin kirkko. Rakennettu keskiajan lopulla tai luultavasti keskiajan jälkeen. Alunperin torniton pitkäkirkko. Nykyinen muoto 1700- ja 1800-lukujen korjauksissa. Linkki

Copyright © Juha Sinivaara 2003