Muokattu 06.03.2014

Johdanto



Tämä Hiitolan Kemppisiä koskeva tutkimus perustuu lähes pelkästään kirkonkirjoihin. Tiedot sotaan asti on Hiitolan seurakunnan kirkonkirjojen mikrofilmeiltä ja Irja Mannisen käsin kopioimista Hiitolan henkikirjoista. Sodan jälkeiset tiedot perustuvat ao. seurakunnista saamiini virkatodistuksiin, jotka ulottuvat vuoteen 1990. Tauluissa 1-55 henkilöiden nimet on siinä muodossa, kuin ne esiintyvät kirkonkirjoissa. En ole tutustunut Karjalan nimistöön siinä määrin, että voisin sanoa mitä muotoa kukin aikanaan käytti. Se vaatisi esim. henkikirjojen laajempaa tutkimista. On selvää, että kyseiset henkilöt käyttivät suomenkielisiä nimiä.

Eräiden henkilöiden kohdalla mainitaan Hiitolasta muutto vuosien 1944-49 välillä. Tämä ei tarkoita että he olisivat asuneet siihen saakka Hiitolassa, vaan kirkonkirjojen siirtoa. Hiitolan seurakunta lakkautettiin vasta 31.12.1949, johon asti monet olivat seurakunnan jäseninä. Hiitolaiset lähtivät evakkoon1944 ja heidät sijoitettiin Vaasan seudulle, josta monet siirtyivät muille paikkakunnille. Hiitolaisten lopullinen sijoituspaikka oli Porin seutu, jonne he muuttivat 1946 lähtien.

Lahden Saksalassa Kalevalanpäivänä 28.2.1996 Juha Sinivaara


Kemppiset Kemppisenmäellä

Luovutetussa Karjalassa Hiitolan pitäjässä, Kuoksjärvenkylässä sijaitsivat Ala-Kemppilän (No. 1) ja Ylä-Kemppilän (No. 2) talot. Paikkaa kutsuttiin sen asukkaiden mukaan Kemppisenmäeksi. Kemppiset ilmestyivät Hiitolaan ehkä ruptuurisodan (1656-57) jälkeen. Hiitolan historia mainitsee heidän ilmestyneen n. 1887-96, mutta siinä olla ilmeinen painovirhe, oikea vuosiluku on 1687-96. Kuoksjärven kylässä Kemppiset esiintyvät ensimmäisissä kirkonkirjoissa eli 1693. Kyseessä olevaa sukua esiintyy myös ainakin Haukkavaaran ja Kilpolan kylissä.

Kemppisenmäen Kemppisten kantavanhempina voidaan pitää Jaakko (Jacob) Kemppistä (k. 1709) ja Valpuri (Valborg) Jöranintytär Pessiä. Heillä oli 4 poikaa ja 3 tytärtä. Jaakko perheineen asui Kuoksjärven kylässä ainakin 1696 asti, 1703 perhe näyttää eläneen Haukkavaaran kylässä, kunnes 1736-1739 välisenä aikana he asettuivat takaisin Kuoksjärven kylään.

Kemppisenmäkeä asuttivat aluksi Jaakko Kemppisen pojat Maunu (Magnus s. 1693) ja Pekka (Petter s. 1702) jälkeläisineen, mutta 1800-luvun alkupuoliskolla Maunun perilliset muuttivat pois. Pekan kaikki 4 poikaa elivät Kuoksjärvellä, heistä kolmen, Matin (Mats s. 1723), Juhon (Johan s. 1735) ja Pekan (Petter s. 1736), jälkeläisiä tavataan 1820-38 ja 1838-50 rippikirjoissa Kemppisenmäellä.

1851-1861 Ala-Kemppilässä asuivat Kemppisistä enää Pekan (s.1736) pojan Tanelin (Daniel s. 1770 ) pojat Juho (Johan s. 1828) ja Matti (Matts s. 1831) ja heidän pikkuserkkunsa laamannin­käräjienlautamies Juho (Johan s. 1787) ja Pekka (Petrus s. 1780). Alkuperäinen Ala-Kemppilän tila oli ainakin tuolloin jakautuneena viiteen osaan. Muita osia asuttivat Juho (Johan) Ruotsalaisen kaksi poikaa ja Juho (Johan) Niilonpoika Kokko.

Vuosien 1881-90 rippikirjasta näemme, että Juhon (s. 1828) lapset olivat muuttaneet Venäjälle lukuunottamatta poikia Juhoa (s.1869) ja tämän velipuolta Mattia (s. 1879). Tilaa asuttivat viimeksimainittujen lisäksi Kemppisistä Matin (s.1831) pojat Taneli (s.1857) Pekka (s.1860) ja Jaakko (s.1873).

Juho ja Matti Juhonpojilla ei ollut aikuisia jälkeläisiä, ja heidän serkkunsa Taneli ja Jaakko olivat naimattomia, joten he ja Pekka jälkeläisineen, olivat ainoat Kemppiset 1900-luvulla koko Kemppisenmäellä, kunnes joutuivat lähtemään 1944 lopullisesti Hiitolasta.

Nimien taustaa

Hiitola: Suomen kielen etymologian sanakirjan I A-K:n mukaan Hiisi (g. hiiden) tarkoittaa pakanallista uhripaikkaa, metsikköä, metsänhaltijaa, pahaa henkiolentoa, kammottavaa jättiläistä (metsähiisi, vesihiisi, vuorihiisi), ja näin ollen hiitola tarkoittaisi hiidenkotia ja hiitolainen pahaa haltiaolentoa.

Kuoksjärvi: Hämäläisenlampi ja Ruiponlampi muodostivat ennen kaksiosaisen Kuoksjärven. Sen nimen Viljo Nissilä arvelee pohjautuvan lappalaisten kuoksaan (= vuoden vanha majavanpentu), kun taas Iivar Kemppinen johtaa sen lapin kielen sanasta kuokij (auringon koitto, aamun koitto). Kuoksjärvi merkitsee siis Kemppisen mukaan aamunkoitonjärveä. Eräs mahdollisuus on sisäänheittomuoto Kuokkasesta, siis Kuokkasenjärvestä.

Kemppinen: Nykyruotsin kämpe on "sankari", "urho", "soturi", muinaisruotsiksi se on kämpe, kiampe. Agriciolan sanakirja tuntee sanat kemppi, kempi merkityksessä sankari. Suomen kielen etymologian sanakirjan I A-K:n 1) Kemppi = korskea, ylpeä, koreileva, ylväs, mainio, jalo, erinomainen; kaunis, soma. Kemppinen = erinomainen, oivallinen; kempisti = jalosti, rohkeasti, voimakkaasti; kempiys (Agricolan part. Kempiutta) = rohkeus.2) Kemppi = Psyllidae, lehtikirvoja muistuttavia nivelkärsäisiä hyönteisiä, joilla on voimakkaat hyppyjalat. Synonyymi: lehtikempit, lehtikirput Yhdyssana: leppä-, omena-, porkkana-, päärynäkempit. - Kemppi, josta Kemppinen on saanut nen-päätteen, on ollut siis alkuaan sotilasnimi.

Sivun alkuun


Copyright © Juha Sinivaara 2001

webmaster